Kiusaaminen, ennaltaehkäisy ja puuttuminen

Kiusatuksi joutuminen aiheuttaa monia kielteisiä ja pitkäkantoisia seurauksia lasten ja nuorten kehitykselle. Siksi kiusaamista tulee ehkäistä ennalta ja puuttua esiin tuleviin kiusaamistapauksiin viipymättä. Seurakunnassa tavoite on nollatoleranssi kiusaamiselle, häirinnälle, sosiaaliselle syrjinnälle ja väkivallalle kaikessa seurakunnan toiminnassa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kiinteä osa turvallisen tilan ja toiminnan toteutumista.

Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Nimittely tai pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa ihmistä nimitetään uudestaan ja uudestaan. Hyvin usein kiusaaminen on hienovaraista ja muille varsin näkymätöntä, joukosta ulossulkemista (ostrakismi).

Kiusaamista ehkäistään huolellisella ryhmäytystoiminnalla, tunnetaitojen harjoittelulla, esimerkillä ja rohkaisulla hyvään käytökseen ja vastuun tuntoon seurakunnan kaikessa toiminnassa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, epäoikeudenmukaisuuteen puuttuminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen. On tärkeää pyrkiä avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kiusaamisesta on hyvä puhua ennaltaehkäisevästi ja kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä – esimerkiksi rippikoulussa voidaan sopia ja kirjata säännöt yhteiselle vuorovaikutukselle. Lasten ja nuorten toiminnassa aikuisten on tärkeää olla aina läsnä ja kuulolla: turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita.

Lapsia ja nuoria on tärkeää rohkaista kertomaan kiusaamistilanteista, ja aikuisen/ työntekijän tehtävänä on puuttua kiusaamistilanteisiin heti. Kun kiusaamista havaitaan tai epäillään, aikuiset ottavat prosessin johtoonsa ja asian selvittämisestä sovitaan asianosaisten kanssa. Selvittelyn tavoitteena on tilanteen rauhoittaminen ja selkeyttäminen. Selvitetään, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisena. Yleensä tarvitaan erikseen keskustelu kiusatun kanssa ja keskustelu kiusaajan kanssa. Tilanteen salliessa annetaan osallisille mahdollisuus esittää ratkaisumalleja. Tilanteesta on yleensä asiallista tiedottaa asianosaisten huoltajille ja tarvittaessa kutsutaan kiusatun ja kiusaajan huoltaja tapaamiseen.

Ulkopuolisuuden ehkäisyn painotus työnkuvassa on erityisesti erityisnuorisotyöntekijöillä, jotka ovat kehittäneet ammattitaitoaan ja kouluttautuneet kohtaamaan lasten ja nuorten kiusaamistilanteita. Erityisnuorisotyönohjaajat voivat olla myös niitä ihmisiä, jotka konsultoivat ja tukevat muita työntekijöitä kiusaamistapausten ennaltaehkäisyssä ja käsittelyssä.

Tarvittaessa on hyvä hakea lisätukea yhteistyöverkostosta. Useilla paikkakunnilla on esimerkiksi Ankkuritoimintaa. Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Ankkuritiimissä on useasti asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta.

Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa -opas neuvoo oppilaita, vanhempia ja koulujen henkilökuntaa, miten toimia kiusaamistilanteessa.

Kiusaamista voi tapahtua myös aikuisten kesken ja esimerkiksi työpaikalla tai vapaa-ajan toiminnassa. Myös näihin tulee puuttua välittömästi ottamalla yhteyttä esimerkiksi toiminnasta vastaavaan työntekijään tai esihenkilöön. Kiusaamisen käsittely kuuluu esihenkilölle ja on työnantajan vastuulla. Mikäli kiusaaja on esihenkilö, asia kuuluu tämän esihenkilölle. Kaikki työntekijät ovat velvollisia ilmoittamaan työpaikalla havaitsemastaan kehen tahansa kohdistuvasta epäasiallisesta kohtelusta. 

Työpaikkakiusaaminen kuuluu seurannan ja valvonnan näkökulmasta myös työsuojeluvaltuutetun ja työterveyshuollon piiriin. Työsuojeluvaltuutetut ja työ terveyshuolto antavat tietoja ja ohjeita sekä voivat olla tarvittaessa apuna epäasiallisen kohtelun käsittelyssä. Työntekijällä on aina mahdollisuus pyytää työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai muu tukihenkilö mukaan minkä tahansa epäasiallisen kohtelun käsittelyyn. 

Seurakunnalle työnantajana on laadittu ”Hyvän kohtelun edistäminen työpaikoilla” ohjeistus. Asiakirjan periaatteet ja toimintaohjeet sitovat ja ohjaavat kaikkia seurakuntia ja kaikkia kirkon työntekijöitä. 

Hyvän käytöksen kortit – evl.fi