Yhteydet yhteiskunnan varhaiskasvatukseen

Katsomuskasvatukseen liittyvä yhteistyö

  • Valtaosalla seurakunnista on yhteydet oman alueensa kunnalliseen varhaiskasvatukseen (päiväkoteihin).
  • Seurakunta mainitaan VASUssa varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina.
  • Yhteistyön muodoista ja laajuudesta sovitaan mieluiten yhteistyösopimuksella. 
  • Seurakuntien on mahdollista tukea kunnan varhaiskasvatusta ja sen katsomuskasvatusta oman osaamisalueensa puitteissa.

Nykyiset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (VASU), kuten myös Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (EOPS) sisältävät katsomuskasvatuksen, joka sijoittuu oppimisen alueeseen Minä ja meidän yhteisömme. Katsomuskasvatukseen kuuluvat eri uskonnot ja katsomukset sekä myös uskonnottomuus. 

Lapsiryhmässä läsnä olevia uskontoja ja katsomuksia käsitellään arvottamatta ja yleissivistyksen näkökulmasta toinen toiselta oppien ja toistaan kunnioittaen. Katsomuskasvatus on kunnan varhaiskasvatuksen (päiväkodin) työntekijöiden vastuulla.

Valtaosalla seurakunnista on yhteydet oman alueensa kunnalliseen varhaiskasvatukseen (päiväkoteihin). Seurakunta mainitaan VASUssa varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina. Yhteistyön muodoista ja laajuudesta sovitaan mieluiten yhteistyösopimuksella. 
Seurakuntien on mahdollista tukea kunnan varhaiskasvatusta ja sen katsomuskasvatusta oman osaamisalueensa puitteissa.

Yhteistyö mahdollistuu myös erilaisten oppimisympäristöjen muodossa, kuten kirkkorakennukset, kirkkotaide, hautausmaat ja kaikki ne ulottuvuudet, jotka avaavat lapselle suomalaista yleistä kulttuuriperinnettä, joka suurelta osin on kristillistä. Nämä tilanteet eivät sisällä uskonnon harjoittamista (rukous, siunaus, virsi jne).

Yhteiskunnan varhaiskasvatus on uskonnollisesti sitouttamatonta. Tämä tarkoittaa sitä, että lapseen ei voi vedota tai vaikuttaa, sitouttaa eikä käännyttää mihinkään uskontoon tai katsomukseen. Lapsen oman kielen, kulttuurin, uskonnon tai katsomuksen kunnioittaminen on kokonaisvaltaista ja sisältyy punaisena lankana kaikkeen toimintaan. Vasu on normi, joka velvoittaa myös seurakuntaa katsomuskasvatukseen liittyvässä yhteistyössä.

Muu yhteistyö

Katsomuskasvatuksen lisäksi voidaan tehdä yhteistyötä myös esim. uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseksi. Tämä on ollut erityisesti kunnan ja seurakunnan välinen perinteinen yhteistyön muoto. Uusi Vasu haastaa seurakuntia myös sen osalta uudenlaiseen pohdintaan ja ideointiin yhdessä kunnan toimijoiden kanssa. 

Seurakunnat mainitaan Vasussa yhtenä kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina. On todella tärkeää, että seurakunta solmii hyvät henkilö- ja yhteistyösuhteet kunnan varhaiskasvatuksen kanssa ja myönteisessä yhteistyössä miettii, suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Näin varmistetaan positiivisen uskonnonvapauden toteutuminen. 
Yhteistyössä seurakunnan tulee sitoutua niihin pelisääntöihin, jotka varhaiskasvatusta normittavat.

Myös yhteisten uskonnollisten tilaisuuksien on oltava pedagogisesti perusteltuja, lapsen edun mukaisia ja Vasun kokonaisuutta noudattavia. Seurakunnan työntekijöiden onkin perehdyttävä Vasuun ja erityisesti sen pedagogisiin periaatteisiin. Hyvässä yhteistyössä ja yhteisiä pelisääntöjä noudattaen toimintaa voidaan monipuolistaa ja rikastuttaa alueen lasten ja lapsiperheiden parhaaksi. 

Yhteistyön mahdollisuuksia on monia perinteisten joulu-, adventti-, pääsisäis- ja kevätkirkkojen lisäksi. Näihin tilaisuuksiin saa luonnollisesti liittyä myös uskonnon harjoittamisen elementtejä (virsi, rukous, uskontunnustus, siunaus jne.). Yhteisiä tilanteita järjestettäessä on muistettava, että näistä tilaisuuksista on tiedotettava lasten vanhemmille etukäteen. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat vain ne lapset, joiden vanhemmat antavat siihen suostumuksensa uskontokunnasta riippumatta.

Uskonnolliseen vakaumukseen ohjaaminen on aina lapsen kodin asia ja sitä on kunnioitettava. Kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstö huolehtii luvan kysymisestä vanhemmilta. 

Opetushallituksen ohjeistuksen (1/2018) mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjä (kunta) voi päättää, järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia. 

Kunta voi myöskin päätyä siihen, ettei varhaiskasvatuksen toiminta-aikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia. Tällöin kunta voi sopia, että se kuitenkin tiedottaa huoltajille toiminta-ajan ulkopuolella tapahtuvista kunnan varhaiskasvatukselle tarkoitetuista tilaisuuksista (esim. adventti- ja kevätkirkot).