Loppusyksy

Tila on hämyinen ja jos mahdollista, yritetään luoda tilaan “tähtitaivas” tunnelmaa. Tähtitaivaan alla koemme itsemme usein pieneksi ja se virittää meidät pohtimaan suuria eksistentiaalisia kysymyksiä. Tilassa voi soida “avaruusmusiikki”.

Toivotetaan ihmiset tervetulleiksi ja jaetaan heille ovella infoa keskustelukirkosta. Paperilla on hyvä olla esillä mm. kunnioittavan keskustelun pelisäännöt.

Lapsilla on mahdollista askarrella tähtikoristeita.

Kirkon takaosasta voi olla tarjolla pientä juotavaa tai syötävää otettavaksi mukaan penkkiin. (smoothie/sämpylä tms.)

Järjestetään nuorten kanssa keskustelukirkko (esim. Erätauko tai paneelikeskustelu). Annetaan nuorten vaikuttaa siihen, keitä kutsutaan keskustelemaan ja mitä heiltä kysytään. Keskustelussa olisi hyvä olla myös nuoria edustettuina. Ennen keskustelua käydään läpi kunnioittavan keskustelun pelisäännöt.

Lämmittelynä voidaan pienryhmissä leikkiä Kuutamolla TV-ohjelman kaltaista peliä, jossa kukin keksii kolme omaa tekemistään koskevaa väitettä, joista kaksi on totta ja yksi valetta. Kysymysten avulla yritetään selvittää, mikä kunkin väittämistä on vale.

Seurakunnalta voi kysyä myös mielipiteitä ja käyttää apuna esimerkiksi mentimeteria.

Keskustelun lopuksi voidaan koota oivalluksia tähdiksi seinälle ja niitä voi käydä lukemassa.

Koska itse keskustelulle on hyvä varata aikaa, pidetään kirkon muut osuudet napakkoina. Rippi esim. kannattaa siirtää keskustelun (saarnan) jälkeen.

Valituissa lauluissa käsitellään uskon ja epäilyn tematiikkaa. 

Teema ohjaa ihmettelemään Jumalaa ja pohtimaan uskon ja epäuskon tematiikkaa. Keskustelussa voi käsitellä mm. seuraavia kysymyksiä.

– Millaiset asiat saavat sinut uskomaan Jumalaan? Millaiset asiat taas saavat sinut epäilemään?
– Miksi osa ihmisistä uskoo, mutta osa ei?
– Millaiseen Jumalaan tuntuu hyvältä uskoa? Entä millaiseen Jumalaan uskominen tuntuu vaikealta?
– Mitä asioita arvostat kristinuskossa ja mitä taas et?
– Mikä on mielestäsi kristinuskon rooli ja merkitys tässä ajassa?
– Millainen kirkko (seurakunta) on mielestäsi uskottava?

Ihmisten kokemusta Jumalan edessä voi verrata siihen kokemukseen mikä ihmiselle voi tulla katsoessaan tähtitaivasta. Tähdet ovat niin kaukana ja niin monimuotoisia ettei ihmismieli voi niitä ymmärtää. Tähtikuviot ovat ihmisen mielen piirtämiä apuvälineitä hahmottaa tätä valtavaa kokonaisuutta. Yhtä lailla Jumala on ääretön, ihmismieli ei voi käsittää Jumalaa ja hänen suuruuttaan. Raamattu on meille tähtikuvioiden kaltainen apuväline, jonka avulla Jumalasta voidaan puhua.

Kirkkokahveilla voidaan jatkaa vapaata keskustelua siitä näkökulmasta, mitä keskustelusta jäi mieleen.

Tehdyt tähtikoristeet saa viedä mukanaan kotiin.

Pyydetään ihmisiä tuomaan kaveri mukaan kirkkoon.

Kirkossa voi tutustua erilaisten esineiden, kuvien, tarinoiden, äänien ja tuoksujen avulla seurakunnan nimikkolähettikohteeseen.

Isoon korttiin tai sähköiselle alustalle saa kirjoittaa tai piirtää toivotuksia tai terveisiä tutustuttavana olevassa kohteessa toimiville läheteille. Mukaan voi myös liittää valokuvia tai tarinoita.

Leikitään viimeinen pari uunista ulos -leikkiä uudella nimellä: Viimeinen pari liikkeelle:
Seisotaan parijonossa. Yksi on pariton ja huutaa jonon edessä ”Viimeinen pari liikkeelle!” Jonon takimmainen pari lähtee juoksemaan molemmat eri puolilta jonoa ja yrittää tavoittaa toisensa ennen kuin huutaja saa jommankumman kiinni. Paritta jäänyt on seuraava huutaja ja pari asettuu jonon ensimmäiseksi.

Keksitään erilaisia hypoteettisia tilanteita/pulmia ja pareittaisin pohditaan, minkälaiseen toimintatapaan Jeesus tilanteessa ohjaisi.

Jeesus lähettää opetuslapsensa pareittain kertomaan Jeesuksesta ja toimimaan niin kuin Jeesus olisi toiminut, toisten ihmisten hyväksi. Mitä Jeesus tekisi? (What would Jesus do?) on kysymys, jonka avulla voimme miettiä, miten erilaisissa tilanteissa pitäisi toimia. Tarvitsemme myös toisiamme, että uskallamme olla rohkeasti kristittyjä. Kaverin kanssa on monesti mukavampi tehdä asioita kuin yksin. Silloin voi myös uskaltaa enemmän.

Jeesus lähetti opetuslapset matkaan kaksittain. Kerro parille, milloin olet kokeillut jotain uutta yhdessä toisen kanssa – tai niin, että teillä on ollut erilainen ajatus tai tapa siitä, miten homma hoidetaan? Miten onnistuitte?

Tarvitsemme toisiamme, että uskallamme olla rohkeasti kristittyjä.

Missä kohtaat kavereita, jotka uskovat Jumalaan?

Mihin tehtävään Jeesus lähettää sinut?

Tehdään sanapilvi: Miten Jumala vahvistaa meitä siihen, mihin hän meidät lähettää. Kuvaa saa täydentää, kun haluaa.

Annetaan kotiin mukaan tehtäväkortteja. Korteissa on erilaisia ideoita, miten voi toimia seuraavalla viikolla Jeesuksen lähettiläänä perheenä tai itse. Mitä voisit tehdä niin kuin Jeesus tekisi?

Kirkkokahveilla voi tutustua lähetyksen kumppanikohteen tavaroihin tai -lasien avulla virtuaalisesti vierailla eri puolilla maailmaan. Katso lisätietoja.

Koottu eri maista tavaroita: Mininäyttely – Suomen Lähetysseura
Virtuaalilasit: Lähde virtuaalimatkalle Afrikkaan – Suomen Lähetysseura
Virtuaalipelit: Tansania 360 -virtuaalipeli – Suomen Lähetysseura ja Kolumbia 360 -virtuaalipeli – Suomen Lähetysseura

Musiikki on toivoa tuovaa ja valoisaa.
Paikallista harpunsoittajaa voi pyytää mukaan toteuttamaan musiikkia. 🙂

Kirkon eteisessä tai kirkkosalissa on esillä vanhoja (esim. 50-100 vuotta sitten otettuja) valokuvia ihmisistä erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Kirjoitetaan tai piirretään kirje jo taivaan kotiin päässeille läheisille. Millaisia terveisiä haluat lähettää, mitä haluat sanoa tai kertoa? Mitä haluat rukoilla?

Käytettävissä on myös värikyniä sekä lasten ja aikuisten värityskuvia, joita voi värittää kuollutta rakasta muistellen esimerkiksi hänen lempiväreillään.

Kirkossa on eri väreihin verhoiltuja, erilaisista maisemista tai vuodenajoista muistuttavia alttareita, joille voi käydä sytyttämässä oman kynttilän itselle rakkaan kuolleen muistoksi. On tilaa muistella paitsi kuluneen vuoden aikana, myös aiemmin kuolleita.

Elämä on lahja. Vaikka elämä maan päällä loppuu, siitä jää paljon jäljelle. Mietitään, mitä kaikkea jäljelle voi jäädä.

Muisteleminen ja muistot ovat tärkeitä. Meidät on punottu osaksi sukumme, ystäviemme ja tuttaviemme ketjua. Yhteys jatkuu vielä kuoleman jälkeenkin. Kynttilän sytyttäminen haudalle tai kotona on yksi tapa muistella.

Ihmettelykysymyksiä:
– Miten taivaassa voisi nähdä ne rakkaat, jotka ovat jo kuolleet?
– Miten taivaassa tunnistaa mummon? Onko mummo sielläkin saman näköinen kuin vanhana vai tunnistanko mummon  olemuksesta tai puheesta?
– Mitkä asiat ovat taivasta jo maan päällä?
– Miten voin tuoda palan taivasta maan päälle?

Kannustetaan ottamaan kotona esiin valokuvia kuolleista rakkaista ja sytyttämään kynttilä tai rakentamaan vaikka lumilyhty heidän muistokseen.

Muistellaan kuolleita rakkaita yhdessä: millaisia hetkiä, sanontoja, tapoja tai paikkoja muistetaan kuolleesta? Mistä olen kiitollinen hänelle? Mitä opin häneltä? Mitä kaipaan? Mikä muisto naurattaa tai hymyilyttää?

Etukäteen tai messun etkoilla saa tehdä oman kirkon: miltä se näyttää, mitä värejä siellä on, mitä siellä tapahtuu? Materiaalina voi olla esimerkiksi maitopurkkeja, muuta pahvia ja kierrätysmateriaalia.

Jo rakennettujen kirkkojen lisäksi kirkossa näkyy esimerkiksi legoja tai puisia rakennuspalikoita, valmiiksi “avattuna” leikkiä varten, ei siis missään laatikossa vaan esimerkiksi maton päällä odottamassa.

Kirkkotilassa pääsee rakentamaan legoilla tai rakennuspalikoilla oman kirkkonsa. Rakentaessa pohditaan, mikä on seurakunnan perusta, jolle se rakentuu. Mikä on seurakunnassa keskeistä? Pidetään huoli, että nämä asiat tulevat rakennelmaan kunnolla näkyviin.

Reformaatioon ja Martti Lutheriin tutustutaan Playmobil-videon kautta (sisältää suomenkieliset tekstitykset): The Story of Martin Luther (Playmobil Animation) – YouTube

Mikä on kirkossa ja seurakunnassa keskeistä ja tärkeää?
Miten ja mihin suuntaan sinä haluat uudistaa kirkkoa ja omaa seurakuntaasi?
Millainen olisi unelmiesi kirkko? Mitä siinä on tästä kirkosta/seurakunnasta, jossa nyt olet? Mikä olisi toisin?

Uudistustyötä voi jatkaa kotona: Miten uudistaisit kristittynä elämistä kotona?

Rohkaistaan myös tuomaan seurakuntaan niitä elementtejä, joita unelmien kirkolta toivottaisiin. Toiveita voidaan kerätä palauteboksiin.

Jokainen saa tullessaan yhden kirjaimen sanoista ANNA ANTEEKSI tai RAKKAUS. Lisää samoja kirjaimia voi olla tarjolla pöydällä tai tarjottimella.

Yhdellä seinällä lukee isoilla kirjaimilla ANNA ANTEEKSI, toisella RAKKAUS.

Tai sananlaskuista päivän antifoni:
Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan,
rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.

Jumalanpalvelun alussa tervehditään erilaisilla tavoilla, esim. “räppitervehdys”

Kirjaimilla saa leikkiä: mihin kaikkiin järjestyksiin ne saa? Mitä sanoja niistä voi muodostaa? Kirkossa on paperia ja kyniä löytyneiden sanojen kirjoittamista varten. Yhdessä tutkitaan, mitä sanoja löytyi.

Lapuille voi myös kirjoittaa asioita, joita haluaa nyt pyytää anteeksi. Jos omaa lappua saa käyttää synnintunnustuksessa, se tuodaan tiettyyn koriin. Sinne tuotujen lappujen sisältö liitetään osaksi rippiä.

Tutkitaan tekstiä still-kuvien avulla. Rakennetaan kaksi erilaista still-kuvaa, jotka kertovat esimerkiksi Raamatun tekstin alkutilanteesta ja lopputilanteesta. Millainen muutos kertomuksen aikana tapahtuu? Työskentely sopii hyvin esimerkiksi 1. vuosikerran VT:n tekstiin tai evankeliumiin.

Rauhaa toivotetaan esimerkiksi ylävitosilla tai ranne-käsivarsikättelyllä

Joosefin tarinaa voi käyttää saarnan pohjana. Kateelliset veljekset myyjät Joosefin orjaksi, mutta lopulta eivät selvinneet nälänhädästä ilman hänen apuaan. Anteeksianto voitti.

Anteeksiantaminen on vaikeaa. Miten sen voi opettaa vanhempana tai ammattilaisena lapsille ja nuorille? Välillä aikuiset näkevät lasten tai nuorten välisistä tilanteista vain osan eivätkä välttämättä kokonaisuutta. Silloin voi olla vaikeaa arvioida, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin tai kenen pitäisi pyytää anteeksi. Oikeuttaako esimerkiksi heikon puolustaminen lyömään kiusaajaa? Oletko sinä ankarampi itseäsi vai muita kohtaan? Miten voisit kohdella itseäsi ja muita lempeästi ja laittaa hyvän kiertämään?

Anteeksianto ei tarkoita pahan hyväksymistä. Pahaa ei tarvitse hyväksyä, vaan sille pitää laittaa rajat. Yhdessä lähimpien ihmisten kanssa esimerkiksi perheessä saadaan opetella anteeksi pyytämistä, anteeksi antamista ja sitä, mitä voisi tehdä, jotta asiat menisivät seuraavalla kerralla paremmin. Usein se ei ole helppoa – ei aikuisille eikä lapsille. Anteeksi antaminen on tärkeää, koska se auttaa pitämään sydämen vapaana katkeruudesta. Kukaan meistä ei toimi aina oikein. Jokaisen on joskus pyydettävä anteeksi toisilta ihmisiltä tai Jumalalta.

Rakkaus ja anteeksi antaminen liittyvät yhteen. Rakkaus toisia, Jumalaa ja itseä kohtaan auttaa siinä, että voin antaa anteeksi. Pyydän: Anna anteeksi. Jumala, joka on rakkaus, antaa anteeksi.

Onko kaikille samat säännöt? Sisaruksilla, koululuokassa, työpaikalla, harrastuksissa

Millaisissa tilanteissa kotona tulee usein anteeksi pyydettävää? Löytyykö tilanteista yhdistäviä tekijöitä? Kenen perheessä on vaikea pyytää anteeksi, kenen ei? Millaista tapaa pyytää anteeksi voisi kokeilla kotona? Miten riidan ja sovinnon jälkeen voi osoittaa rakkautta? Voisiko sopia ihan konkreettisen tavan anteeksipyynnön ja –annon yhteyteen, esim. halataan tai annetaan ylävitoset?

Kirkkotilassa tai kirkon aulassa on kuvia siitä, miten usko näkyy erilaisissa tilanteissa. Esim. ristinmerkkiä tekevä jalkapalloilija, kirkko osana kaupunkikuvaa postikortissa, ristikoru ihmisen kaulassa, leivotun leivän päälle piirretty risti. Lisäksi ilman perinteistä kristinuskosymboliikkaa olevia kuvia, joissa ihmiset tekevät hyvää toisilleen ja maailmalle. Kaikkia kuvia yhdistää usko ja siihen liittyvä toiminta tässä maailmassa.

Kuvissa voi olla myös kuvia yhteiskunnallisesta vallasta: lakikirja, eduskuntatalo, puheenjohtajan nuija jne.

Kutsutaan nuorisovaltuuston tai oppilaskunnan jäseniä valmistelemaan messua. Heidän kanssaan voidaan pelata Maailmankauppapeliä tai pohtia, mihin he haluaisivat vaikuttaa yhteiskunnassa, koulussa tai seurakunnassa, vaikka jumalanpalveluksessa, ja mitä nuorten esiin nostamille asioille voi konkreettisesti tehdä. Nuorten ajatuksia tuodaan messun eri osiin, esimerkiksi johdantoon, saarnaan tai esirukoukseen, ja muutostoiveita toteutetaan messussa mahdollisuuksien mukaan. 

Otetaan kantaa kristittynä elämisen ja “tämän maailman” ilmiöiden väliseen suhteeseen väitelauseisiin vihreillä, keltaisilla ja punaisilla lapuilla tai siirtymällä tilassa kyllä tai ei –alueelle. Väitelauseita voivat olla esimerkiksi: Kristittynä voi… 

– osallistua Elokapinan mielenosoitukseen, jossa tukitaan liikenne.
– olla sijoittaja / haluta olla rikas
– ajaa autolla kuntosalille
– lentää lomamatkalle
– harrastaa joogaa
– toimia puoluepolitiikassa
– käydä baarissa 

Mitä tarkoittaa elää kristittynä tämän päivän yhteiskunnassa? Miten se näkyy valinnoissa, arvoissa, puheessa ja teoissa? Jokaisella on oma paikkansa siinä, miten hyvä kasvaa maailmassa. On tärkeää saada erilaisia esimerkkejä siitä, millaiseen elämään ja vaikuttamiseen kristinusko voi kutsua. Hyvää voi tehdä muutenkin kuin seurakunnassa tai auttamistyössä.

Pohditaan etukäteen yhdessä nuorten kanssa, mihin he haluaisivat vaikuttaa yhteiskunnassa, koulussa tai seurakunnassa, ja mitä asialle voisi tehdä. Vaikuttaminen tarkoittaa myös kaikkia arkipäivän valintoja, joissa voimme valita, toimimmeko lähimmäisenrakkaudesta käsin.

Pyydetään messuun eri ikäisiä kristittyjä eri yhteiskunnan osa-alueilta keskustelemaan siitä, miten usko näkyy tai vaikuttaa heidän elämässään. Vaihtoehtoisesti voidaan esitellä nuorten kanssa löydettyjä esimerkkejä Suomesta ja maailmalta siitä, miten kristinusko motivoi toimimaan toisten auttamisen tai yhteisen hyvän puolesta.

Tarjotaan mahdollisuuksia ryhtyä vapaaehtoiseksi esimerkiksi diakoniassa (esim. Ikäihmisten kohtaaminen), kasvatuksessa (esim. kerhossa tai leirillä) tai jumalanpalveluksissa. On tärkeää tarjota myös kertaluonteisia mahdollisuuksia auttaa tavalla, jotka eivät edellytä pitkää sitoutumista. Nuorille kerrotaan myös yhteiskunnallisesti merkittävistä vaikuttamisverkostoista, joihin voi liittyä, kuten Changemakerista.

Messussa mukana olleet keskustelijat kutsutaan jatkamaan keskustelua nuorten kanssa.

Changemaker

Tilassa on arkku, joka on kiinnitetty munalukolla. Kulhossa on erilaisia avaimia, joista vain yksi sopii lukkoon. Jokainen saa kokeilla vain yhtä avainta. Arkun sisällä on jokin pieni palkinto jokaiselle oikean avaimen keksineelle ja lisäksi teksti: “Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.” Ilm. 1:17–18

Kirkon oveen voidaan kiinnittää kauniisti tekstattuna raamatunkohta Ilm. 3:20 herättelemään jo ajatuksia päivän teemaan.

Kuvitellaan, millaista on niissä Taivaan Isän huoneissa, joista Raamatussa (Joh. 14:2) kerrotaan. Näistä vaihdetaan ajatuksia tai piirretään ja maalataan kuvia.

Jeesus avasi oven tämän maailman ja ikuisuuden välille. Jeesus itse on tuo ovi, ja usko Jeesukseen on avain tuohon oveen. Jeesus antoi elämällään ja kuolemallaan meille avaimen ikuisen elämän oveen. Kristinusko on uskoa Jeesuksen ylösnousemukseen. Usko Jeesuksen ylösnousemukseen on avain ikuiseen elämään.

Käsitellään sitä, millaista taivaassa on. Millaisia kuvauksia Raamattu meille antaa? Missä taivas on? Mikä jää arvoitukseksi?

Avain-symboliikan avulla voi myös havainnollistaa ja selittää jumalanpalveluksen eri osia. Hengelliset laulut, rippi, rukous, Raamatun sana ja ehtoollinen ovat avaimia, jotka avaavat ihmisen sydäntä Jumalan läsnäololle.

Askarrellaan avaimenperät, johon voi liittää jonkin ajatuksen päivän teemasta, jonka haluaa kantaa mukanaan kotiin. Askarteleussa voi käyttää esimerkiksi massaa tai pieniä valmiita puukiekkoja, joihin leikkaa kuvan tai sanan lehdestä tai servietistä. Kuvat kiinnitetään ohennetulla kirkkaaksi kuivuvalla liimalla, jolla maalataan suojakerros myös kuvan päälle.

Kirkossa on esillä erilaisia kelloja

Johonkin on koottu erilaisia aikaan liittyviä sananlaskuja/aforismeja. Voidaan toteuttaa niistä äänestys, mikä on paras. (esim. aika aikaansa kutakin, oppia ikä kaikki, varhainen lintu madon nappaa, haudassa ehtii levätä, itku pitkästä ilosta, se on sen ajan murhe, odottavan aika on pitkä yms.)

Kirkkotilassa voi olla erilaisia kelloja. Jokaisen kellon kodalla on aikaan liittyvä keskustelukysymys.

Tiimalasi: mihin haluat panostaa/käyttää aikaasi elämässäsi?
Käkikello: Minä vuodenaikana olet syntynyt (eli milloin aloit kukkua) ja mikä on lempivuodenaikasi, miksi?
Ajanottokello: joku pieni tehtävä, jonka aikaa voi yrittää parantaa. Herätyskello: Oletko aamu vai iltavirkku?
Vellikello: Syötkö ravitsevasti? Monta kertaa syötä päivässä ja mikä on lempiateriasi?
Kirkonkello (pääsisikö tähän tutustumaan): Mikä on lempipyhäsi/juhlasi? Miksi?

Täytetään listaa siitä, millaisiin asioihin/kuinka paljon aikaa vuorokaudessa mihinkin tulee käytettyä.

Mikä on hyvin maailmassa nyt -seinä / nostetaan teemoja esirukoukseen
Mikä mättää maailmassa nyt -seinä / nostetaan teemoja esirukoukseen

Jumala on luonut ajan. Jumala on kuitenkin ajan tuolla puolen, sillä Hän on ikuinen. Jokaiselle elämälle on annettu oma aikansa. Elämä koostuu erilaisista vaiheista. Vaiheet taas hetkistä. Koska aika on rajallinen, ei ole yhdentekevää, miten sen käytämme.

Levon merkitys (Muista pyhittää lepopäiväsi). Joskus on tärkeää pysähtyä olemaan toimeton (pysäyttää sisäisesti ajan juoksu). Jumala on luonut levon, kun hän lepäsi 7. päivänä. Luontokin lepää talvella. Joskus on hyvä, että on tylsää eikä mitään tekemistä, sillä luovuus nousee toimettomuudesta. Pysähtymistä tarvitaan, että muistaisimme, mikä elämässä on oleellista. Elämässä työteon ja levon tulisi olla tasapainossa.

Jokaisella sukupolvella on omat ”tärkeät” teemansa ja oma aikansa. Tämä on meidän aikamme! Pohditaan, mitkä ovat tämän ajan tärkeitä teemoja, joiden puolesta taistella. Esirukouksessa voi nostaa esille ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja taululta, joiden puolesta rukoilla.

Matt 24:15. Joka kestää loppuun asti, pelastuu.

Muistutetaan, että paras tapa muuttaa maailma, on olla itse muutos.

Rohkaistaan ihmisiä toimimaan tärkeiden asioiden puolesta.

Tilassa on hämyisää ja paljon kynttilöitä. Jos tilan suhteen on mahdollista, voi asettua myös lattialle patjoille.

Tilaan tullessa jokaiselle osallistujalle jaetaan tuohus tai lähetyskynttelikön kynttilä.

Rauhallinen ja meditatiivinen tunnelma. Musiikki Taize-tyyppistä.

Messu voidaan aloittaa muutamalla laululla, jonka aikana on mahdollisuus kirjoittaa esirukouspyyntöjä.

Ennen messua kynttiläpajassa tuunataan vanhoista kynttilänpätkistä uusia kynttilöitä. Valvomisen sunnuntain Raamatuntekstissä puhutaan öljylampuista, jotka olivat savikupeissa. Peltipurkki, kookospähkinän tai appelsiinikuori voisi muodoltaan muistuttaa eniten tällaista astiaa.

Kynttiläpajan yhteydessä voi ilmoittautua erilaisiin messun tehtäviin kirkkokioski tyylillä.

Tämä messu on ajateltu levon ja rauhoittumisen hetkeksi. Voidaan käyttää esim. yksikertaisen messun kaavaa tai osia siitä.

Tilaan rakennetaan uskon, toivon ja rakkauden -rukousalttarit. Jokaiselle alttarille on kirjoitettu aiheeseen liittyvä pieni rukous/runo.

Uskon alttarilla – Jeesuksen kuva, risti, raamattu
Toivon alttarilla – Pyhä Hengen symboli, myös kastemalja, jossa vettä
Rakkauden alttari – Isä, luomakunnan antimia, ehtoollinen

Meditaatiopuheessa voidaan puhua tulenliekin symboliikasta.
– Liekkiä pidetään uskon symbolina. Valvomisen sunnuntaina kehotetaan pitämään liekkiä palamassa, olla sammuttamatta sitä.
– Saamme uskomme Jumalalta. (Siksi kirkon kynttilöihin otetaan tuli alttarikynttilästä)
– Kun tulta jakaa eteenpäin, se ei häviä/katoa itseltä, vaan se vain lisääntyy.
– Elämässä on erilaisia vaiheita. Joskus liekkimme roihuaa, joskus se palaa säätöliekillä tai vaikka sammuu kokonaan (esim. kovassa tuulessa tai jonkun toisen sammuttamana.)
– Jumala voi sytyttää liekkimme aina uudelleen, joko itse tai toisen kynttilän kautta.
– Jeesus on maailman valo. Meidät on kutsuttu seuraamaan häntä. Hän lupaa, että kun seuraamme häntä, emme kulje pimeässä, vaan meillä on elämän valo. (Joh. 8:12)

Uskontunnustuksen jälkeen laulun aikana laitetaan tuli kiertämään kaikille osallistujille. Esirukouksen aikana sytytetty kynttilä viedään uskon alttarille. Pyhän Hengen alttarilla voi käydä muistamassa kastetta ja rakkauden alttarilla voi olla rukouskivet tai rukouspuu, johon ripustaa erivärisiä rukousnauhoja.

Tarjolla voi olla myös rukouspalvelua.

Jos ennen messua on saanut kirjoittaa esirukouspyyntöjä, luetaan ne messussa tai ainakin kerrotaan, milloin niiden puolesta rukoillaan.

Messua ennen valettu kynttilä ei välttämättä ole ehtinyt jähmettyä messun aikana. Jos näin, niin on syytä kertoa, miten ja milloin kynttilän voi hakea kotiin. Kotona kynttilä muistuttaa siitä, että Jeesus on maailman valo.

Tee uusia kynttilöitä vanhoista kynttilän jämistä

Liekkilaulu (Pekka Simojoki)

Kirkkoon kutsutaan prinssi-, prinsessa- tai muussa kuningas-teemaan sopivassa asussa.

Rakennetaan isosta tuolista ja hienoista kankaista yms. kirkkosaliin kuninkaan valtaistuin. Valtaistuimelle laitetaan hieno kruunu.

Toiminnallisessa rukouksessa piirretään tai kirjoitetaan omat rukoukset paperille ja tuodaan valtaistuimen juurelle. Valtaistuimen äärelle voi myös tulla hiljaa rukoilemaan.

Lastenpaikkaan varataan lapsille kruunuaskartelu. Kruunu koristellaan leikkijalokivin ja kruunuun kirjoitetaan: Jeesus on maailman kuningas tai kruunuun kirjoitetaan tai laitetaan kuvina asioita siitä hyvästä, minkä puolesta Jumala toimii ja haluaa meidän ihmisten toimivan hänen kanssaan.

Kerrotaan, että koska Jumala on maailman kuningas ja hän on meidän jokaisen isä, se tekee meistä kaikista prinssejä ja prinsessoja. Asetellaan esille erilaisia prinsessamekkoja ja viittoja, joihin voi pukeutua.

Jumala on koko maailman kuningas. Uskontunnustus kuvaa Jeesuksen istuvan Isän Jumalan oikealla puolella ja tulevan sieltä tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Tämä voi tuntua pelottavalta ajatukselta. Voidaan pohtia yhdessä, mihin ajatus Jumalasta tuomarina ohjaa meitä. Onko sen tarkoitus auttaa meitä tutkimaan ja arvioimaan omaa elämäämme, ottamaan paremmin huomioon lähellämme elävät ihmiset? Jumala tuomarina taistelee itsekkyyttä vastaan lähimmäisenrakkauden voittamiseksi.

Me olemme Jumalan valtakunnan prinssejä ja prinsessoita. Meidän ei tarvitse pelätä, koska lopulta hyvä voittaa. Ristillä Jeesus voitti jo pahan vallan.

Ihmettelykysymykset:
– Millaisen päätöksen tekisit, jos sinä olisit hallitsija ja saisit päättää mitä vain?
– Millainen kuningas Jeesus on? Millaisia päätöksiä hän tekee?
– Millaiseen elämäntapaan Jeesus ohjaa meitä? Millaisten arvojen pohjalta päätöksentekomme tulisi tapahtua?

Mukaan voi viedä askarrellun kruunun.

Kukin voi miettiä yhden asian, minkä haluaa ensi viikolla tehdä jonkun toisen tai luomakunnan hyväksi. Soitanko esimerkiksi vanhalle sukulaiselle ja kysyn kuulumisia vai tarjoanko apuani naapuriin lastenvahdiksi?

Messussa käytetään mahdollisimman paljon nuorille tuttuja elementtejä. Lisäksi hyödynnetään symboliikkaa ja esineitä esimerkiksi esirukouksessa: pizzalaatikko, pipo, reppu, kännykkä, uimalelu (maa)pallo. Symboleiksi valitaan myös jotain rippikouluun liittyvää, esimerkiksi riparipassi (jos käytössä),  alba (konfirmaatioon liittyen) tai rippiristi. Isoset voivat valmistella esirukouksen näiden esineiden ympärille. Esineiden lisäksi voidaan antaa kolme rukousteemaa: Kiitos, siunaus ja pyyntö. Esineet näkyvillä lukupulpetin luona, jotta herättävät kiinnostuksen jo ennen rukousta.

Isoset ovat mukana toteuttamassa esirukousta ja musiikkia.

Rippikoululaiset voivat osallistua esim. äänestysseinän kautta. Tämä voidaan liittää saarnaan, joka liittyy nuorten elämään ja maailmaan. Toisena saarnan elävöittäjänä arvoitukset. Esimerkiksi emojien avulla rakennetut laulun sanat heijastetaan seinälle. Riparilaulujen ympärille voidaan rakentaa saarna ja jos isosia paikalla, voidaan lauluista laulaa katkelma.

Selkeästi ja tuttavallisesti juonnettu messu, jossa ihmetellään yhdessä, mitä messussa tapahtuu.

Sanoittamisen apuna voi käyttää ajatusta “vieraisilla kirkossa”:

– Eteisessä tervehditään, kun kaveri tulee kylään – messussa tervehdimme näin…
– Eteiseen tultaessa lasketaan kantamukset ja pahoitellaan, jos kengissä kulkeutui likaa; synnintunnustus
– Olohuoneen puolella vaihdetaan kuulumisia kaverin kanssa. Messussa juttelemme Jumalalle ilot ja surut, kuuntelemme ja puhumme. Jumalan sanan lukeminen on Jumalan puhetta meille. Rukous on puhettamme Jumalalle.
– Kaverille tarjotaan syötävää – Jumala tarjoaa meille aterian, ehtoollisen.
– Yhteisen syömisen jälkeen on aika sanoa heipat – Messu päättyy kiitokseen ateriasta ja siunaukseen, joka saattelee kotimatkalle.

Riparin aloitukseen on hyvä kutsua mukaan huoltajat, jotta keskustelua kokemuksista, odotuksista ja heränneistä ajatuksista voidaan jatkaa kotona.

Jos seurakunnalla käytössä riparikirje, riparipassi tms., se voidaan jakaa koteihin messun päätteeksi.

Annetaan koteihin mukaan pieni paketti keksejä (tms.) yhdessä nautittavaksi, rohkaistaan käymään vielä perheen kanssa yhden pöydän ääreen puhumaan ripariin liittyvistä ajatuksista.