Pastoraalitutkinto syventää papin osaamista työssään
Pastoraalitutkinto (40 op) on työuran alkuvaiheeseen papeille suunniteltu tutkinto, jonka tavoitteena on syventää niitä tietoja ja kehittää niitä taitoja, joita pappi tarvitsee kirkon työssä.
Pastoraalitutkinnon vuoden 2020 opintokokonaisuudet koulutuskalenterissa
Pastoraalitutkinto on sijoitettu valtioneuvoston päätöksellä 14.2.2020 alkaen Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FiNQF) tasolle 6. Ks. lisää viitekehyksestä tästä.
Pastoraalitutkinnolla on arvokas historia. Ensimmäinen asetus pastoraalitutkinnosta on annettu jo vuonna 1693.
Pastoraalitutkintoa edellytetään muun muassa kappalaisen ja kirkkoherran virkaa hakevalta papilta (Kirkkojärjestys 6:10).
Tutkinnon suorittanut hallitsee Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen keskeisen sisällön sekä ymmärtää kirkon traditiota. Hän on perehtynyt kirkon työn eri toiminta-alueisiin ja osaa tulkita kristillistä sanomaa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tutkinnon opintokokonaisuuksia järjestävät Kirkon koulutuskeskus ja tuomiokapitulit. Pastoraalitutkinnon suorittamiseen kuluu keskimäärin noin 3–4 vuotta.
Pastoraalitutkinnon suorittamisen edellytyksenä on, että pappi on sitä ennen vähintään kaksi vuotta
- hoitanut papin- tai lehtorinvirkaa tai
- toiminut teologisen tieteen opettajana yliopistossa tai uskonnonopettajana oppilaitoksessa tai
- ollut tuomiokapitulin oikeuttamana pappina tai lehtorina yhdistyksen, muun yhtymän, säätiön tai laitoksen palveluksessa
- sekä että hän on käyttäytynyt moitteettomasti.
Pastoraalitutkinto suoritetaan tuomiokapitulin hyväksymän henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti (HOPS). Se laaditaan yhdessä hiippakuntadekaanin kanssa ordinaatiovalmennuksen päättyessä.
Tutkinto rakentuu kolmesta osasta
Pastoraalitutkinto jakautuu kolmeen osaan: tuomiokapitulin järjestämään ordinaatiovalmennukseen ennen pappisvihkimystä (3 op), paikallisseurakunnassa toteutuvaan työhön perehdyttämiseen (laajuutta ei määritellä opintopisteinä) sekä kahdeksaan opintokokonaisuuteen, joista kuusi on Kirkon koulutuskeskuksen (KK) ja kaksi hiippakuntien (hpk) vastuulla.
Kun pastoraalitutkinnon kaikki osiot on suoritettu, suorittajan tulee ilmoittautua tuomiokapituliin todistuksen saamista varten. Joissakin tuomiokapituleissa järjestetään erikseen publiikki, jossa tutkintotodistus annetaan. Lisätietoja käytännöistä antavat tuomiokapitulit.
Valmentava jakso
1. Ordinaatiovalmennus (hpk), 3 op
Perehdyttäminen
2. Perehdyttäminen (seurakunta), 0 op
Opintokokonaisuudet
3. Sana ja elämä (KK), 6 op
4. Kirkon usko, tunnustus ja ekumenia (hpk), 6 op
5. Spiritualiteetti ja jumalanpalveluselämä (KK), 4 op
6. Diakonia, missio ja globaali vastuu (KK), 5 op
7. Viestintä ja vuorovaikutus (KK), 3 op
8. Sielunhoito (KK), 4 op
9. Kristillinen kasvatus (KK), 4 op
10. Työyhteisö ja hallinto (hpk), 5 op
Sivun lyhytosoite: evl.fi/pastoraali
Alla Kirkon koulutuskeskuksen pastoraalitutkinnosta vastaavien yhteystiedot. Hiippakuntien vastuukouluttajien tiedot löytyvät koulutuskalenterista (koulutuskalenteri.evl.fi) opintokokonaisuuksien tiedoista.
Kari Kopperin (dos. TT, pastori, AmO, organisaatiokonsultti) tehtävänä on Kirkon koulutuskeskuksen johtaminen ja siihen liittyen kirkon henkilöstökoulutuksen koordinointi sekä koulutuspoliittinen vaikuttamistoiminta.
Mika Aspinen (TM) kouluttaa Kirkon koulutuskeskuksessa raamattuteologiaa, hermeneutiikkaa eli raamatuntulkintakysymyksiä sekä homiletiikkaa eli saarnataitoa. Hän toimii myös raamatuntutkimukseen liittyvien kysymyksien (mm. Raamatun alkukielten) asiantuntijana eri verkostoissa.
Juhani Holma (TT, MuM) työskentelee jumalanpalveluselämän kouluttajana Kirkon koulutuskeskuksessa. Hän on liturgisen elämän asiantuntija, jonka erityisosaamista ovat messu, kirkolliset toimitukset, kirkkotila ja reformaatioajan kirkkohistoria.
Marja Pesonen (KM, AmO) työskentelee koulutuksen asiantuntijana. Työn ydin on osaamistarpeiden ennakoinnissa ja se toteutuu verkostoyhteistyössä. Koulutuspoliittinen vaikuttamistoiminta toteutuu pääasiassa valtionhallinnon asettamissa työryhmissä, yhteiskunnassa vaikuttavien eri sidosryhmien yhteisissä työpajoissa ja verkostoissa. Pesonen toimii Kirkon koulutuskeskuksen asettamien kirkon varhaiskasvatuksen sekä nuorisotyön koulutuksen seurantaryhmien sihteerinä.
Helena Tuominen (diakonissa, psyk. sh, sosionomi YAMK, AmO) on koulutuksen asiantuntija, jonka erityisalana on diakonian koulutus. Koulutusten lisäksi Tuominen työskentelee koulutuspoliittisten kysymysten ja vaikuttamistoiminnan parissa.
Tuomisella on aiemmissa työtehtävissä hankittua osaamista mielenterveyden ja työhyvinvoinnin aloilta sekä kriisien kanssa työskentelystä. Hänelle on kertynyt kokemusta kirkollisista työyhteisöistä seurakunnista, seurakuntayhtymästä, hiippakunnasta sekä ulkomailla työskentelystä Merimieskirkossa ja ulkosuomalaisten parissa.
Kurssisihteeri Ulla Pyykkö vastaa Kirkon koulutuskeskuksen koulutusten käytännön järjestelyistä muun muassa ilmoittautumisten, majoitusvarausten ja puhelinpalvelun osalta. Lisäksi hän hoitaa myyntilaskutusta ja Henkilöstökoulutuskalenterin päivittämistä.