Käsitteitä

Harjoittelu tarkoittaa korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan työpaikoilla tapahtuvaa opintojen osaa. Korkeakoulututkintoon sisältyvän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Teologiset tiedekunnat ovat nimenneet tutkintoon sisältyvän harjoittelun työssäoppimisjaksoksi haluten korostaa työyhteisössä tapahtuvaa oppimista.

Työelämässä oppiminen tarkoittaa toisen asteen ammatillista tutkintoa suorittavan opiskelijan työpaikoilla tapahtuvaa opintojen osaa. Toisen asteen tutkintoon sisältyvän työelämässä oppimisen tavoitteena on aidossa työympäristössä tapahtuva oppiminen. Koulutusta järjestetään työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Työelämässä oppimisesta sovitaan oppisopimuksella tai koulutussopimuksella.

Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muualla tai muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla. Oppisopimuskoulutuksena voidaan suorittaa koko ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa tai osia tai tutkinnon osaa pienempi kokonaisuus.

Oppisopimusopiskelijan tulee olla vähintään 15-vuotias. Viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle maksetaan palkkaa. Palkkauksen perusteet määräytyvät alan työ- tai virkaehtosopimusten perusteella ja siitä sovitaan työnantajan ja opiskelijan kesken.

Työantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä katsotaan aiheutuvan työnantajalle kustannuksia. Koulutuskorvauksen maksamisesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, jota täydennetään tarvittaessa muualla/muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Koulutussopimuksella voidaan suorittaa tutkinnon osa tai osia tai tutkinnon osaa pienempi kokonaisuus.
Koulutussopimukselle ei ole määritelty minimiaikaa, se voidaan tehdä opiskelijan yksilöllisen tarpeen perusteella ja mittaisena. Opiskelija ei ole työsuhteessa, jonka takia hänelle ei makseta palkkaa eikä muuta vastiketta.
Koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta ei makseta korvausta työnantajalle.

Suunnitelman tarkoituksena on palvella opiskelijan kehittymistä. Siihen kirjataan opiskelijan, ohjaajan ja seurakunnan tavoitteet, työtehtävien sisältö ja ajoitus sekä ohjaus- ja arviointikeskustelujen ajankohdat. Suunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan osaaminen ja valmiudet, jotka voivat vaihdella opiskelijakohtaisesti. Se joustaa ja täydentyy harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana. Ohjaaja ja opiskelija laativat suunnitelman yhdessä.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa työelämässä oppiminen suunnitellaan aina yhdessä opiskelijan, työnantajan edustajan ja koulutuksen järjestäjän edustajan kanssa osana opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS). Lähtökohtana on opiskelijan osaamistarve suhteessa tavoitteena olevaan tutkintoon tai tutkinnon osiin.

Muutaman kerran jakson aikana toteutuu noin tunnin kestävä ohjauskeskustelu. Keskustelussa läsnä ovat ohjaaja, opiskelija ja kunkin kouluttavan laitoksen käytännön mukaan mahdollisesti, esimerkiksi yhdessä keskustelussa, jaksosta vastaava opettaja joko paikan päällä tai etäyhteydellä.

Ohjauskeskustelut liittyvät usein johonkin opiskelijan suorittamaan työtehtävään. Keskusteluissa voi käsitellä esimerkiksi työtapahtuman suunnittelua ja toteutusta, sekä harjoittelun tai työelämässä  oppimisen tavoitteita ja sisältöjä. Aiheina voi myös olla opiskelijan ammatillinen identiteetti, työyhteisössä työskenteleminen, motivaatio ja ohjaus.

Ohjauskeskustelujen toteutumiselle on tärkeää riittävä aika, säännöllisyys ja niiden reflektiivisyyteen ohjaava luonne.

Arviointikeskustelut voivat toteutua eri vaiheissa harjoittelua tai työelämässä oppimista, esimerkiksi väli – ja loppuarviointeina. Arviointi perustuu osaamistavoitteisiin tai ammattitaitovaatimuksiin sekä kriteereihin sekä jakson tavoitteisiin. Luonteeltaan arviointi on kehittymistä tukevaa ja se suhteutetaan aina opiskelijan lähtötasoon. Ohjaaja kannustaa opiskelijaa myös itsearviointiin, sillä syvällinen oppiminen tapahtuu reflektoinnin kautta.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa arviointikeskustelu liittyy kiinteästi näytön arviointiin. Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin sekä kriteereihin. Arviointikeskustelussa arvioijat tekevät opiskelijan osaamista koskevan arviointipäätöksen osaamisen arvioinnin perusteella.

Näyttö on osa toisen asteen tutkinnon järjestämistä ja suorittamista. Näytöllä tarkoitetaan toimintaa, jossa opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen. Näyttöä arvioi sekä työelämän edustaja että koulutuksen järjestäjän puolelta opettaja. Opiskelijan osaamista arvioidaan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti.

KiTOS-päivät ovat hiippakuntien järjestämiä yhden tai kahden päivän pituisia tapahtumia opiskelijoille, jotka opiskelevat kirkon tehtäviin.

KiTOS-päivien sisällöt liittyvät mm. kirkkoon ja hengelliseen työhön, työelämään ja sen muutoksiin sekä kirkon työhön hakeutumiseen.

KiTOS-päivien osallistujat ovat kirkkoa mahdollisena työpaikkanaan pohtivia opiskelijoita eri koulutusaloilta. KiTOS-päiviin osallistutaan siinä vaiheessa, kun opiskelu on edennyt seurakunnassa toteutuvaan harjoittelu- tai työelämässä oppimisen jaksoon.  KiTOS-päiviin voi osallistua myös myöhemmin, mikäli seurakunnassa toteutuneen harjoittelun ja työelämässä oppimisen jakson aikana se ei ole ollut mahdollista.

KiTOS-päivät ovat opiskelijalle maksuttomia. Osallistumisesta annetaan todistus.

Seuraavien KiTOS-päivien ajankohdat ja muuta lisätietoa: kitos.fi.