Isostoiminta

Isostoiminta on kirkkomme menestystuote ja vapaaehtoistyötä parhaimmillaan. Menestyksen taustalla on onnistunut rippikoulutyö, vastaavasti isostoiminta on onnistuneen rippikoulun keskeisiä edellytyksiä. Isosten ansiosta rippikoulu perustuu pitkälti vertaisoppimiseen.

Isoset saavat rippikoulussa todellista vastuuta, heihin luotetaan ja heitä koulutetaan tehtäviinsä. Rippikoulun ohella isosia tarvitaan varhaisnuorten ja lasten leireillä, diakoniatyössä, pyhäkoulussa ja muissa vastuutehtävissä. 

Vuonna 2016 isostoiminnassa oli mukana 22 400 nuorta. Isostoiminta tavoittaa noin 25% rippikoulun käyneistä. Kaksi kolmasosaa isosista on tyttöjä. 

Yleistynyt tapa kirkossamme on siunata isoset tehtäviinsä seurakunnan yhteisessä messussa. Käytäntö on erinomainen. Se vahvistaa nuorten seurakuntayhteyttä ja kertoo aikuisväestölle konkreettisesti nuorisotyön laajuudesta ja sisällöstä. 

Isostoiminnassamme on myös kehitettävää. On ongelmallista, jos isostoiminta on kaikki, mitä seurakunta nuorelle rippikoulun jälkeen tarjoaa. Kaikilla nuorilla ei ole mahdollisuuksia eikä edellytyksiä toimia isosena. Toimintaa nuoressa seurakunnassa tulisi olla myös heille, jotka eivät sitoudu pitkiin koulutusprosesseihin.