Hyppää sisältöön

Kaksi nuorta kädet ylhäällä ja teksti: Oma elämä, oma usko, oma koti. Seurakunta on mukana muuttuvassa elämässä.

Yhteys. 19–21-vuotias

Oma elämä, oma usko, oma koti. Seurakunta on mukana muuttuvassa elämässä.

Elämäntilanteet 19–21-vuotiaana ovat moninaiset. Joku on säännöllisesti työelämässä, toinen opiskelee, kolmas pohtii mitä tekisi, neljäs on armeijassa tai siviilipalveluksessa ja viides vanhempainvapaalla. Osa asuu lapsuudenkodissaan, osa omillaan, parisuhteessa tai perheenä. Monien seurakunta vaihtuu muuttojen myötä.

Aikuistuvien nuorten kanssa olemme kirkkona ja seurakunnissa etsimässä uusia toimintatapoja. On luotettava avaimet nuorten aikuisten omiin käsiin ja annettava heidän luoda uusia toimintatapoja. On uskallettava kysyä ja kuunnella, muuttaa se, minkä pitää muuttua, jotta nuoret aikuiset voivat kokea seurakunnan omakseen ja elää kristittynä itselleen merkityksellisillä tavoilla.

Yhteys-teema

Ikävaiheessa tapahtuu monia muutoksia ja aikuistuvan nuoren itsenäinen elämä vahvistuu. Seurakunta ja usko Jumalaan ovat mukana tässä muuttuvassa elämässä, silloinkin kun aikuistuva nuori epäilee uskoaan, suhtautuu kriittisesti kirkkoon ja etsii omaa suuntaansa. Kasteella ja ehtoollisella on merkitystä aikuistuvan nuoren oman kristillisen elämäntavan perustana.

Unelmia tavoiteltaviksi

  • Aikuistuva nuori kokee uskonsa ja seurakuntansa omakseen. Seurakunnassa aikuistuvan nuoren on mahdollista kokea pyhää, viihtyä ja saada tukea. Hän löytää luontevia tapoja ja paikkoja olla läsnä, toimia tai kantaa vastuuta seurakunnassa. Hän tietää, että kaste on mahdollinen myös aikuisena.   
  • Muuttaessaan uuteen seurakuntaan aikuistuva nuori saa tukea sekä vanhasta että uudesta seurakunnastaan uuden yhteisön ja paikkansa löytämisessä.  
  • Aikuistuva nuori etsii omaa kutsumustaan ja löytää paikkoja, joissa pohtia kysymyksiään yhdessä. Dialogi eri tavoin ajattelevien kanssa kirkastaa ja jäsentää omaa ajattelua.

Ammennettavaa kristinuskosta

Seurakunnasta löytyy paikka yhä uudestaan elämän eri vaiheissa. Usko, rukous, kaste, ehtoollinen ja messu antavat elämään voimavaroja. Kristittynä elämisen merkitys muotoutuu oman kutsumuksen myötä.

Yhteys-ikäkaudella kaste, ehtoollinen ja jumalanpalvelus

  • Aikuistuva nuori etsii ja löytää rakennuspalikoita ja paikkoja vahvistaa omaa uskoaan, omaa kutsumustaan ja tapaa elää kastettuna kristittynä.
  • Aikuistuva nuori on irtautumassa tai irtautunut lapsuuden seurakunnasta ja etsii itselleen uusia yhteisöjä. Sellainen voi löytyä opiskelijaseurakunnasta, uudesta paikallisseurakunnasta tai tapana elää kristittynä muissa yhteisöissä ja kaveriporukassa.
  • Messu ja jumalanpalveluselämä on merkityksellistä ja aikuistuva nuori voi toimia niissä vastuunkantajana. Rukous ja ehtoollinen vahvistavat omaa uskoa.

Raamattu ja uskontunnustus

Raamattu löytyy omasta kirjahyllystä tai mobiililaitteesta ja aikuistuva nuori osaa ammentaa siitä lohtua, voimaa ja viisautta elämän eri tilanteisiin. Hän liittyy oman uskonsa kanssa kirkon yhteiseen uskoon. Hän etsii omaa paikkaansa ja tehtäväänsä seurakunnassa ja maailmassa. Aikuistuva nuori voi luottaa siihen, että yhteisön usko kantaa silloinkin, kun oma usko ei ole vahva.

Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne. Joh 15:16–17.

Rukous ja musiikki

Rukous luo aikuistuvalle nuorelle turvaa ja antaa tukea elämänkysymysten pohdinnassa. Hiljentyminen ja rukous vahvistavat uskoa. Seurakunnan yhteinen rukouselämä kantaa, kauempaakin ja myös somen välityksellä. Virret ja hengellinen musiikki saavat vahvan roolin aikuistuvan nuoren elämässä ja hän löytää niistä voimavaroja elämäänsä.

Lähteellä: Seurakunnan avaimet

  • Tuemme sitä, miten aikuistuva nuori voi olla kristitty itselleen merkityksellisellä tavalla  
  • Lähteelle kokoontuminen on ikäryhmän itse itselleen suunnittelemaa toimintaa (avaimet ja tilat käyttöön, työntekijän tuki saatavilla suunnitelmien peilaamiseen ja muuhun tarvittavaan).  
  • Ehdotus lähteen voimatekstiksi on 1.Kor. 12. Siitä avautuvat seurakunnan eri roolit ja pyhän hengen lahjat. Aikuistuvat nuoret voivat myös itse valita voimatekstinsä.  
  • Tekstin tai itse valitsemansa muun aiheen inspiroimana aikuistuvat nuoret valmistelevat, mitä haluaisivat sen pohjalta tehdä. Toimintatapana voi olla esimerkiksi service jam -tyylinen viikonloppuleiri, jossa asiaa työstetään ja ideoidaan haastekilpailuna pienissä joukkueissa. Lopuksi valitaan toiminta, jota lähdetään yhdessä viemään eteenpäin ja sovitaan, miten se tapahtuu.  
  • Aikuistuvat nuoret pohtivat itse mihin seurakunnan toimintaan he haluaisivat liittyä. Keiden hyväksi he haluaisivat toimia tai mitä he haluaisivat olla suunnittelemassa ja toteuttamassa? Millä tavalla he haluavat olla yhteydessä seurakuntaan?
  • Sovitaan myös viestintä: mitä viestitään ja millä kanavilla?

Yhteys-ikäkauden kokonaisuus

Polku ulottuu kotiin ja verkkoon

Kotiseurakunta muistaa aikuistuvaa nuorta viesteillä, jotka tukevat häntä rakentamaan omia tapoja ja perinteitä elää kristittynä arjessa ja juhlassa. Kotiseurakunta etsii myös tapoja tukea hänen elämänmuutostaan ja omaa vastuullista elämää, esimerkiksi muuttoa opiskelemaan tai omaan kotiin, mahdollisesti uudelle paikkakunnalle. Seurakunta saattaa ja tukee kotipaikkaansa vaihtavaa nuorta löytämään uuden seurakunnan tai säilyttämään seurakuntayhteyden esimerkiksi someyhteisössä. Verkko mahdollistaa myös ekumeenisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Tukea parisuhteeseen löytää valtakunnallisista somepalveluista esimerkiksi Rakkauden Roihu ja Parisuhdeklinikka.

Aikuistuva nuori saa halutessaan kummiuteensa tukea ja hän osaa kummina liittyä kummilapsensa perheiden traditioon.

Polku jäsentää kokoontuvaa toimintaa

Yhteys-ikäkaudella aikuistuva nuori on osa seurakuntayhteisöä, vaikuttaa siinä ja löytää seurakunnasta itselleen yhteisön ja mielekästä toimintaa. Seurakunnan avaimet ja tilat annetaan aikuistuvien nuorten käyttöön ja omistajuuden tunnetta lisätään yhteisen kehittämisen myötä. Aikuistuvat nuoret innovoivat itse toimintaansa. Seurakunnassa se voi olla esimerkiksi jotain seuraavan kaltaista: nuorten aikuisten illat, ryhmätoiminta, someryhmät, partio, oppilaitostyö, elämänhallintakurssit, messut ja jumalanpalvelukset, parisuhteen pysäkit, kirjoituskahvit, hengailukahvit, sitsit eli illanvietot, virsiä ja viiniä -tilaisuudet.

Polku huomio vanhemmat ja muut läheiset

Vanhempia tuetaan tyhjenevän kodin vaiheessa sekä luomaan aikuistuvaan nuoreen uudenlaisen suhteen. Aikuistuville nuorille tarjotaan eväitä omaan elämään ja elämäntilanteiden mukaan esimerkiksi hyvän parisuhteen rakentamiseen, kummiuteen tai omaan vanhemmuuteen.

Kirkkovuosi rytmittää Polkua

Aikuistuva nuori saattaa asua jo omassa kodissaan tai puolisonsa tai ystävänsä kanssa. Omasta lapsuudesta nousevat perinteet muotoutuvat uudelleen. Juhla- ja vapaa-aika jakaantuu perheen ja kaveriporukoiden kesken.  Ystävät tai puoliso voivat kuulua eri kirkkokuntaan, uskontoon tai katsomukseen. Yhteys toisiin kristittyihin vahvistaa aikuistuvaa nuorta hänen omassa vakaumuksessaan.

Polkua toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa

Yhteistyö oppilaitosten kanssa jatkuu ja laajenee myös korkeakouluihin sekä yhteistyöhön kristillisten ja muiden järjestöjen opiskelijatyön kanssa. Aikuistuvien nuorten oma toimijuus on yhteistyössä keskeistä. He luovat siltoja esimerkiksi Erätauko- ja Kunnioittavan keskustelun -ryhmissä.

Päivitetty