Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Lähimmäisen palveleminen (kr. diakonia) on kirkon tuntomerkki ja luovuttamaton tehtävä. Diakoninen kirkko auttaa ja tukee haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, toimii oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja rauhan puolesta, rakentaa hyvää elämää edistäviä yhteisöjä sekä varjelee luomakuntaa.
Jeesuksen esimerkin ja opetusten mukaisesti lähimmäisen palveleminen (kr. diakonia) on kirkon tuntomerkki ja luovuttamaton tehtävä. Nk. Jeesuksen tehtävänjulistus (Luuk. 4:18-19) on kirkon ja sen jäsenien tehtävänjulistus: ”Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta”.
Diakoniassa ei ole kyse vain yhdestä seurakunnan työmuodosta, diakoniatyöstä, vaan koko kirkon, sen jäsenten ja työntekijöiden, yhdessä jakamasta tehtävästä ja elämisentavasta.
Kirkko innostaa ja varustaa seurakuntia ja niiden jäseniä toteuttamaan lähimmäisenrakkautta ja edistämään ihmisarvoista elämää. Diakoninen kirkko tunnistaa yhteiskunnallisia epäkohtia, välittää tietoa niistä yhteiskunnallisille päättäjille ja edistää yhdessä muiden toimijoiden kanssa hyvinvointia.
Diakonian ja sielunhoidon yksikkö
Kirkkohallituksessa diakoniasta vastaa erityisesti Diakonian ja sielunhoidon yksikkö (KDS). Yksikön tehtävänä on edistää haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvää elämää kehittämällä kirkon diakonista ja sielunhoidollista toimintaa ja itseymmärrystä sekä vaikuttamalla yhteiskunnallisesti.
Yksikön toimintaa voi tarkastella kahdesta päänäkökulmasta:
Edistämme kirkon perustehtävän toteutumista kokoamalla, tuottamalla, analysoimalla ja välittämällä tietoa, käynnistämällä kehittämishankkeita, järjestämällä neuvotteluja, koulutusta ja tapahtumia, tuottamalla aineistoja sekä hoitamalla meille osoitettuja kirkon yhteisiä tehtäviä ja tukemalla erityisalueiden toimintaa (kuten esimerkiksi Kirkon diakoniarahasto, sairaala- ja vankilasielunhoito, puhelin- ja verkkoauttaminen, kriisi- ja suuronnettomuusvalmius).
Vaikutamme herättämällä sosiaalieettistä keskustelua, antamalla kannanottoja ja lausuntoja, tekemällä aloitteita ja toimimalla yhdessä yhteiskunnan eri tahojen kanssa.
Pidämme yhteyttä kansallisten toimijoiden lisäksi muihin kirkkoihin sekä ekumeenisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, seuraamme niissä käytävää keskustelua ja edistämme verkostoyhteistyötä diakonian ja sielunhoidon alueilla.
Yksikössä työskentelee diakonian ja sielunhoidon asiantuntijoita mm. seuraaviin ilmiöihin ja vastuualueisiin liittyen:
Kirkon tutkimus ja koulutus tarjoaa vuonna 2023 niin uutuuksia kuin aiemmilta vuosilta tuttuja koulutuksia.
Evl.fi-verkkopalvelun uudistusprojekti on aloitettu tänä syksynä Kirkon viestinnässä. Evl.fi ja Evl Plus uudistetaan Wordpress-julkaisujärjestelmälle. Seurakuntien Lukkari-sivustot puolestaan pysyvät nykyisellä Liferay-julkaisujärjestelmällä.
Kirkon koulutuskeskuksen vuoden 2022 koulutuksissa löytyy vielä vapaita paikkoja. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu mm. seuraavissa koulutuksissa.
Työelämässä tarvitaan ovia auki osaamisen kehittämiseen, ylläpitämiseen ja uusien osaamisten hankkimiseen. Ilman jatkuvaa kouluttautumista osaaminen jää auttamatta jälkeen siitä, mitä työn kehittäminen edellyttäisi. Parhaimmillaan koulutuksen antama uusi osaaminen antaa energiaa muutokseen myös seurakunnassa.
Rikokset ja päihteet
Monikulttuurisuus, maahanmuuttajat, pakolaiset, romanit, ihmiskauppa
Saavutettavuus, vammaisuus
Katri Suhonen on saavutettavuuden ja vammaisuuden asiantuntija, psykologian tohtori, opettaja, diakoni-sosionomi amk.
Vastaan saavutettavuudesta kokonaiskirkollisella tasolla sitä koordinoiden.
Helena Tuominen (diakonissa, psyk. sh, sosionomi YAMK, AmO) on koulutuksen asiantuntija, jonka erityisalana on diakonian koulutus. Koulutusten lisäksi Tuominen työskentelee koulutuspoliittisten kysymysten ja vaikuttamistoiminnan parissa.
Tuomisella on aiemmissa työtehtävissä hankittua osaamista mielenterveyden ja työhyvinvoinnin aloilta sekä kriisien kanssa työskentelystä. Hänelle on kertynyt kokemusta kirkollisista työyhteisöistä seurakunnista, seurakuntayhtymästä, hiippakunnasta sekä ulkomailla työskentelystä Merimieskirkossa ja ulkosuomalaisten parissa.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä