Vihreät riparit

Monta rinnakkaista kättä koskettaa puunrunkoa

Harmaasta hiilijalanjäljestä vihreään kädenjälkeen

Puhtaamman, oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen vaatii vihreän kädenjäljen jättämistä yksilöinä ja yhteisöinä.

Tämä liittyy vahvasti rippikoulun tavoitteisiin – erityisesti nuorten osallisuuteen, kuulluksi tulemiseen ja vaikuttamiseen sekä vastuunkantoon itsestään, toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Luomakunnan viljely ja varjelu, syyllisyys ja anteeksianto sekä Hengen uudistavat tuulet kuuluvat kristillisen uskon ytimeen – luomiseen, lunastukseen ja pyhitykseen.

Kohti kestävää ja ilmasto-oikeudenmukaista maailmaa

Ilmasto muuttuu. Kirkon näkökulma on toivo, kestävyys ja oikeudenmukaisuus. Voimme yhdessä vaikuttaa ja tehdä maailmasta paremman.

Muutos myös hämmentää, pelottaa ja ahdistaa. Rippikoulussa on tärkeää antaa tilaa nuorten ympäristötunteiden käsittelylle ja vahvistaa nuorten myönteistä luontosuhdetta.

Vihreän kädenjäljen jättäminen kuuluu luontevasti rippikoulun kokonaisuuteen. Viljelemme ja varjelemme Jumalan luomaa maailmaa yksilöinä ja yhteisöinä. Kyse ei siis ole erillisestä teemarippikoulusta tai erityisestä ekoisostoiminnasta, vaan kokonaisvaltaisesta ajattelumallista, jolla rippikoululaisia ja isosia rohkaistaan kestävään elämäntapaan – kiitollisuuteen, kunnioitukseen ja kohtuuteen luomakuntaa kohtaan. Kaikki riparit ja koko isostoiminta voivat olla vihreää!

Vihreiden riparien päätavoite on vahvistaa kristillistä ympäristökasvatusta, ekoteologiaa ja kestävää elämäntapaa rippikoulussa ja isostoiminnassa.

Lue lisää Vihreiden ripareiden tausta-ajattelusta (Panu Pihkala)

Olemme uudistaneet Vihreiden riparien sivuston, jotta Vihreät riparit saavat ansaitsemaansa uutta nostetta ja innostusta, ja jotta kaikki riparit olisivat vihreitä ripareita. Aineisto täydentyy vielä.

Ympäristökasvatus, kestävä tulevaisuus ja globaalikasvatus kuuluvat yhteen. Sisältöjä on laajennettu kokonaisvaltaisen kestävyysajattelun suuntaan, jossa liitytään myös vahvemmin YK:n Agenda 2030-tavoitteisiin. Ympäristö- ja ilmastoteemat säilyvät toki edelleen keskeisinä sisältöinä.

Vihreät riparit -aineiston avulla voit kehittää ja arvioida rippikoulusi vihreää kädenjälkeä. Aineisto sopii sekä yksittäisen rippikoulu- tai isoskoulutusryhmän että koko seurakunnan rippikoulu- tai nuorisotyöalan kehittämiseen ja arviointiin.

Vihreä kädenjälki

Vihreän käden sormet – luontokokemukset ja tunteet, luomakunnan pyhyys ja spiritualiteetti, tieto ja teologia, ekologiset kestävyysteot sekä sosiaaliset kestävyysteot – hipaisevat, koskettavat ja muokkaavat lähiympäristöä ja koko luomakuntaa. Ne voivat vain hipaista ja kylvää pienen siemenen. Ne voivat saada aikaan taimien kasvua ja vehreyttä. Niillä voi myös kasvattaa suuren sadon ja jakaa sitä myös muille.

Luontokokemukset ja tunteet. Luonto on kotimme ja koulumme – elinympäristö ja oppimisympäristö. Rippikoulussa ja isostoiminnassa elämme, olemme ja liikumme luonnossa. Ihmettelemme luontoa yhdessä ja ymmärrämme, että olemme itsekin osa sitä. Käsittelemme luontokokemuksia ja -tunteita sekä jaamme niitä toisten kanssa. Etsimme yhdessä toivoa. Sekä nuorten että työntekijöiden luontosuhde vahvistuu.

Ihmetellään ja tutkitaan luontoa eri aisteja käyttäen.
Työskennellään tai vietetään vapaa-aikaa ulkona, uidaan, istutaan nuotiolla.
Työskennellään tai vietetään vapaa-aikaa ulkona muuallakin kuin pihalla esim. metsässä tai rakentamattomalla rannalla tai hakkuuaukiolla.
Liikutaan luonnossa esim. retki kävellen tai polkupyörillä lähiluontoon.
Nukutaan yö ulkona.
Tutustutaan muuhunkin kuin lähiluontoon.
Käytetään luonnonmateriaaleja. Käytetään luontoympäristöä oppimisympäristönä.
Käsitellään luontoon ja eläimiin liittyviä tunteita, kokemuksia ja ennakkoluuloja. Ilmaistaan luontotunteita taiteen keinoin.

Rippikoulutyöskentely ympäristötunteista (tehnyt Panu Pihkala)
Kuva 1 (Ilmastotunnepyörä)
Kuva 2 (Tunnepyörä, emojiversio)
Kuva 3 (Prosessimalli)

Luontoliiton Kevätseuranta

Luontotunteet.fi

Vihreät riparit: Luontokokemukset ja tunteet – MAPPA.fi

MAPPAn teemarepussa mm. ympäristötunnetehtäviä, toivon taitojen rastirata, nuoren ympäristövaikuttajan työkalupakki, luontotehtäviä, metsän monimuotoisuus

Luomakunnan pyhyys ja spiritualiteetti. Opimme arvostamaan luomakunnan pyhyyttä ja näemme oman roolimme ja paikkamme Jumalan luomassa maailmassa. Kohtaamme ja koemme Pyhän hiljentymällä, meditoimalla ja kulkemalla luonnossa. Luomakunta liittyy vahvasti monipuoliseen nuorilähtöiseen hengelliseen elämään.

Muistetaan ja huomioidaan luomakunta jumalanpalvelusten ja hartauksien rukouksissa ja musiikissa.
Vietetään luomakunta-aiheinen hartaus tai meditaatio tai rukoushetki.
Vietetään luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus.
Vietetään jumalanpalvelus tai hartaushetki ulkona.
Tehdään pyhiinvaellus.
Vietetään rukoushetki sukupuuttoon kuolleiden tai uhanalaisten lajien puolesta.

Suomen Ekumeenisen neuvoston Luomakunta-aineisto

Luomakunnan sunnuntai Kirkkovuosikalenterissa

Pyhiinvaellusmateriaaleja lapsille ja nuorille (Pyhiinvaellus Suomi)

Toivon puutarha

Kirkon Ulkomaanavun hartausmateriaalit

Tieto ja teologia. Rippikoulun ympäristö- ja kestävyyskasvatus perustuu tutkittuun tietoon. Tutustumme luotettaviin tiedonlähteisiin. Luontoa voi arvostaa tiedon ja tutkimuksen perusteella. Käsittelemme raamatuntekstejä kontekstuaalisesti. Sekä nuorten että työntekijöiden kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä luomakunnan osana vahvistuu. Materialistinen maailmankuva ja kuluttamiseen perustuva identiteetti tulevat haastetuiksi. Ymmärryksemme ihmisen toiminnan ja ympäristön hyvinvoinnin yhteydestä syvenee.

Luetaan raamatuntekstejä kontekstuaalisesti (esim. ekoteologia, eläinteologia, vapautuksen teologia)
Tutkitaan rakkauden kaksoiskäskyä/kultaista sääntöä ja 10 käskyä kestävyysajattelun näkökulmasta.
Käsitellään Jeesuksen julistuksen ja opetusten sosiaalisia rajoja rikkovaa luonnetta.
Luetaan luomiskertomusta ihmisen vastuun näkökulmasta.
Käsitellään Agenda2030-tavoitteita.
Käsitellään ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta seuraavia syy-seuraussuhteita ja moninaisvaikutuksia.
Tutkitaan, millaista työtä kirkko tekee kokonaisvaltaisen mission ja kestävän kehityksen edistämiseksi Suomessa ja maailmalla.

Ekoteologiaa pähkinänkuoressa (Kirjoittanut Panu Pihkala)

Suomen Ekumeenisen Neuvoston Vastuullisuuskirja: Kristillinen näkökulma kestävän kehityksen tavoitteisiin

Vihreät riparit: Tieto ja teologia – MAPPA.fi

MAPPAn teemarepussa mm. perustietoja ja tehtäviä kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030:sta

Ekologiset kestävyysteot. Pohdimme omaa rooliamme kuluttajana ja valintojen tekijänä. Kasvamme ja kasvatamme kohtuulliseen ja vastuulliseen elämäntapaan. Teemme kestäviä valintoja rippikoulun toteutuksessa.

Rippikoulun pelisäännöissä huomioidaan ekologinen kestävyys
Laaditaan rippikoulun ympäristöpelisäännöt
Käsitellään
- omia arvoja ja pohditaan sitä, mistä koostuu hyvä ja merkityksellinen elämä
- omia kulutusvalintoja ja -tapoja
- ilmasto-oikeudenmukaisuutta
- kiertotaloutta.
Kuvitellaan, millainen olisi kestävä hyvä tulevaisuus kaikille.
Järjestetään tempaus, jossa ennallistetaan luontoa (esim. vieraslajien poistoa, roskien kerääminen, puiden istuttaminen).
Tarkkaillaan ja mitataan ruokahävikkiä, vedenkulutusta tai energiankulutusta.
Järjestetään avoin tavaranvaihtotilaisuus.
Osallistutaan kampanjaan tai tempaukseen, jolla tehdään tai kerätään varoja ekologisen hyvän tekemiseen
Otetaan kantaa jonkin tärkeän asian puolesta (esim. some-mielenosoitus, aloite, mielipidekirjoitus paikallislehteen)
Kerätään leirillä pullo- ja tölkkikolehti ja lahjoitetaan palautusrahat yhdessä valittuun hyvään tarkoitukseen.
Valmistetaan yhdessä ekologista ja vastuullista ruokaa ja keskustellaan siitä.
Työntekijät huomioivat hankinnoissa kestävyyden ja vastuullisuuden
Syödään kasvis- tai vegaaniruokaa joka toisella aterialla
Lajitellaan jätteet
Käytetään ympäristöystävällisiä kemikaaleja

Changemakerin Ei kestä! -materiaalipaketti ylikulutuksesta

Elämäntapatesti – Sitra

Hiilijalanjälkilaskurit | Suomen Partiolaiset

Vastamainokset – Luontoliitto

Vihreät riparit: Ekologiset kestävyysteot – MAPPA.fi

MAPPAn teemarepussa mm. materiaalia ja tehtäviä ilmastonmuutoksesta, 20 nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta -vinkkilista, koulunpihan monimuotoisuussuunnitelma, ilmastonmuutoksen ja luontokadon kytkennät

Sosiaaliset kestävyysteot. Teemme konkreettisia tekoja sosiaalisesti kestävämmän maailman puolesta. Pohdimme esilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Etsimme ratkaisuja emmekä tekosyitä.

Rippikoulussa sitoudutaan turvallisemman tilan periaatteisiin.
Pohditaan ja haastetaan ennakkoluuloja ja stereotypioita. Tunnistetaan etuoikeuksia (esim. ihonväri, sukupuoli ja seksuaalisuus, toimintakyky, kielitaito, mielenterveys, varallisuus, koulutus jne.).
Tutkitaan maailmakauppaa ja sen toimintamekanismeja.
Tutustutaan ilmasto-oikeudenmukaisuuteen.
Kuvitellaan, millainen olisi kestävä hyvä tulevaisuus kaikille
Osallistutaan kampanjaan tai tempaukseen, jolla tehdään tai kerätään varoja sosiaalisen hyvän tekemiseen (esim. Vastuuviikko tai Tasaus)
Otetaan kantaa jonkin tärkeän asian puolesta (esim. some-mielenosoitus, aloite, mielipidekirjoitus paikallislehteen)
Kerätään leirillä pullo- ja tölkkikolehti ja lahjoitetaan palautusrahat yhdessä valittuun hyvään tarkoitukseen.
Työntekijät huomioivat järjestelyissä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt (sukupuolineutraali kieli, vessa/ suihku/majoitustilojen jako)

Changemakerin Yhteinen pallo -opas kriittiseen globaalikasvatukseen

Changemakerin Vaikuttamistoiminnan opas

Changemakerin Kuusi kuvaa maailmasta – globaalikasvatusta teatterin keinoin

Suomen Ekumeenisen neuvoston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusmateriaalit

Vihreät riparit: Sosiaaliset kestävyysteot – MAPPA.fi

MAPPAn teemarepussa mm. materiaalia ja tehtäviä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, maailmankaupasta, tasa-arvosta, metsäsuhteista, haaveista ja kestävästä tulevaisuudesta

1 Alkajat

Vihreä sormenpää hipaisee. Siemen on jo kylvetty ja itää. Näkökulmana on yksilö. Ryhmä toteuttaa jokaisella vihreällä sormella ainakin yhden toimen ja viettää aikaa luonnossa. Työntekijät perehtyvät vihreän kädenjäljen materiaaleihin. Heillä on mahdollisuus oman ammattitaitonsa kehittämiseen.

2 Kehittäjät

Jää vihreä sormenjälki. Taimi kasvaa. Näkökulmana on ryhmä ja yhteisö. Vihreistä toimista on valittu ja toteutettu kullakin sormella muutamia. Myös omia toimia on kehitetty. Luontoympäristöä hyödynnetään monipuolisesti. Työyhteisön käytännöt tukevat oma-aloitteisuutta, osallisuutta ja työn jatkuvaa kehittämistä. Toiminta vaikuttaa lähiyhteisössä ja puolustaa kestävämpää maailmaa.

3 Edelläkävijät

Vihreä kädenjälki näkyy. Puu tuottaa hedelmää. Näkökulma on laajempi, valtakunnallinen ja jopa globaali. Kaikilla sormilla on toteutettu monia vihreitä toimia. Omaa toteutusmallia jaetaan muille alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Luonto on keskeinen toimintaympäristö. Seurakunta on kokonaisuudessaan muuttunut kestävämmäksi. Toiminnan vaikutuspiiri ulottuu myös kansalliselle tai kansainväliselle tasolle.