Hyppää sisältöön

Nuori kalliolla, usvainen tausta ja teksti: Olen tärkeä koulussa, kotona, kirkossa. Saan olla rauhassa sellainen kuin olen.

Vapaus. 12–14-vuotias

Saan olla rauhassa sellainen kuin olen. Olen tärkeä kotona, koulussa, kirkossa.

12–14-vuotiaana siirrytään lapsuudesta nuoruuteen. Vapaus-ikäkauden varhaisnuoret ovat monelta osin jo isoja. He luovat omaa suhdettaan kasteeseen ja kristittynä elämiseen ja päättävät itsenäisesti osallistumisestaan seurakunnan toimintaan, mutta kaipaavat elämälleen suuntaviivoja ja valintoihinsa tukea. Ystävät ovat varhaisnuorelle tärkeitä oman minuuden peilaajina. Vanhempien, kummien ja muiden turvallisten aikuisten tukea tarvitaan itsenäisyyden lisääntyessä ja identiteetin alkaessa muovautua kohti aikuisuutta.

Vapaus-teema

Ikävaiheessa tapahtuu suuria niin fyysisiä kuin henkisiäkin muutoksia. Yläkouluun siirtymisen myötä varhaisnuoren vapaus päättää asioistaan kasvaa ja samalla vastuu niistä lisääntyy. Vapaus-teema vaalii kasvurauhaa ja luo tilaa muutoksen vuosiin. Suhde isompaan itseen rakentuu. Varhaisnuoren on hyvä kokea olevansa Jumalan silmäterä, kaunis ja arvokas. Hänellä on tarve olla aktiivinen toimija, tehdä itse ja kantaa vastuuta. Hänellä tulee olla lupa olla aktiivinen ja arvostettu seurakunnan jäsen.

Unelmia tavoiteltaviksi

  • Varhaisnuori saa kasvaa rauhassa, olla vaihdellen iso ja pieni, valmis ja keskeneräinen. Häntä kannustetaan näkemään itsensä arvokkaana ja osaavana, Jumalan luomana ihmisenä.  
  • Seurakunnassa arvostetaan varhaisnuorta ja hänen näkemyksiään. Varhaisnuorelle annetaan sopivasti vastuuta. Häntä tuetaan ja hänellä on lupa myös epäonnistua.   
  • Varhaisnuorella on lupa etsiä ja olla epävarma. Häntä tuetaan löytämään omaa tapaansa olla, ja elää kristittynä myös suhteessa lähimmäiseen ja luomakuntaan. Kaste ja sen mahdollisuus on tuttu ja luonteva asia.

Ammennettavaa kristinuskosta

Varhaisnuori kokee olevansa Jumalan silmissä rakas ja kaunis. Hän saa kasvaa rauhassa, elää seurakuntayhteydessä ja olla seurakunnan keskellä arvostettu. Varhaisnuori voi luottaa Jumalan armoon ja rakkauteen ja siihen, että kasteessa lahjoitettu Pyhä Henki toimii hänessä vaikuttaen tekoihin ja valintoihin.

Vapaus-ikäkaudella kaste, ehtoollinen ja jumalanpalvelus  

  • Varhaisnuori pohtii kastettaan ja sen merkitystä hänelle.
  • Varhaisnuori kokee, että seurakunta arvostaa häntä, hänen ajatuksiaan ja osaamistaan.
  • Varhaisnuori kasvaa messun osallistujasta messun “kantajaksi” yhdessä ikätovereidensa kanssa. Ehtoollinen on hänelle tärkeä.

Raamattu ja uskontunnustus

Raamattu alkaa avautua varhaisnuorelle sekä myyttisenä että historiallisena kirjakokoelmana. Hän ymmärtää, että Jeesuksen vertauksissa on eri tasoja.  Raamatun voimakertomus tähän ikävaiheeseen on Jeesus 12-vuotiaana temppelissä (Luuk. 2:41–52). Varhaisnuori tutkii Jumalan eri persoonien merkitystä kolmen eri uskonkappaleen kautta. Tärkeitä teemoja ovat muun muassa ihmisen arvo luotuna, synti ja sovitus sekä Pyhä Henki seurakunnan ylläpitäjänä, lohduttajana, voimana ja uskon luojana.

Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli. Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle, mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin. Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan, ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä.
     Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia. Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi: "Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua, ja me olimme jo huolissamme." Jeesus vastasi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?" Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti.
     Jeesus lähti kotimatkalle heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen. Kaiken, mitä oli tapahtunut, hänen äitinsä kätki sydämeensä.
     Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä.

     Luuk. 2:41–52

Rukous ja musiikki

Rukous on varhaisnuoren henkilökohtainen asia, sydämen puhetta Jumalalle. Hän rukoilee ja hiljentyy yksin ja yhdessä toisten kanssa. Esirukous laajenee. Varhaisnuorelle voi olla tärkeää rukoilla myös itselleen tuntemattomien ihmisten ja merkittävien asioiden puolesta, esimerkiksi ilmaston ja maailman oikeudenmukaisuuden puolesta. Varhaisnuori tutustuu nuorten virsiin ja lauluihin ja hän löytää niistä ammennettavaa omaan elämäänsä.

Lähteellä: Kirkko on meidän

  • Postia kotiin, kutsu Yö kirkossa tai vastaavaan -toimintaan
  • Periodikerho, jossa suunnitellaan Yö kirkossa -tapahtuma ja messu.  
  • Yö kirkossa itse toteuttaen, aikuiset tukena.  
  • Kirkko ja hautausmaa tutustumisen kohteena
  • Varhaisnuoren vanhempana - illat aikuisille  
  • Kutsu Ttila.fi kanavalle tai muita some-vinkkejä sekä mukaan kerhonohjaajaksi, messuryhmän jäseneksi tai johonkin muuhun toimintaan

Vapaus-ikäkauden kokonaisuus

Polku ulottuu kotiin ja verkkoon

Kotiseurakunta muistaa sekä varhaisnuorta että hänen vanhempiaan viesteillä, jotka tukevat varhaisnuoren kasvamista yläkoululaiseksi, vastuun lisääntymistä ja vapauden kasvua. 12–14-vuotias saattaa joko vetäytyä omaan rauhaansa tai hakea uutta aktiivista toimijan roolia suhteessa vanhempiinsa ja kodin kristillisiin perinteisiin. Tässä vaiheessa varhaisnuorelle itselleen ja vanhemmille suunnatut viestit eriytyvät, kuten usein toimintaan osallistuminenkin. 
Varhaisnuori elää ja toimii verkossa ja löytää oman seurakuntansa yhteisön myös sieltä. Valtakunnallinen Ttila tarjoaa mahdollisuuden osallistua laajempaan kristilliseen yhteisöön verkossa. Verkko voi avata ovia myös maailmanlaajaan kristillisyyteen.

Polku jäsentää kokoontuvaa toimintaa

Vapaus-ikäkausi on siirtymävaihe yläkouluun ja nuoruuteen. Omat valinnat, omatoiminen suunnittelu, tekeminen ja osallistuminen ovat keskiössä, mutta aikuisten ohjaamaa ja tukemaa. Varhaisnuorten oma toiminta on esimerkiksi avointen ovien tilanteita, omatoimiryhmiä, kerhoja livenä ja somessa, leirejä ja retkiä. Varhaisnuori voi toimia (apu)ohjaajana pienempien kerhoissa. Vanhempien toiminta eriytyy omaksi toiminnaksi. Yhteiset messut tai esim. peli-illat yhdistävät nuoret ja aikuiset.

Polku huomio vanhemmat ja muut läheiset

Varhaisnuoren vanhemmat voivat olla hämillään lapsensa kasvun ja elämän muutoksista. Pieni on saattanut hujahtaa isoksi ihan hetkessä ja hakee rajustikin omia rajojaan. Toisissa perheissä hämmästellään hiljaiseksi muuttunutta tai sulkeutunutta varhaisnuorta. Kolmannen perheen silmissä juuri mikään ei ole muuttunut. Varhaisnuori saattaa kantaa vastuuta itsestään ja kodin töistä entistä enemmän. Jotkut vanhemmat huomaavat, että oma vapaus on kasvanut, kun varhaisnuori ei enää tarvitse heitä niin paljon. Seurakunta tukee alkavan murrosiän vaiheen vanhemmuuden haasteita esimerkiksi vanhempien toiminnan, vertaistuen tai vanhempainparkin kautta. Perheretket tarjoavat luontevan mahdollisuuden koko perheen yhteiseen tekemiseen.

Kirkkovuosi rytmittää Polkua

Kristittynä eläminen saa merkityksensä myös vuoden kiertokulun ja juhlien kautta. 12–14-vuotiaalla on jo omia näkemyksiä juhlien viettotapoihin, ruokiin ja koristeisiin. Hän voi hoitaa oman sovitun osansa perheen juhlaperinteistä ja muokata sitä omalla tavallaan.

Polkua toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa

Kouluyhteistyössä siirrytään yläkouluyhteistyöhön. Esimerkiksi 7-luokkalaisten ryhmäytykset ovat merkittävä yhteistyössä toteuttava tuki tämän ikävaiheen nuorille. Yhteistyö kunnan nuorisotyön ja järjestöjen sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa jatkuu harrastuksissa ja koulunuorisotyössä. Sitä täydentävät valtakunnalliset tukipalvelut ja vertaistuki esimerkiksi Väestöliiton Poikien puhelin, Kirkon ulkomaanavun Changemaker tai NNKY:n Kamalat äidit.

Päivitetty