Rippikoulun suunnittelu ja toteutus

Piirroskuva, jossa on viisi nuorta piirissä käsi kädessä.

Rippikoulu tehdään yhdessä

Suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeää on ohjaajien yhteistyö, tiimityö, jossa ovat mukana seurakunnan papit, nuorisotyönohjaajat, kanttorit, varhaiskasvattajat ja diakoniatyöntekijät sekä lähetyssihteerit. Rippikoulu ei ole erillinen saareke vaan koko seurakunnan yhteinen helmi. Suunnitteluun otetaan mukaan myös isoset, nuorten vanhemmat ja nuoret itse. Isosilla on paljon hyviä ideoita ja vanhemmilla enemmän sanottavaa kuin seurakunnassa on totuttu kysymään. Suunnitellessasi rippikoulun vanhempainiltaa voit työntekijänä tehdä kokeen: kysyt suoraan vanhemmilta, mitä heidän mielestään rippikoulussa tänä päivänä kannattaisi opettaa. Saatat yllättyä…

Nuoret ovat osallisia

Rippikoulun keskeinen lähtökohta on nuoren kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Sisällöllisen perusrakenteen rippikoululle antaa Katekismus. Suuri ihme -Rippikoulusuunnitelma 2017 lähestyy rippikoulua kokonaisvaltaisesti toiminta-ajatuksen ja kuuden tavoitteen kautta. Keskeisenä näkökulmana on, että nuoret tulevat kuulluiksi, ovat osallisia ja saavat vaikuttaa omaan rippikouluunsa. Nuoren omasta elämäntilanteesta nousee sekä yhtymäkohtia että haasteita kristillisen uskon tarkasteluun ja pohtimiseen. Nuoren elämänkysymykset saatetaan rippikoulun aikana vuoropuheluun kirkon uskonsisällön kanssa. Rukouksessa nuori kohtaa uskon todellisuuden tässä ja nyt. Asiat, joita rippikoulun aikana käsitellään, eletään todeksi rukouksessa ja yhteisessä jumalanpalveluksessa.

Rippikoulu on hyvä ja turvallinen kaikille

Vuoden 2024 Rippikoulukyselyssä (N=17131) korkeimmat keskiarvot (asteikolla 1 täysin eri mieltä … 7 täysin samaa mieltä) olivat turvallisuutta ja hyvää oloa koskevissa väittämissä: minun oli turvallista olla (6,3), minulla oli hauskaa (6,2), minulla oli hyvä olla (6,1) ja sain olla oma itseni (6,1).

Paikallisuus saa näkyä

Rippikoulun paikallisessa suunnittelussa on kolme tasoa

  • rippikoulun paikallissuunnitelma (eli kolmevuotinen runkosuunnitelma)
  • vuosisuunnitelma
  • yksittäisten rippikoulujen toteutussuunnitelmat ja turvallisuusasiakirjat

Rippikoulun perusrakenne on suunniteltu joustavaksi ja muunneltavaksi. Se antaa tilaa paikalliselle suunnittelulle ja myös edellyttää sitä. Paikallistasolle jää vastuu siitä, miten rippikoulu käytännössä toteutuu 80 tunnin kokonaisuutena, joka pitää sisällään rippikoulun teemapäivät, osallistumisen jumalanpalveluksiin, nuorisotoimintaan, intensiivijakson ja konfirmaation. Ohjaajien henkilökohtaiset taidot, ohjaajatiimin yhteiset valmiudet, nuorten yksilölliset ominaisuudet, rippikouluryhmän luonne ja rippikoulun oppimisympäristö kokonaisuudessaan vaikuttavat toteutukseen.

Säilytä yhteys rippikoulun jälkeen

Rippikoulu tavoittaa 15-vuotiaat nuoret ja luo heihin ja heidän perheisiinsä hyvän yhteyden. Konfirmaation ja isostoimintaan kutsumisen jälkeen yhteys ohenee nopeasti ja helposti.

Hyvän yhteyden ylläpitämiseksi toteutettiin syksyllä 2020 desing sprint. Se on palvelumuotoilutyökalu, jossa viiden päivän aikana kartoitetaan haasteita, luodaan uusia ratkaisumalleja ja testataan parhaita ideoita käytännössä. Testatuista ideoista valitaan yksi ratkaisu toteutettavaksi. Ratkaisuksi valikoitui yhteydenpidon vahvistaminen rippikoulun jälkeen vuorovaikutuksellisen viestinnän keinoin. Kokeilussa oli mukana rippikouluryhmiä Espoon Leppävaaran ja Vantaan Hakunilan seurakunnista.

Yhteydenpito rippikoulun jälkeen -materiaali liittyy Polku-toimintamallin ikäkausiin Ihme ja Luottamus. Manuaalissa esitellään Yhteydenpito rippikoulun jälkeen -kokeilun prosessi, esimerkit ja nuorten palaute.

Tavoitteet

  1. Rippikoulun aikana luotu myönteinen suhde seurakuntaan jatkuu.
  2. Rippikouluryhmien nuoret saavat vuoden aikana 4–6 viestiä seurakunnalta tai oman rippikouluryhmän ohjaajilta konfirmaation jälkeen.
  3. Nuorten kanssa viestiminen on ensisijaisesti yhteyden ylläpitämistä, ei toimintaan kutsumista.
Takaisin sivun alkuun