Pääsiäisaika

Valmistellaan messu yhdessä. Kirkolle voi tulla etukäteen tekemään pääsiäisateriaa ja harjoittelemaan pääsiäisyön/-päivän messun lauluja. Messun evankeliuminäytelmä harjoitellaan yhdessä ennen messua. Ennen messun alkua varataan puoli tuntia hiljaista aikaa, jolloin kirkkotila pimenee (pääsiäisyö) ja on aikaa odottaa rauhassa.

Messukutsussa muistutetaan tuomaan mukana palmusunnuntain pääsiäismunajahdissa löydetyt pahvimunat. Ne voi vaihtaa suklaamuniin messun jälkeen.

Kirkkosalissa on tyhjä hauta.
Messussa kirkkotila muuttuu pimeästä valoon ja hiljaisesta iloon (pääsiäisyö).

Tulijoille ojennetaan rukouskynttilä ja kerrotaan rukousalttareista, joita voi kiertää omaan tahtiin.

Messu alkaa kulkueella, jonka kärjessä ei poikkeuksellisesti ole risti vaan yksi palava tuohus, josta sytytetään pääsiäiskynttilä kulkueen saapuessa alttarille. Seurakunnalle jaetut rukouskynttilät sytytetään pääsiäisylistyksen alkaessa. Valo kasvaa jokaisen sytytetyn rukouskynttilän mukana. Ilosanoma tyhjästä haudasta kulkee eteenpäin ihmiseltä toiselle. Valo on voittanut pimeän!

Kasteen muistaminen, vettä kastemaljassa saa käydä koskettamassa ja sillä voi tehdä itselleen ristinmerkin.

Kirkossa on toiminnalliset rukousalttarit koko pääsiäisviikon ajan, ks. englanninkielinen vinkki kohdasta Lisätiedot. Alttarit voi kiertää omatoimisesti ennen messua tai messun jälkeen.

Evankeliumi näytellään.

Messun jälkeen kirkkokahveilla on juhlat. Syödään ja juodaan, mitä ihmiset ovat tuoneet tai mitä on yhdessä valmistettu.
Tarjolla on keitettyjä munia, jotka voivat olla värjättyjä. Ennen munien syömistä niiden kanssa järjestetään leikkimielinen kilpailu: kenen muna säilyy pisimpään ehjänä? Pareittain lasketaan kolmeen ja kolmosella munat isketään kevyesti yhteen. Se, jonka muna säilyy ehjänä, voittaa. Sitten vaihdetaan pareja. Myös häviäjä voi pelata vielä toisen kierroksen munan ehjällä päällä. Peliä voi pelata myös kotona.

Pääsiäismunia saa koristella maalaamalla.

Jaetaan pääsiäismunia myös kotiin vietäviksi.

Vinkkejä rukousalttareille: PST007-Walk-Through-Holy-Week-Prayer-stations.pdf (allageworshipresources.org)

Messun ympärille järjestetään kokonainen juhla, johon kutsutaan erityisesti perheitä ja vanhuksia, mutta joka on tarkoitettu ihan kaikille.

Juhlaan kuuluu nyyttärit, joille voi tuoda omat tai oman perheen suosikkiherkut. Herkut tulevat tarjolle kirkkokahveille. On hyvä muistuttaa, että herkkujen aineksien on syytä olla näkyvillä mahdollisten allergioiden takia.

Kirkkotilassa on luontokuvia ja/tai lasten ja nuorten luomaa luontotaidetta. Pääsiäinen on totta kaiken tämän keskellä: pääsiäinen kuuluu koko luomakunnalle ja ihmisille osana sitä.

Jälleennäkemisen ilon harjoitus, esimerkiksi piiloleikki

pienten kanssa: kurkistusleikki, jossa sisarus tai vanhempi on piilossa käsien takana

isompien kanssa: tuo kirkkoon oma lelusi. Lelut kerätään yhteen ja piilotetaan eri puolille kirkkoa laulun aikana. Sen jälkeen lähdetään etsimään, kunnes löydetään oma lelu.

jos seurakunnalla on oma maskotti, se voi mennä piiloon eri paikkoihin ja sitä etsitään yhdessä.

Yhdelle seinälle saa piirtää, mitä tarvitaan juhlaan ja mikä tekee kunnon juhlan.

Emmauksen tie ja jälleennäkeminen:
Miltä tuntuu tavata itselle tärkeä ihminen pitkän ajan jälkeen?
Oppilaat eivät tunnistaneet Kristusta, vaikka hän kulki samaa matkaa heidän kanssaan. Missä tilanteissa meidän on vaikea tai mahdotonta nähdä Kristus lähimmäisessä, vaikka jokainen heistä on Jumalan kuva?
Voiko messussa kokea jälleennäkemisen iloa? Mistä se syntyy?
Voinko itse tuoda jälleennäkemisen iloa jollekin toiselle?

Rukoukseen liitytään kysymysten kautta. Mietitään itse mielessä tai jaetaan pienissä ryhmissä ajatuksia:
Mistä haluat kiittää tänään?
Mitä haluat pyytää juuri nyt?
Mitä sanoisit Jeesukselle, jos näkisit että hän istuu vieressäsi?
Mitä haluaisit tehdä Jeesuksen kanssa?

Maalataan pääsiäismunia. Pääsiäinen ei mahdu edes kahteen peräkkäiseen pyhäpäivään, vaan jatkuu kuusi viikkoa – pääsiäinen ei siis missään nimessä ole vielä ohi vaan sitä juhlitaan vielä pitkään. Pääsiäismunat saa viedä kotiin.

Nyyttäreiltä jäljelle jääneet herkut viedään kotiin. Niitä ja pääsiäismunia voi viedä muillekin terveisinä juhlista.

(14) Lue kuvaa – Emmauksen tiellä – YouTube

Ulos kirkkoon tulomatkan varrelle tai viimeistään eteiseen “lööppiständejä”, joissa on ajatuksia herättäviä väitteitä tai otsikoita. Tekstinä voi myös olla väitteet: ”Ajattelen, siis olen” vs. ”Tunnen, siis olen” vs. “Näen. siis olen.”

Myös oikeita otsikoita voi hyödyntää esim. sanomalehdistä, iltapäivälehdistä tai naistenlehdistä. Lööppejä voi ilmestyä katukuvaan jo pitkin viikkoa ja niissä oleva QR-koodi vie messukutsuun verkossa.

Kirkon eteisessä: Piirrä tai valitse kuvista: Mikä ilme kuvaa sinulle uskoa / epäuskoa?

Vaihtoehtoisesti eteisessä voi olla esillä taidekuva, joka on surrealistinen ja sisältää jotain, mitä ”ei voi olla” (esim. kuva Salvador Dalin maalauksesta).

Huomioidaan messussa eri aistit: tunnustelupusseja ja Piirrän sinuun tarinan –kertomuksia, joita tehdään toiselle tai itselle. Evankeliumi kerrotaan kosketuksen kautta, kehoon piirtämällä. Ks. vinkkejä kohdasta Lisätiedot.

Liikkuva uskontunnustus, jossa Pyhä Henki on puhallus.

Päivän evankeliumi on itse asiassa ensimmäinen kuvaus jumalanpalveluksesta. Jeesuksen kuolema oli valtava kriisi. Sen jälkeen, viikon kuluttua uutisesta tyhjästä haudasta, Jeesuksen ystävät kokoontuivat yhteen. Yhdessä oppilaat kohtasivat Jeesuksen ja lähtivät eteenpäin voimaantuneina.

Miten yhteisöt, joihin itse kuulun, vaikuttavat minuun?

Lööpeistä nousevia kysymyksiä ja muita ihmettelykysymyksiä:
Mitä tai ketä sinä uskot aina / yleensä / joskus / et koskaan?
Mitä kaikkea sinulle halutaan uskotella? Milloin olet jäänyt miettimään, voiko joku kerrottu väite olla totta?
Mitä pitääkin osata epäillä?
Mistä tietää, mikä on totta?
Milloin olet kertonut toiselle jotain, mutta hän ei ole uskonut? Miten tärkeä asia oli sinulle? Miltä tuntui, kun sinua ei uskottu?
Missä asiassa sinä toivoisit, että muut uskoisivat sinua?

Epäilevä Tuomas tarvitsi kosketuksen ja oman kokemuksen, että pystyi uskomaan. Ystävien puheet eivät riittäneet. Mitä sinä tarvitset sanojen lisäksi, että voit uskoa jotain todeksi? Miten tärkeä kosketus on sinulle ja milloin se on erityisen tärkeää?

Jeesus puhalsi: Ottakaa Pyhä Henki. Voinko tuntea sen?

Mika Nuorvan laulu Enkelinpiirtäjä.

Tehdään risti tunnusteltavaksi ja mukaan otettavaksi. Sitä voi tunnustella kotonakin. Liimataan kiveen risti hiekasta, huovasta, narusta tai valmis metalliristi. 

Askarrellaan maitotölkistä rukousnoppa, jonka saa kotiin.
Ristin muotoisia pipareita kirkkokahveilla. 

Raamatunkertomuksia iholle, esimerkiksi selkään piirrettäviksi löytyy kirjoista:
Piirrän sinuun tarinan, Kaisa Aitlahti & Satu Reinikainen, Lasten Keskus 2020 ja
Mestaripiirros, Kaisa Aitlahti & Satu Reinikainen, Lasten Keskus 2022

Rakennetaan kirkon eteistilaan kankailla vihreä niitty ja pimeä laakso niin, että ne jäävät kulkiessa eri puolille kirkkoon tulijaa. Tulijat leikkaavat esillä olevista lehdistä kuvia, joita he laittavat niitylle tai pimeään laaksoon sen mukaan, mihin ne heidän mielestään sopivat.

Tai tuodaan kirkolle aitaukseen lampaita, joihin saa ohjatusti käydä tutustumassa. Lampaiden hoitaja kutsutaan kertomaan työstään ja siitä, mitä lampaat tarvitsevat, jotta ne voivat hyvin.

Tai tehdään kirkon pihalle tai muuhun tilaan Jeesuksen seuraamisen labyrintti, jossa liikutaan risteyksistä eteenpäin vastaamalla kysymyksiin. Eri vastaukset johtavat eri tulokseen: osan johtaa kiertämään kehää, osa auttaa ulos labyrintistä. Raamatun avulla löytyy oikea reitti.

Paimennuspeli ennen tai jälkeen messun:

Ilmapalloihin piirretään tussilla lampaan kuva. Tilaan on merkitty yhtä monta aitausta kuin pelaajia voi olla mukana pelissä kerralla. Tarvitaan myös sählymaila kaikille pelaajille. Pelaajien tehtävänä on paimentaa ilmapallolampaita omaan aitaukseensa sählymailalla. Se, joka saa eniten lampaita aitaukseensa, voittaa.

Messussa toteutetaan psalmi 23 kertomuksena, joka piirretään kosketuksena keholle, ks. Lisätiedot. Joku näyttää edessä liikkeet samalla kun toinen lukee kertomuksen ääneen. Muut liittyvät pareittain liikkeisiin: yksi kertoo toiselle. Vaihdetaan rooleja niin, että kaikki halukkaat saavat sekä kertoa että kokea kertomuksen kosketuksen kautta.

Kirkon etuosassa on turvallinen ja mukava aitaus ilmapallolampaille. Muutama ilmapallolammas on piilotettu kirkkosaliin. Näiden avulla kerrotaan siitä, miten tärkeä jokainen lammas on paimenelle.

Jeesus on hyvä paimen. Se tarkoittaa sitä, että Jeesus haluaa opastaa ja johdattaa jokaista. Jeesus johdattaa meitä Raamatun sanan ja Pyhän Hengen ohjauksella. Tätä voidaan demonstroida ilmapallolla ja limsatölkillä. Hankaa molempia vaatteeseen niin, että niihin muodostuu staattista sähköä. Voit vetää tölkillä ilmapalloa eteenpäin ilman, että tölkki fyysisesti koskettaa ilmapalloa. Samalla tavalla emme näe Jeesusta tai Pyhää Henkeä silmillä, mutta silti Jumala ohjaa meitä oikeaan suuntaan.

On myös tavallisia paimenia, jotka eivät tunne lampaita eivätkä näytä niille tietä, eivät puolusta niitä viimeiseen asti vaaran paikoissa, vaan lähtevät karkuun ja jättävät lampaat selviytymään yksin.

Pohdintakysymyksiä:

Millaisiin laumoihin sinä kuulut? Ketkä kaikki tuntevat sinut nimeltä? Mistä tietää, että joku tuntee sinut?
Ketä sinä lähtisit seuraamaan kyselemättä?
Kenen seurassa tiedät olevasi turvassa, vaikka jotain pelottavaa tapahtuisikin?
Mistä tietää, että seuraa hyvää paimenta eikä roistoa?
Pietari sai tehtävän ruokkia Jeesuksen lampaita. Mikä voisi olla sinun tehtäväsi seurakunnassa?

Ilmapallolampaan saa mukaan kotiin. Ilmapalloon kirjoitetaan tussilla lampaan omistajan eli pallon saajan nimi.

Psalmi 23 kosketuksen kautta keholle piirrettävänä kertomuksena löytyy kirjasta Piirrän sinuun tarinan, Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen, Lasten Keskus 2020.

Kiinnitetään kirkon pääoveen tai muuhun sopivaan paikkaan iso Jeesuksen kuva, esimerkiksi pahvista leikatut Jeesus-hahmon ääriviivat, jonka sisällä lukee “Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.”

Vaativampi toteutus on tehdä puusta ristin ääriviivat, joiden läpi voi kulkea. Kirjoitetaan ristiin teksti: “Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.”

Elämän matka –rukous. Piirretään paperille oman elämän tie, jossa voi olla laaksoja, mutkia, kukkuloita, peltoja, niittyjä, metsiä. Piirretään tai kirjoitetaan matkalle, miten Jeesus on ollut mukana matkalla.

Tehdään lastenpaikkaan liikennematosta ja esimerkiksi playmobileista tai duploista kaupunki, jossa voi leikkiä. Kaupungissa on esimerkiksi koti, koulu, päiväkoti, kirkko ja kauppa. Aikuinen voi olla leikkimässä lasten kanssa ja juttelemassa elämän valinnoista siten, miten niitä leikissä tulee esille. Jos tilaa on, voidaan myös tehdä autotiekuvioisesta teipistä pidempi tie tilaan, jossa on tie kotoa kirkkoon. Jutellaan samalla siitä, miten Jeesus on tie taivaaseen ja Raamattu on kartta, joka ohjaa kulkemaan tietä pitkin.

Elämä on matka maailman halki, jossa Jeesus on aina lähellä. Tie ei lopu kuolemaan, vaan Jeesus on tie, joka johtaa ikuiseen elämään. Keskustellaan siitä, mitä itselle merkitsee ajatus siitä, että elämä ei pääty kuolemaan vaan Jeesus on luvannut valmistaa meille asuinsijan taivaaseen.

Pohditaan millainen paikka taivas on? Raamatussa on monenlaisia kuvia taivaasta, jotka avaavat jotain näkökulmia. Niistä mikään ei kuitenkaan kerro kaikkea.

Elämän matka -piirros ja siihen liitetty rukous viedään kotiin. Piirrosta ja rukousta voi täydentää viikon aikana.

Aulassa passinteko ja passintarkistuspiste. Passiin saa leimoja toimintapisteistä.

Höyheniä ja kiviä isoissa astioissa. Ota yksi kumpaakin mukaasi tullessasi kirkkoon.

Toimintapisteitä ennen messua tai messun jälkeen:

1. Messussa käytetyn kiven maalaaminen.
2. Välipala
3. Höyhenaskartelu
4. Soitinpiste: kokeile erilaisia soittimia. Millaiset äänet kertovat ilosta ja riemusta?
5. Laulupiste: mitä nyt tekee mieli laulaa? Lauletaan!
6. Tanssipiste. Millainen liike on iloista ja riemukasta?

Lapset voivat kannatella höyheniä, testata kuinka paljon niitä saa kannateltua yhtä aikaa. Kiviä käsissä ei pysty kannattelemaan samaa määrää.

Synnintunnustus: Tunnustele kiveä kädessäsi. Se on kova, ehkä siinä on teräviä kohtia. Jos sitä ei pidä kädessä, se muuttuu äkkiä kylmäksi. Mitä kovaa, terävää ja kylmää sinun sisälläsi on? Vie oma kivesi alttarikaiteella tai muualla näkyvällä paikalla olevaan koriin.

Ripin voi toteuttaa myös äänimaisemana. Laitetaan jakoon muskarisoittimia. Millaista on ääni, kun jokin asia painaa ja haluaa pyytää anteeksi ja toisaalta, millaisia ääniä syntyy siitä, kun saadaan anteeksi ja olo on höyhenen kevyt.

Piirretään ristinmerkkiä itseen tai toiselle hellästi ensin höyhenellä, sitten sormilla. Ristin tekemistä voi harjoitella: kolme yhteen liitettyä sormea kuvaa Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Hellät kädet – kosketus kuin höyhenellä. Jumala pitää meistä hellästi huolta.

Esirukous: Tunnustele höyhentä. Miltä se tuntuu kädessä, entä poskea vasten? Voitko sipaista sillä vieruskaveria? Tilassa on erilaisia kuvia tai symboleita liittyen rukousaiheisiin. Vie oma höyhenesi sen kuvan luo, jonka aiheen puolesta haluat rukoilla.

Millainen on olo, jos olo on kevyt kuin höyhenellä? Ihmisten pahat teot ovat kuin kivi, mutta ihmisen sielu on höyhenenkevyt. Jumalan lähellä mieli kevenee: saa pyytää anteeksi, Jumala antaa anteeksi. Kivet saa jättää pois ja tilalle saa kevyen olon ja pehmeän, lämpimän kosketuksen.

Kädet täynnä höyheniä – Jumalan kämmenellä on tilaa kaikille. Höyhen on kuin Jumalan hellä kosketus ja höyhenet hellästi toistensa lähellä kuin ihmiset, joilla on rakkautta lähimmäisiä kohtaan.

Kivet kolhivat, höyhenet eivät. Taivasta voi elää todeksi jo maan päällä.

Saarna voi olla meditaatio, esimerkiksi ignatiaanisen perinteen mukainen päivän katselu. Ks. Lisätiedot.

Palvelutempaus: lähdetään yhdessä messun jälkeen tekemään joku sovittu hyvä.

Ignatiaanisesta meditaatiosta ja muista kristillisistä hiljentymis- ja mietiskelyperinteistä ks.
Todella mystistä – ohjaaminen kohti hiljaisuutta. Johanna Hirsto, Helena Paalanne ja Antti Siukonen, Kirjapaja 2015.
Rukousten kirja – arkeen ja juhlaan. Pirjo Kantala, Pekka Y. Hiltunen, Jaana Räntilä ja Olli Valtonen, Kirjapaja 2018.

Jokainen kohdataan jo ovella, toivotetaan tervetulleeksi ja kysytään, mitä kuuluu, varataan aikaa juttelemiseen.

Jokainen saa lapun, jolla on lauseen alku tai kysymys. Ennen messun alkua kutsutaan ihmisiä juttelemaan muiden kanssa: jatkamaan lausetta tai jakamaan muisto tai ajatus, joka tulee mieleen omasta lapusta. Mikä kysymys tai lauseen alku kohtaamillasi ihmisillä on? Millainen kertomus tai kokemus hänellä on jaettavanaan? Juttelua lappujen avulla voi jatkaa vielä messun jälkeen. Esimerkiksi Myönteisen muistelun kortit toimivat hyvinä keskustelun virittäjinä, ks. lisätiedot.

Pyritään löytämään messun tehtäviin etenkin nuoria ja nuoria aikuisia.

Harjoitellaan Jumalalle juttelua. Otetaan mukava asento, suljetaan silmät, hengitellään hetki rauhassa ja mietitään sitten esimerkiksi joitain seuraavista asioista yksi kerrallaan:

Kerro Jumalalle, mitä söit tänään aamupalaksi.
Kerro Jumalalle, mitä tykkäät katsoa YouTubesta.
Kerro Jumalalle, tykkäätkö enemmän hampurilaisista vai pitsasta.
Kerro Jumalalle joku vitsi.
Kerro Jumalalle, mikä tilanne tai ihminen saa sinut tuntemaan olosi surulliseksi tai vihaiseksi.
Kerro Jumalalle, mikä tekee sinut iloiseksi.
Kerro Jumalalle, mitä ajattelet hänestä ihan rehellisesti.
Kerro Jumalalle joku asia, missä tarvitsisit Jumalalta apua.

Jokainen ihminen osaa jutella. Pohditaan, mitä on juttelu, ja mitä kaikkea siihen kuuluu. Se on sekä puhumista että kuuntelemista. Juttelu on myös muuta kuin sanoja – läsnäoloa, kosketusta, kehonkieltä, tunteita. Otetaan hetki aikaa jutella lähellä istuvien kanssa messun aikana. Juttelun teemana voi olla esimerkiksi omasta päivästä kertominen tai jonkun ilon tai kiitoksen aiheen jakaminen.

Joskus käsitys rukouksesta voi olla kaavamainen. Rukousta voi ajatella juttelemisena Jumalan kanssa. Jokaisella ihmisellä on oma tapansa jutella ja olla Jumalan kanssa. Jeesus oli opetuslasten ystävä. He kävivät keskusteluja myös aivan arkisista asioista – siitä, mihin seuraavaksi mennään tai mitä syödään aamupalaksi. Raamatussa kerrotaan, että Jeesus kutsuu jokaista kristittyä ystäväkseen. Ihan niin kuin opetuslapset, jokainen voi jutella hänelle kaikista arjen asioista.

Rukoilla voi eri tavoin – yksin, ryhmässä, ääneen, hiljaa mielessä, kirkossa, sängyssä, vessassa, pyöräillessä, ihan missä vaan. Rukous voi olla myös äänetöntä, olemista, tekemistä. Kun rukoillaan yhdessä, rukoillaan usein ääneen. Siinä on omanlaistaan voimaa Kun rukoillaan yksin, se tapahtuu usein hiljaa mielessä. Pystytkö ajattelemaan hiljaa mielessäsi omaa nimeäsi? Samalla tavalla voit puhua hiljaa mielessäsi Jumalalle.

Kirkkokahveilla pöydissä on keskustelukysymyksiä, jotka ohjaavat ihmisiä tutustumaan toisiinsa. Kysymykset voivat olla hassuja ja mielikuvitusta herättäviä, kuten: Mitä tekisit jos voittaisit miljoona euroa lotossa? Haluaisitko mieluummin osata lentää kuin kotka vai uida kuin delfiini? Jos saisit yhden supervoiman, minkä valitsisit? 

Kokeile rukoilla jossakin, missä et ole rukoillut ennen, uudessa paikassa tai tilanteessa. 

Huomioidaan tarjoiluissa Ihme-ikäryhmän mieltymykset. Pöydissä voisi olla esimerkiksi sipsikulhot ja limpparipullot.

Keskustelukysymyksiä voi poimia mm. täältä: Myönteisen muistelun kortit – MIELI ry

Keskustelevaa rukousta opetetaan tällä videolla, johon on tulossa keväällä 2023 suomenkieliset tekstitykset: Parenting for Faith | 4. Conversational Prayer – Chat session video (brf.org.uk)

Katso myös 2. paastonajan sunnuntai

Kirkkotilassa on reppuja, matkalaukkuja, -sauvoja ja muita matkatavaroita. Myös matkalippuja, julisteita tai kuvia kaukomaista ja erilaisista ihmisistä. Kuvia voi käydä ihmettelemässä.

Ovelta kulkee räsymattopolku matkalaukkujen luo.

Parvelta roikkuu pakattavaa.

Tilassa voi lukea esimerkiksi Herran siunaus tai joku muu Raamatun kohta usealla eri kielellä.

Matkalaukkuja ja reppuja pääsee pakkaamaan. Mahtuuko mukaan villapaita, hammasharja ja eväät, entä puhallettu uimapatja?

Tavarapisteellä myös repun muotoisia pahvikortteja, joiden toisella puolella Jeesuksen sanat “minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti”.

Mitä tarvitsee pakata mukaan, kun lähtee matkalle?

Saimme Jeesukselta kutsun lähteä matkaan kaikkialle maailmaan. Mitähän se tarkoittaa ja miten siihen tarvitsee varustautua?

Mikä on olennaisinta kun toteuttaa lähetyskäskyä?

Tässä yhteydessä voi esitellä seurakunnan nimikkolähettejä tai seurakunnan yhteistyökumppaneita maailmalla ja mitä he tekevät. Ja pohtia miten voimme olla mukana auttamassa heidän työtään.

Tänä päivänä evankeliumi on levinnyt melkein kaikkialle maailmaa. Pohdi, missä asioissa me voisimme ottaa esimerkkiä kristityiltä maailmalta?

Kuulostele Jeesuksen lähetyskäskyssä antamaa kutsua. Mihin se kutsuu sinua?

Mukana matkassamme kulkee Jeesus, joka on luvannut olla kanssamme kaikki elämämme päivät. Mitä sinulle tämä lupaus tarkoittaa. Kirjoita se reppu-korttiisi.

Matt. 28:18-20

Musiikkia:
Kirkkomuskarista Ilon reppu
Reissulaulu
Siunaa sandaalimme (Lasten virsi)
Minä lähden seikkailuun (Simojoki)

Mukaan kirkosta saa repun muotoisen lupauksen siitä, että kaikilla matkoillamme Jeesus on mukanamme.

Mukaan voi ottaa kirjeen/terveiset seurakunnan läheteiltä ja lukea sen kotona.

Tehdään aiemmilla viikoilla erilaisia Pyhä Henki –teemaisia taidetöitä seurakunnan eri toiminnoissa ja eri ikäryhmien kanssa. Töitä voidaan tehdä eri tekniikoilla osallistujien taitojen mukaan: maalaten, piirtäen, savesta muovaten, kankaasta, virkkaamalla tai puusta. Tuodaan kaikki työt yhteiseen taidenäyttelyyn jumalanpalvelukseen. Kutsutaan kaikki taiteilijat näyttelyn avajaisiin, jossa on myös tarjolla pientä juhlavaa purtavaa. Laitetaan töiden kohdalle kyltit, joissa on tekijän nimi, teoksen nimi ja mahdollinen raamatunkohta, johon työ liittyy.

Hiljaisen huminan messua vietettäessä tila on levollinen, siellä soi rauhallinen taustamusiikki.

Tilassa on hiljentymiseen ja lepoon kutsuvia paikkoja esim. säkkituoleja, riippumattoja jne.

Vietetään “Hiljaisen huminan” messu toisen vuosikerran VT –tekstiin liittyen 1 Kun 19:8-13. Puhutaan rauhallisella, puolikuiskaavalla äänellä. Messussa käytetään esim. Taize –lauluja. Käytetään äänimaljoja, käsikelloja tms. Rukoukset ovat meditatiivisia. Teksti dramatisoidaan (yhdessä) äänimaisemaksi tekemällä eri kehon osilla ääniä miten myrsky, ukkosilma ja tulimyrsky puhaltavat. Lopussa tulee hiljainen humina. Huminaan jäädään hetkeksi lepäämään. Kokemuksen jälkeen pohditaan yhdessä: Mitä teksti kertoo meille Jumalasta?

Jumalan odottaminen ei ole passiivista. Jumalan odottaminen on aktiivista kaipausta, jossa ihminen hiljentyessään avaa sydämensä odottamaan Jumalan vastausta.

Kotona jatketaan viikon aikana hiljaisia hetkiä. Lapsen kanssa voidaan käyttää esimerkiksi “Piirrän sinuun tarinan” rauhoittumisia, joista voidaan jakaa muutama esimerkki kirkosta pois lähtiessä.

Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen. Piirrän sinuun tarinan. Publiva 2020.