Miten toimitaan väkivaltatilanteissa seurakunnan nuorisotyössä?

Työkaluja erityisesti nuorisotyön toiminnassa ilmeneviin fyysisiin väkivaltatilanteisiin ja niissä toimimiseen. Materiaali toimii toiminnan suunnittelun ja toteutuksen tukena ja täydentää ja vahvistaa paikallisia ja kansallisia toimia väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja siihen vahvemmin puuttumiseen.

Ennaltaehkäisy 

  • Yksilöllinen kohtaaminen Lasten ja nuorten yksilöllinen huomioiminen ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen auttaa ehkäisemään väkivaltaista käyttäytymistä. Tämä on heihin tutustumista, luottamuksen vahvistamista, keskusteluyhteyden luomista ja kuuntelemista. 
  • Tilanteisiin valmistautuminen Ennakoimalla mahdollisia ongelmatilanteita ja suunnittelemalla toimintatapoja etukäteen voidaan vähentää väkivallan riskiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi selkeiden sääntöjen ja toimintamallien luomista. 
  • Koulutus ja viestintä Henkilökunnan asianmukainen koulutus väkivallan tunnistamiseen ja käsittelyyn on olennaista. Lisäksi on tärkeää tiedottaa kaikille osapuolille, että väkivaltaista käyttäytymistä ei hyväksytä. 
  • Yhteistyö eri tahojen kanssa Yhteistyö esimerkiksi koulun, kunnan nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin kanssa voi auttaa ennaltaehkäisemään väkivaltaa. Yhteistyö mahdollistaa myös nopean puuttumisen ongelmatilanteisiin. 
  • Turvallinen ympäristö Turvallisen ympäristön (niin fyysisen kuin psyykkisen luominen) vähentää väkivallan riskiä. Tämä sisältää esimerkiksi tilojen turvallisuustarkastuksia ja työntekijöiden ja ko. yhteisön toimintakulttuurin ja ilmapiirin jatkuvaa kehittämistä. 
  • Tukitoimet Tarjoamalla tukea ja apua väkivallan uhreille ja tekijöille voidaan ehkäistä väkivallan uusiutumista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erityisnuorisotyön työmenetelmiä, keskusteluapua tai muita tukimuotoja. 

Tästä lisää: 

Fyysinen koskemattomuus ja väkivallan uhkaan reagointi – EVL Plus 

Väkivallan ehkäisy – THL, Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen | Opetushallitus 

Fyysisen väkivallan tunnistaminen – Barnahus 

Toiminta väkivaltatilanteessa 

Lapseen tai nuoreen kohdistuva väkivalta 

  1. Kaikkiin työntekijän tietoon tulleisiin väkivaltatilanteisiin puututaan välittömästi. Myös loukkaavaan kielenkäyttöön puututaan aina. 
  1. Työntekijä puuttuu väkivaltatilanteeseen ja pyrkii rauhoittamaan tilanteen ensisijaisesti puhumalla. Tarvittaessa osapuolet erotetaan toisistaan, aiheuttamatta lisävahinkoa. 
  1. Mikäli tilanne ei rauhoitu, hankitaan lisäapua (muut aikuiset, tarvittaessa poliisi). 
  1. Osapuolet viedään eri tiloihin rauhoittumaan aikuisen valvonnassa. Mahdolliset loukkaantumiset selvitetään ja annetaan ensiapu. Jatkohoito järjestetään tilanteen mukaan. 
  1. Syyt väkivaltatilanteeseen pyritään selvittämään välittömästi. Tilanteesta tiedotetaan huoltajia ja esihenkilöä. Rikostilanteissa asiasta tiedottamisessa on syytä konsultoida poliisia, jottei vaaranneta asian jatkoprosessia.   Kts. Ilmoituslomake-vakivaltatilanteesta-vakivallan-uhasta.pdf 
  1. Työntekijä tekee tarvittaessa ilmoituksen poliisille. Huoltajia informoidaan mahdollisuudesta rikosilmoituksen tekemiseen. 

Tee rikosilmoitus – asioi ensisijaisesti verkossa! – Poliisi 

  1. Väkivallan aiheuttajalle määrätään seuraamukset sovittujen toimintaohjeiden mukaisesti. 
  1. Mikäli työntekijä on joutunut käyttämään voimakeinoja, tehdään asiasta kirjallinen selvitys. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen harkitaan tapauskohtaisesti. 
  1. Käynnistetään yksilökohtainen prosessi (mahdollisessa yhteistyössä muiden tahojen kanssa) osapuolten kanssa tilanteen mukaan. 
  1. Käydään tilanne läpi tarvittavalla tavalla tilanteessa olleiden sivullisten kanssa. Tilanteen todistaneille on hyvä tarjota mahdollisuus käydä asiaa läpi ilman ryhmäpainetta. Esim. yksilökeskusteluin. Rikostilanteissa asian läpikäymisestä on syytä konsultoida poliisia, jottei vaaranneta asian jatkoprosessia. 
  1. Työntekijän tuki käynnistetään tarvittavalla tavalla.  

Tästä lisää: Fyysinen koskemattomuus ja väkivallan uhkaan reagointi – EVL Plus 

Henkilökuntaan kohdistuva väkivalta 

  1. Myös henkilökuntaan kohdistuvaan loukkaavaan kielenkäyttöön ja väkivaltaan puututaan aina. 
  1. Tilanteessa mukana oleva aikuinen pyrkii rauhoittamaan tilanteen ensisijaisesti puhumalla. Tarvittaessa vahinkoa ja vaaraa aiheuttavat esineet voidaan poistaa ja henkilöt erotetaan toisistaan lisävahinkoa aiheuttamatta. 
  1. Tilanteeseen hankitaan välittömästi lisäapua (muut aikuiset, tarvittaessa poliisi). 
  1. Mikäli toisena osapuolena on lapsi tai nuori, hänet viedään eri tilaan rauhoittumaan aikuisen valvonnassa. Mahdolliset loukkaantumiset selvitetään ja annetaan ensiapu. Jatkohoito järjestetään tilanteen mukaan. 
  1. Syyt väkivaltatilanteeseen pyritään selvittämään välittömästi. Tilanteesta tiedotetaan huoltajaa ja esihenkilöä. 
  1. Tilanteesta raportoidaan seurakunnan sovitun menettelyn mukaisesti. Kts. Ilmoituslomake-vakivaltatilanteesta-vakivallan-uhasta.pdf 
  1. Työntekijä voi tehdä asiasta rikosilmoituksen. Pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä tehdään aina rikosilmoitus. 
  1. Mikäli työntekijä on joutunut käyttämään voimakeinoja, tehdään asiasta kirjallinen selvitys seurakunnan sovitun toimintatavan mukaisesti. 
  1. Työntekijän tuki käynnistetään tarvittavalla tavalla. 

Tästä lisää: Fyysinen koskemattomuus ja väkivallan uhkaan reagointi – EVL Plus 

Työntekijän tuki väkivaltatilanteessa 

Väkivaltatilanteissa olleen työntekijän tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Tukitoimilla pyritään varmistamaan, että työntekijä saa tarvitsemansa avun ja tuen väkivaltatilanteen jälkeen, ja että hänen hyvinvointinsa ja työkykynsä säilyvät mahdollisimman hyvinä. Seurakuntien on jatkuvasti kehitettävä hyvinvointi johtamisen teemaa erityisesti leirityössä. 

  • Välitön tuki Työntekijälle tarjotaan välitöntä tukea tilanteen jälkeen, kuten keskusteluapua ja mahdollisuus purkaa tilannetta luotettavan kollegan tai esihenkilön kanssa. 
  • Ammatillinen apu Tarvittaessa työntekijälle järjestetään pääsy ammatilliseen apuun, kuten työterveyshuoltoon tai kriisityöntekijän palveluihin. Seurakunta voi esimerkiksi sopia ostopalvelusopimuksen ulkopuolisen kriisityöntekijän kanssa, jonka kanssa on voinut käydä asiaa läpi.   
  • Jatkuva seuranta Tilanteen jälkeen työntekijän hyvinvointia seurataan säännöllisesti, ja hänelle tarjotaan mahdollisuus jatkotukeen, kuten terapiaan tai työnohjaukseen. 
  • Koulutus Työntekijöille tarjotaan koulutusta ja valmennusta väkivaltatilanteiden käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn, jotta he tuntevat olonsa varmemmaksi ja osaavammaksi vastaavissa tilanteissa. 
  • Työyhteisön tuki Työyhteisö tarjoaa tukea ja ymmärrystä, ja tilanteesta keskustellaan avoimesti, jotta kaikki voivat oppia ja kehittää toimintatapoja yhdessä. 
  • Juridinen tuki Työntekijälle tarjotaan tarvittaessa juridista neuvontaa ja apua rikosilmoituksen tekemisessä ja oikeusprosessin aikana. 

Tästä lisää: Väkivallan uhka – Tyosuojelu.fi – Työsuojeluhallinto 

Aiheeseen liittyviä käsitteitä ja asioita 

Rikoslaissa pahoinpitelyrikos luokitellaan lieväksi pahoinpitelyksi, pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen ei edellytä ruumiinvammaa, jotta teko täyttäisi lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Työntekijän on väkivaltaa tai sen uhkaa kohdatessaan raportoitava siitä työnantajalleen ja toimittava työpaikan sovitun prosessin mukaisesti.

Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, josta pahoinpitelyn kohteeksi joutunut työntekijä voi tehdä rikosilmoituksen poliisille ja vaatia rangaistusta. Jos lapsi tai nuori joutuu lievän pahoinpitelyn kohteeksi, huoltaja ja seurakunta ilmoittavat asiasta poliisille. Toistuvasta lievästä pahoinpitelystä on syytä tehdä ilmoitus poliisille.

Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Vaikka tekijä olisi alle 15-vuotias, työntekijän on pahoinpitelyn kohteeksi joutuessaan tehtävä rikosilmoitus poliisille. Lapseen tai nuoreen kohdistuneesta pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä tulee myös ilmoittaa poliisille.

Henkistä väkivaltaa koskevissa tapauksissa voi arvioida, onko kyseessä kunnianloukkaus tai nimittely, josta voi tehdä poliisille tutkintapyynnön.

Rikoslaissa säädetään myös laittomasta uhkauksesta, jonka seurauksena uhattu henkilö voi tuntea turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Jos henkilöä uhataan ja hänellä on perusteltu syy pelkoonsa, voi hän tehdä asiasta poliisille tutkintapyynnön. Jos lapsi tai nuori uhkaa muita, työntekijä ilmoittaa asiasta poliisille.

Mainitut viittaukset löytyvät rikoslain luvuista 21, 24 ja 25. Rikoslaki 39/1889 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Velvoite lastensuojeluilmoituksen tekemiseen koskee jokaista lasten ja nuorten kanssa työskentelevää virkamiestä. Virkavelvollisuutta ei voi siirtää esihenkilölle tai muille tahoille, eikä sitä voi tehdä toisen puolesta. Yhteistyö muiden tahojen kanssa ei poista virkamiehen velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli tilanne sitä vaatii.

Tästä lisää: Lastensuojeluilmoitus – THL

Hätävarjelutilanne oikeuttaa ohjaajat toimimaan tilanteen mukaan, voimankäyttöä ei muun lainsäädännön nojalla voi perustella.

Hätävarjelu tarkoittaa itsepuolustusta tilanteessa, jossa henkilö joutuu puolustautumaan tai puolustamaan välittömältä ja laittomalta hyökkäykseltä. Se on oikeudellinen käsite, joka sallii henkilön käyttää tarpeellisia ja kohtuullisia keinoja suojellakseen itseään tai toista henkilöä vaaralta. Hätävarjelun käyttö on kuitenkin rajoitettua, ja sen on aina oltava suhteessa uhkaan.

Ankkuritoiminta auttaa väkivaltatilanteissa tarjoamalla moniammatillista tukea ja puuttumalla ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Ankkuritiimit, jotka koostuvat poliisin, sosiaalitoimen ja muiden asiantuntijoiden edustajista, järjestävät väliintulokeskusteluja ja ohjaavat nuoria tarvittavien tukipalveluiden piiriin. Tämä yhteistyö vähentää väkivallan uusiutumista ja tukee sekä uhreja että tekijöitä löytämään rakentavia ratkaisuja

Tästä lisää: Ankkuri ammattilaiselle | Ankkuritoiminta

AVEKKI on koulutus- ja toimintatapamalli, joka keskittyy väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan työyhteisöissä. AVEKKI on mm. käytössä lastensuojelun ja koulujen työntekijöiden piirissä. Sen tavoitteena on tarjota työntekijöille toimintatapoja ja työkaluja uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen sekä niiden ennaltaehkäisyyn, luoden turvallisen työyhteisön kaikille.

Koulutusten keskeisiä teemoja ovat ammatillinen asiakkaan kohtaaminen, varhainen ennaltaehkäisy sekä yhtenäisen toimintatapamallin sisäistäminen. Tämä sisältää aggression ennaltaehkäisyn ja hallinnan, vuorovaikutustaitojen kehittämisen sekä stressitekijöiden tunnistamisen ja hallinnan.

AVEKKI-koulutukset toteutetaan usein 1-2 työpäivän mittaisena kokonaisuuksina, räätälöitynä työyhteisöjen tarpeiden mukaan. Suppeammat koulutukset keskittyvät ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn, kun taas laajemmat tarjoavat syvällisempää tietoa asiakkaan hallintaan.

Koulutusten sisältöön kuuluvat aggressiotilanteiden tunnistaminen, ennaltaehkäisyn harjoittelu, vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä jälkiselvittely ja oppiminen aggressiotilanteiden jälkeen.

AVEKKI-toimintamalli korostaa yhteistyön merkitystä ja tarjoaa työntekijöille yhteisen kielen ja toimintatavan haastavien tilanteiden hallintaan. Keskeisiä arvoja ovat yksilön ihmisarvon kunnioittaminen, yhteisöllisyys, dialogisuus sekä hoidollisuus ja kivuttomuus.

Esimerkiksi STEP-koulutukselta voi kysyä räätälöidystä AVEKKI koulutuksesta seurakunnan tarpeisiin.

Miten toimitaan väkivaltatilanteissa

Linkkejä aiheeseen: 

Turvallinen seurakunta – EVL Plus 

Turvallisuusasiakirjan laatiminen – EVL Plus 

Turvallisuusohjeita-vakivaltatilanteeseen-tai-muuhun-erityistilanteeseen-valmistautumista-varten.pdf 

Kirkon Ulkopuolisuuden ehkäisyn verkoston aineistoa väkivaltateemasta 

Väkivalta – THL 

Nuorisovakivaltaa ja siihen suhtautumista 

https://barnahus.fi/fyysisen-vakivallan-tunnistaminen

Takaisin sivun alkuun