Vihreät riparit

Monta rinnakkaista kättä koskettaa puunrunkoa

Harmaasta hiilijalanjäljestä vihreään kädenjälkeen

Puhtaamman, oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen vaatii vihreän kädenjäljen jättämistä yksilöinä ja yhteisöinä.

Tämä liittyy vahvasti rippikoulun tavoitteisiin – erityisesti nuorten osallisuuteen, kuulluksi tulemiseen ja vaikuttamiseen sekä vastuunkantoon itsestään, toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Luomakunnan viljely ja varjelu, syyllisyys ja anteeksianto sekä Hengen uudistavat tuulet kuuluvat kristillisen uskon ytimeen – luomiseen, lunastukseen ja pyhitykseen.

Kohti kestävää ja ilmasto-oikeudenmukaista maailmaa

Ilmasto muuttuu. Kirkon näkökulma on toivo, kestävyys ja oikeudenmukaisuus. Voimme yhdessä vaikuttaa ja tehdä maailmasta paremman.

Muutos myös hämmentää, pelottaa ja ahdistaa. Rippikoulussa on tärkeää antaa tilaa nuorten ympäristötunteiden käsittelylle ja vahvistaa nuorten myönteistä luontosuhdetta.

Vihreän kädenjäljen jättäminen kuuluu luontevasti rippikoulun kokonaisuuteen. Viljelemme ja varjelemme Jumalan luomaa maailmaa yksilöinä ja yhteisöinä. Kyse ei siis ole erillisestä teemarippikoulusta tai erityisestä ekoisostoiminnasta, vaan kokonaisvaltaisesta ajattelumallista, jolla rippikoululaisia ja isosia rohkaistaan kestävään elämäntapaan – kiitollisuuteen, kunnioitukseen ja kohtuuteen luomakuntaa kohtaan. Kaikki riparit ja koko isostoiminta voivat olla vihreää!

Vihreiden riparien päätavoite on vahvistaa kristillistä ympäristökasvatusta, ekoteologiaa ja kestävää elämäntapaa rippikoulussa ja isostoiminnassa.

Rippikoulusuunnitelman tunnuskuva kuusikulmio vihreänä, jossa on tekstinä vihreät riparit.

Olemme päivittäneet Vihreiden riparien toimintaperiaatteet ja kriteerit, jotta Vihreät riparit saavat ansaitsemaansa uutta nostetta ja innostusta, ja jotta kaikki riparit olisivat vihreitä ripareita. Materiaalivalikoima täydentyy vielä.

Ympäristökasvatus, kestävä tulevaisuus ja globaalikasvatus kuuluvat yhteen. Sisältöjä on laajennettu kokonaisvaltaisen kestävyysajattelun suuntaan, jossa liitytään myös vahvemmin YK:n Agenda 2030-tavoitteisiin. Ympäristö- ja ilmastoteemat säilyvät toki edelleen keskeisinä sisältöinä.

Vihreät riparit -aineiston avulla voit kehittää ja arvioida rippikoulusi vihreää kädenjälkeä. Aineisto sopii sekä yksittäisen rippikoulu- tai isoskoulutusryhmän että koko seurakunnan rippikoulu- tai nuorisotyöalan kehittämiseen ja arviointiin.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on image-1-1024x876.png

Vihreä kädenjälki

Vihreän käden sormet – luontokokemukset ja tunteet, luomakunnan pyhyys ja spiritualiteetti, tieto ja teologia, ekologiset kestävyysteot sekä sosiaaliset kestävyysteot – hipaisevat, koskettavat ja muokkaavat lähiympäristöä ja koko luomakuntaa. Ne voivat vain hipaista ja kylvää pienen siemenen. Ne voivat saada aikaan taimien kasvua ja vehreyttä. Niillä voi myös kasvattaa suuren sadon ja jakaa sitä myös muille.

Luontokokemukset ja tunteet. Luonto on kotimme ja koulumme – elinympäristö ja oppimisympäristö. Rippikoulussa ja isostoiminnassa elämme, olemme ja liikumme ulkona luonnossa. Ihmettelemme luontoa yhdessä. Luontoa voi arvostaa ja opetella tutkimaan omien kokemusten ja tunteiden perusteella ja jakamalla niitä toisten kanssa. Etsimme yhdessä toivoa. Jaamme ja käsittelemme luontoon ja ympäristöön liittyviä erilaisia tunteita.

Toimintaesimerkkejä

  • Vietetään aikaa ulkona ohjatusti esim. retki lähiluontoon, messu, työskentely, iltaohjelma, uiminen, ohjattu vapaa-aika
  • Ihmetellään ja tutkitaan luontoa eri aisteja käyttäen
  • Käytetään luontoympäristöä oppimisympäristönä
  • Nukutaan yö ulkona
  • Käsitellään luontoon ja eläimiin liittyviä tunteita, kokemuksia ja ennakkoluuloja
  • Tutustutaan muuhunkin kuin lähiluontoon
  • Ilmaistaan luontotunteita taiteen keinoin
  • Toivottu tulevaisuus, arvohuutokauppa (ks. Nuoren vaikuttajan korttipakka) 

Luomakunnan pyhyys ja spiritualiteetti. Opimme arvostamaan luomakunnan pyhyyttä ja näemme oman roolimme ja paikkamme Jumalan luomassa maailmassa. Kohtaamme ja koemme Pyhän hiljentymällä, meditoimalla ja kulkemalla luonnossa.

Toimintaesimerkkejä

  • Vietetään jumalanpalvelus/hartaushetki ulkona
  • Vietetään luomakunnan sunnuntain teemalla jumalanpalvelus
  • Tehdään pyhiinvaellus/luontoretki lähiluonnossa
  • Vietetään luomakuntateemainen hartaus/meditaatio/rukoushetki
  • Vietetään rukoushetki sukupuuttoon kuolleiden tai uhanalaisten lajien puolesta
  • Huomioidaan luomakunta leirijumalanpalvelusten ja hartauksien rukouksissa

Tieto ja teologia. Rippikoulun ympäristö- ja kestävyyskasvatus perustuu tutkittuun tietoon. Tutustumme luotettaviin tiedonlähteisiin. Luontoa voi arvostaa tiedon ja tutkimuksen perusteella. Käsittelemme raamatuntekstejä kontekstuaalisesti.

Toimintaesimerkkejä

  • Luetaan raamatuntekstejä kontekstuaalisesti (esim. ekoteologia, eläinteologia, vapautuksen teologia)
  • Tutkitaan rakkauden kaksoiskäskyä/kultaista sääntöä ja 10 käskyä kestävyysajattelun näkökulmasta.
  • Käsitellään Jeesuksen julistuksen ja opetusten sosiaalisia rajoja rikkovaa luonnetta.
  • Luetaan luomiskertomusta ihmisen vastuun näkökulmasta
  • Käsitellään Agenda 2030 tavoitteita
  • Käsitellään ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta seuraavia syy-seuraussuhteita ja moninaisvaikutuksia.
  • Kerrotaan millaista työtä kirkko tekee kokonaisvaltaisen lähetystyön ja kestävän kehityksen parissa Suomessa ja maailmalla.

Ekologiset kestävyysteot. Pohdimme omaa rooliamme kuluttajana ja valintojen tekijänä. Kasvamme ja kasvatamme kohtuulliseen ja vastuulliseen elämäntapaan. Teemme kestäviä valintoja rippikoulun toteutuksessa.

Toimintaesimerkkejä

  • Laaditaan rippikoulun ympäristöpelisäännöt
  • Käsitellään omia arvoja ja pohditaan sitä, mistä koostuu hyvä ja merkityksellinen elämä
  • Käsitellään omia kulutusvalintoja ja tapoja (kts. Sitran elämäntapatesti)
  • Käsitellään ilmasto-oikeudenmukaisuutta
  • Käsitellään kiertotaloutta
  • Kuvitellaan, millainen olisi kestävä hyvä tulevaisuus kaikille
  • Järjestetään tempaus, jossa ennallistetaan luontoa (esim. vieraslajien poistoa, roskien kerääminen, puiden istuttaminen)
  • Tarkkaillaan ja mitataan ruokahävikin/vedenkulutuksen/energian kulutuksen määrää
  • Järjestetään avoin tavaranvaihtotilaisuus
  • Osallistutaan kampanjaan/tempaukseen ja kerätään samalla varoja hyvään (esim. Earth hour, Älä osta mitään -päivä)
  • Otetaan kantaa jonkun tärkeän asian puolesta (esim. some-mielenosoitus, aloite, mielipidekirjoitus paikallislehteen…)
  • Valmistetaan yhdessä ekologista ja vastuullista ruokaa ja keskustellaan siitä
  • Rippikoulun pelisääntöjä tehtäessä huomioidaan ekologinen kestävyys
  • Vastamainostyöpaja
  • Vihreä draama

Henkilökunnalle

  • Syödään kasvisruokaa/vegaaniruokaa joka toisella aterialla tai niin, että leirillä on vähintään yksi vegaanipäivä
  • Lajitellaan jätteet
  • Käytetään ympäristöystävällisiä kemikaaleja
  • Uusien hankintojen kohdalla huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus

Sosiaaliset kestävyysteot. Tehdään konkreettisia tekoja sosiaalisesti kestävämmän maailman puolesta. Pohditaan esilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Etsitään ratkaisuja eikä tekosyitä.

Toimintaesimerkkejä

  • Pohditaan ennakkoluuloja ja stereotypioita ja haastetaan niitä. Tunnistetaan etuoikeuksia (esim. ihonväri, sukupuoli, sukupuoli, toimintakyky, kielitaito, mielenterveys, varallisuus jne.
  • Tutkitaan maailmakauppaa ja sen toimintamekanismeja
  • Tutustutaan ilmasto-oikeudenmukaisuuteen
  • Kuvitellaan, millainen olisi kestävä hyvä tulevaisuus kaikille
  • Rippikoulun pelisääntöjä tehtäessä huomioidaan sosiaalinen kestävyys
  • Rippikoulussa sitoudutaan turvallisemman tilan periaatteisiin
  • Osallistutaan kampanjaan/tempaukseen ja kerätään samalla varoja hyvään (esim. vastuuviikko, Tasaus,)
  • Otetaan kantaa jonkun tärkeän asian puolesta (esim. some-mielenosoitus, aloite, mielipidekirjoitus paikallislehteen…)
  • Kerätään leirin pullorahat ja lahjoitetaan ne johonkin hyvään tarkoitukseen

Henkilökunnalle

  • Huomioidaan järjestelyissä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt (sukupuolineutraali kieli, vessa/ suihku/majoitustilojen jako)

Miten paljon vihertää, itää ja kantaa hedelmää?

Arvioi, millä tasolla olette — alkajia, kehittäjiä vai edelläkävijöitä.

Onko näkökulmanne yksilössä, yhteisössä vai onko visionne globaali? Toteutatteko vihreän käden sormilla yksittäisiä, useita vai monia toimia? Kehitättekö omia toimia? Jaatteko hedelmiänne muillekin?

1 Alkajat

Vihreä sormenpää hipaisee. Siemen on jo kylvetty ja itää. Näkökulmana on yksilö. Ryhmä toteuttaa jokaisella vihreällä sormella ainakin yhden toimenpiteen ja käy ulkona luonnossa. Työntekijät perehdytetään vihreän kädenjäljen materiaaleihin. Heillä on mahdollisuus oman ammattitaitonsa kehittämiseen.

2 Kehittäjät

Jää vihreä sormenjälki. Taimi kasvaa. Näkökulmana on ryhmä ja yhteisö. Vihreistä toimenpiteistä on valittu ja toteutettu kullakin sormella muutamia. Myös omia toimenpiteitä on kehitetty. Ulkona toimitaan paljon. Työyhteisön käytännöt tukevat oma-aloitteisuutta, osallisuutta ja työn jatkuvaa kehittämistä. Toiminta vaikuttaa lähiyhteisössä ja puolustaa kestävämpää maailmaa.

3 Edelläkävijät

Vihreä kädenjälki näkyy. Puu tuottaa hedelmää. Näkökulma on laajempi, valtakunnallinen ja jopa globaali. Kaikilla sormilla on toteutettu monia vihreitä toimenpiteitä. Omaa toteutusmallia jaetaan muille alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Luonto on keskeinen toimintaympäristö. Seurakunta on kokonaisuudessaan muuttunut kestävämmäksi. Toiminnan vaikutuspiiri ulottuu myös kansalliselle tai kansainväliselle tasolle.

Globaalikasvatustiimi

asiantuntija

Kirsi Erkama

+358401857898

ETELÄRANTA 8
00130, HELSINKI

asiantuntija

Ville Kämäräinen

+358403547072

Eteläranta 8
00130, Helsinki

asiantuntija

Mikko Wirtanen

+358403581869

Eteläranta 8
00130, Helsinki

Takaisin sivun alkuun