Teologian ylioppilaan matka papiksi

Papin koulutuspolku on laadittu tukemaan pappia hänen keskeisissä tehtävissään. Papin perustehtävä on hengellinen: papin työnä on jumalanpalvelusten toimittaminen, pyhien sakramenttien ja kirkollisten toimitusten hoitaminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi. Seurakuntatyön ja toimintaympäristön konkreettiset haasteet muovaavat papin työtä ja osaamista.

Koulutuspolun alku tukee työuraansa aloittavaa pappia erityisesti kirkollisissa toimituksissa ja työssä kehittymisessä. Käytännössä pappi hoitaa vastuualueestaan riippuen myös kristilliseen kasvatukseen, lähetykseen, diakoniaan, hallintoon, seurakunnan johtamiseen, viestintään ja verkostoitumiseen liittyviä tehtäviä. Seurakuntatyössä papilla on vastuullaan arkisiakin käytännön asioita, tapahtumien organisoimista, hallintoa sekä taloudellisia kysymyksiä.

Moni saa kutsumuksen kirkon työhön toisen henkilön antaman esimerkin kautta. Usein matka kohti kirkon työtä alkaa tai jatkuu seurakuntanuorissa toimimisen jälkeen. Joku voi saada kipinän kirkon työhön uskonnonopettajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Joillakin kutsumus papin työhön syntyy vasta aikuisiällä, ja muodostuu ammatillisen suuntautumisen tai alan vaihdon kimmokkeeksi. Kaikki tavat ja reitit suuntautua kirkon alalle ovat yhtä merkityksellisiä.

Syntyipä kiinnostuksesi kirkon työtä kohtaan lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisiällä, niin kirkon työntekijäksi kouluttautumisen kannalta on tärkeää, että yhteys seurakuntaan syntyy viimeistään teologian opintojen aikana.

Osallistuminen seurakunnan toimintaan ja työskentely vapaaehtoisena tai seurakunnan palkkaamana työntekijänä tukevat virkaan vihityn papin aloitusta seurakuntatyössä. Kirkko pyytääkin papiksi vihittäviltä ordinaatiovalmennuksen yhteydessä osallistumistodistuksen. Tarkoituksena on rohkaista pappisvirkaan opiskelevaa kehittämään jo etukäteen taitoja, jotka tukevat kasvua kirkon työn ammattilaiseksi.

Osallistumistodistukselle ei ole olemassa tarkasti määrättyä muotoa. Suositeltavaa on tehdä ns. osaamisportfolio. Siihen vihkimystä hakeva kokoaa aineistoa, jolla hän kuvaa osallistumistaan seurakunnan ja mahdollisesti kristillisen järjestön toimintaan sekä opintojen aikana kehittynyttä osaamistaan. Hyödyllisiä ovat myös muut elämänkokemukset: harrastukset, osallistuminen opiskelija- ja järjestötoimintaan sekä kansainväliset kokemukset. Kirkon työhön sijoittumista tukee myös toiminta kirkon tai kristillisen järjestön luottamustehtävissä tai palveluksessa. Osallistumistodistuksesta / portfoliosta tarkemmin Teologian maisterin osallistumistodistus.

Teologinen tutkinto antaa opiskelijalle pappisviran itsenäisen hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot ja osaamisen. Niihin sisältyy muun muassa perehtymistä Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen sekä perustiedot liturgiikassa ja homiletiikassa, pastoraaliteologiassa, pedagogiikassa, kirkkohistoriassa, lähetyksessä ja muissa uskonnoissa.

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tutkintoon sisältyy piispainkokouksen edellyttämät opinnot, joista on kerrottu kelpoisuuspäätöksessä: Kirkon säädöskokoelman säädös 168

Teologian maisterin tutkintoon kuuluu lisäksi valinnaisia opintoja. Papin työn kannalta on hyödyllistä opiskella laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Tämä tukee teologin ja tulevaisuudessa myös papin ammatti-identiteetin kehittymistä. Monista alan mahdollisuuksista tarjoaa tietoa Kirkon ammatit -sivusto.

Papin työssä vaadittavaa osaamista kuvaa papin ydinosaamiskuvaus. Sen mukaan papin työssä on viisi osaamisen aluetta: A) teologinen ja arvo-osaaminen, B) papin tehtäväosaaminen, C) vuorovaikutusosaaminen, D) toimintaympäristö- ja yhteisöosaaminen sekä E) työelämä- ja kehittämisosaaminen. Papin ydinosaamiskuvaus kytkeytyy kirkon ammattien yhteiseen ydinosaamiskuvaukseen, sillä papin työssä tarvitaan samanlaista vuorovaikutusosaamista, työelämä- ja kehittämisosaamista sekä toimintaympäristö- ja yhteisöosaamista kuin muissakin kirkon hengellisen työn ammateissa.

Tämän lisäksi pappi tarvitsee työssään sitoutumista kirkon uskoon ja arvoihin. Hengellisen elämän hoitaminen, kuten Raamatun lukeminen, rukous ja seurakunnan messuun osallistuminen kuuluvat papin työhön ja henkilökohtaiseen uskon hoitamiseen.

Opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia tavata kirkon edustajia opintoihinsa sisältyvissä tilaisuuksissa opintojen alkuvuosina niin tutkintorakenteeseen liittyvien työelämäopintojen osana, kuin opiskelijajärjestöjen järjestämissä kohtaamisissa.

Keskeisiä työelämäkohtaamisia tapahtuu myös työssäoppimisjaksoilla seurakunnissa. Opiskelija voi lisäksi valita ylimääräisiä soveltavia työelämäopintoja, jotka vahvistavat kirkon työn laaja-alaista omaksumista. Näiden aikana opiskelijat oppivat seurakuntatyön ja soveltavan kirkon työn periaatteita ja toimintamalleja. Käytä hyväksesi ainutlaatuinen mahdollisuus yliopisto-opiskelijan laaja-alaisiin harjoittelumahdollisuuksiin. Saat samalla kuvan siitä, minkälainen seurakunta ja kirkko on työpaikkana ja -yhteisönä.

Pappisvirkaan vaadittavaan teologiseen tutkintoon sisältyy päätoiminen työssäoppimisjakso Suomen ev.-lut. kirkon seurakunnassa. Kirkon virkaan tähtäävä opiskelija osallistuu teologian opiskelijoiden työssäoppimisjakson aikana tai jälkeen hiippakunnan järjestämään moniammatilliseen Kirkon työhön opiskelevien seminaariin eli KiTOS-päivään (hiippakunnasta riippuen 1–2 pvää). Seminaarissa tarjoutuu mahdollisuus työssäoppimisjakson kokemusten reflektointiin yhdessä muiden kirkon työhön valmistuvien kanssa.

Työssäoppimisjakson jälkeen teologian opiskelija osallistuu myös kirkon tarjoamaan soveltuvuustutkimukseen, ja sen jälkeiseen hiippakuntien järjestämään soveltuvuuden reflektiopäivään. Ensimmäisenä päivänä on yhteinen työskentely, jossa avataan soveltuvuustutkimuksen tuloksia ja niiden merkitystä. Jälkimmäisenä päivänä jokainen osallistuja käy henkilökohtaisen keskustelun kirkon työelämää edustavan työntekijän kanssa.

Opiskeluaikaan kuuluu myös opiskelijajärjestöjen toiminta. Tavallisin tapa osallistua on toimia ja osallistua järjestön opiskelijajäsenenä tai opiskelijajärjestön tehtäviin hakeutuvana vastuuhenkilönä. Kirkon työhön suuntautuvat teologian opiskelijat voivat osallistua opiskelijajärjestöjen hengellistä elämää ja ammatti-identiteetin kehittymistä tukevaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Opiskeluaikana voit kohdata kirkon edustajia myös hakeutumalla erilaisiin vapaaehtois- ja luottamustehtäviin, jotka tukevat tulevaa työllistymistäsi. Aktiivisuus kirkon ja kirkkosidonnaisten järjestöjen parissa kiinnostuksesi mukaisissa tehtävissä kannattaa. Yhteisten asioiden puolesta toimiminen luottamushenkilönä, vapaaehtoisena tai työntekijänä sekä kaikkinainen alan toimijoiden kanssa verkostoituminen tukee samalla myös tulevaisuuden työtehtävissäsi toimimista.

Pappina työskentely edellyttää pappisvihkimystä. Vihkimisestä päättävät piispa ja tuomiokapituli yhdessä, ja sen toimittaa piispa. Henkilö vihitään pääsääntöisesti seurakunnan papiksi. Vihkimyksen edellytyksenä on vokaatio eli se, että kirkko on kutsunut henkilön toimittamaan papin virkaa. Vokaation voi antaa seurakunta, seurakuntayhtymä, tuomiokapituli, kirkkohallitus, lähetysjärjestö tai muu kristillinen järjestö. Papiksi voidaan vihkiä tietyin edellytyksin myös henkilö, joka toimii teologisen tieteen opettajana tai uskonnonopettajana.

Vokaatiota etsivän henkilön on tärkeä seurata kirkon työpaikkatoria Kirkon avoimet työpaikat – evl.fi, seurakuntien ilmoittelua lehdissä sekä olla itse yhteydessä seurakuntiin. Hyödyllistä on myös tutustua hiippakuntien sivuillaan antamiin ohjeisiin papiksi hakeutumisesta. Vaikka yleisperiaatteet ovat samat, niin hiippakuntien käytännöissä on eroa. Etelän hiippakunnissa painottuu seurakuntakeskeinen malli. Se tarkoittaa, että valmistuvat maisterit ovat ensi sijassa yhteydessä työpaikasta ilmoittavaan seurakuntaan, joka valitsee hakijoista sen, jolle seurakunta on valmis antamaan vokaation. Tuomiokapituli päättää tämän perusteella jatkosta, kutsusta ordinaatiovalmennukseen ja pappisvihkimyksestä. Joissakin hiippakunnissa tuomiokapituli välittää uutta pappia tarvitseville seurakunnille tiedon vihkimystä toivovista papeista. Näissä hiippakunnissa valmistuvan maisterin kannattaa olla suoraan yhteydessä tuomiokapituliin. Lisäksi Turun arkkihiippakunnan, Tampereen, Helsingin ja Espoon hiippakuntiin voit ilmoittautua tuomiokapituliin työnhakijaksi jättämällä avoimen hakemuksen. KirkkoRekryssä täytettävä avoin hakemus on voimassa yhden vuoden: https://kirkkorekry.fi/

Vokaation saamisen jälkeen tuomiokapituli arvioi teologian maisterin valmiuksia pappisvirkaan, tarkistaa pappisvihkimystä varten tarvittavat todistukset (Piispainkokouksen päätös Nro 169) ja kutsuu ordinaatiovalmennukseen.

Ordinaatiovalmennus tarkoittaa tuomiokapitulin organisoimaa koulutusta, joka valmentaa pappisvihkimykseen ja antaa valmiuksia papin työtehtäviin seurakunnassa. Valmennuksen  osaamistavoitteita ovat muun muassa jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten keskeisten periaatteiden tunteminen.

Ordinaatiovalmennus päättyy pappisvihkimykseen. Tämän jälkeen käynnistyy paikallisseurakunnassa toteutuva perehdyttäminen. Perehdyttämisen aikana vihitylle papille nimetään perehdyttäjä. Hänen kanssaan on mahdollista käydä keskusteluja seurakuntatyöstä ja pappisidentiteettiin liittyvistä kysymyksistä.

Ordinaatiovalmennuksen ja siihen liittyvän perehdyttämisen kesto on vähintään 6 kuukautta. Perehdyttämisen jälkeen papit laativat perehdyttämisraportin ja perehdyttäjät todistuksen perehdytyksestä ja toimittavat sen tuomiokapitulille.

Ordinaatiovalmennus ja siihen liittyvä perehdyttäminen ovat osa pastoraalitutkintoa, jonka suorittaminen oikeuttaa hakemaan ns. vakinaisen papin virkoja. Pastoraalitutkinto (40 op) on papin työuran alkuvaiheeseen kirkon tarjoama tutkinto, joka syventää papin ydinosaamista, tukee kehittymistä kirkon työn ammattilaiseksi, ja tarjoaa myös mahdollisuuden verkostoitua kollegojen kanssa, jotka ovat samassa uravaiheessa. Tutkinnon opintokokonaisuuksia järjestävät Kirkkohallituksen erillisyksikkö Kirkon tutkimus ja koulutus sekä tuomiokapitulit.

Koulutuspolku ei pääty pastoraalitutkintoon. Sen jälkeen pappi voi täydentää ja syventää osaamistaan osallistumalla kirkon henkilöstökoulutukseen. Tiedot henkilöstökoulutuksesta löytyvät evl.fi/plus -sivuilta. Siellä on myös linkki vuosittain julkaistavaan Kirkon henkilöstökoulutuskalenteriin.