Polku-prosessi Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa

Polku -mallin työstämisen aloittaminen Kokkolan suomalaisen seurakunnan kasvatustyössä
Kokonaisuus kattaa neljä työstämiskertaa, joissa käytettävissä oleva aika oli noin 30min – 90 min. Jokaiseen kertaan sisältyy useampi työskentelykokonaisuus

ENNEN YHTEISEN PROSESSIN ALOITUSTA

Sovitaan Polun-prosessin aloittamisesta tiimin kanssa lähiesimiehen johdolla (tässä esimerkissä kasvatuksen tiimi, joka koostuu eri työalatiimeistä).

Työalatiimit kartoittavat toiminnan nykytilan ja tavoitteet ja lähettävät tiedot Polku-työskentelyä ohjaavalle työntekijälle (tässä esimerkissä Sirpalle) koostamista varten. Tiimin ohjeena on sijoittaa toiminnot oman työalan Polun ikäkausijaon mukaisesti

ENSIMMÄINEN TYÖSKENTELYKERTA (n.90min)  YHDESSÄ KOHTI POLUN RAKENTAMISTA 

Työskentely 1. Yhteisen työskentelyn pohjana Dialogitimantti
Dialogitimantin neljä kärkeä:

• Kuunteleminen
• Kunnioittaminen
• Odottaminen
• Puhuminen suoraan ja sydämestä

Käydään yhteistä keskustelua Dialogitimantista, esimerkiksi: mitä ajatuksia heräsi?

Työskentely 2. Tiimin odotukset, toiveet ja huolet/pelot

Jokainen vastaa kirjallisesti kysymyksiin.

• Odotukseni yhteiselle työskentelylle?
• Toiveeni yhteiselle Polulle?
• Huoleni tai pelkoni?

Yhteinen purku ja keskustelu. Tämä työskentely antaa viitteitä tai kertoo siitä suunnasta mihin on ensin suuntauduttava ennen Polun varsinaista työstämistä. Lisäksi se antaa Polun työstämiselle selkeitä tavoitteita, joista voidaan keskustella.

Työskentely 3. Seinätyöskentely: Polun ikäkausien mukainen nykytila

Jaotellaan seinäkuvina Polku ikäkausien mukaisesti siten, että tiimien tuotoksiin (toiminnot tavoitteineen) on lisätty myös ajankohtaiset työntekijäresurssit ja seurakuntalaisten määrä ko. ikäkaudella.

• Jokaisen kokonaisuuden alla on fläppipaperi ja kyniä.
• Käydään vapaasti kiertämässä ja kirjoittamassa heränneitä ajatuksia/kysymyksiä/huomioita paperille siitä, mitä nykytila ko. työalan kohdalla herättää.
• Luetaan tulokset ja käydään yhteinen keskustelu. Tuoko keskustelu yhteiselle työskentelylle jotakin asioita, joita on hyvä huomioida jatkotyöskentelyssä?

Työskentely 4. Muotoiluajuri

Työntekijät istuvat piirimuodostelmassa, minkä keskellä on vastattava-kysymys. Jokaisella useita Post-lappuja ja kynä. Kirjoitetaan yksi asia / lappu.

Kysymys: MILLAINEN TUNNELMA KUVAISI MIELESTÄSI OSALLISTUJALLE SYNTYNYTTÄ KOKEMUSTA? Eli millaisen kokemuksen/tunteen/olotilan toivot, että toimintaan osallistujalle jäisi tai millaisen kokemuksen kanssa hän lähtee kotiin? Osallistuja voi olla minkä ikäinen vain.

Purku: Yhteinen keskustelu siitä, millainen merkitys meille on osallistujalle välittyvällä kokemuksella? Kaipaammeko tunnelmakuvausta sille, mitä yhdessä toivomme osallistujalle välittyvän?

Työskentely 5. Ehdotus jatkosta tai yhdessä laadittu seuraavan kerran tavoite

Laaditaan yhteinen tavoite seuraavalle kerralle.

Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa siitä, että Polku -toimintamalliin olisi ehtinyt tutustua. Ellei ole niin tässä vaiheessa olisi hyvä viimeistään tutustua.

TOINEN TYÖSKENTELYKERTA: POLKUUN SISÄLLE SEURAKUNTALAISEN SILMIN (ASIAKASYMMÄRRYSTÄ KOHTI) 60 min

Työskentely 1. Päällimmäiset ajatukset viime kerrasta
Työskentely 2. Polku –toimintamalliin sukeltaminen

Käydään läpi toimintamallia Polku -kuvien avulla yhteisymmärryksen lyötymiseksi.

Sijoitetaan kuvaan olemassa oleva toiminta. Esimerkiksi Polun ikäkausi kuvan alle tai vastaavasti ikäkausi teemojen alle

Käydään keskustelu ja ajankohtaisten asioiden / teemojen nivellyttäminen tähän hetkeen lattialla olevien kuvien pohjalta.

Työskentely 3. Asiakasprofilointi työskentely

Laita pöydälle kuvia eri-ikäisistä ja värisistä ihmisistä, katsomusten edustajista, eri elämäntilanteessa olevista ihmisistä. Moninaisuus näkyviin sekä eri-ikäiset “vauvasta vaariin”. Kuvat voivat olla yksittäisiä, mitkä ovat saman aikaisesti kaikkien nähtävillä tai kerättynä yhdelle A4, joka jaetaan kaikille osallistujille.

Jokainen valitsee yhden henkilön kuvasta, antaa henkilölle nimen, iän ja miettii hänelle taustan. Kirjoitetaan asiat muistiin.

Purku yhteisesti: kerrotaan henkilötarinat

Jatketaan pienissä ryhmissä: Valitaan pariksi työkaveri kenen kanssa on vähiten tehnyt yhteistyötä. Katsotaan valitun henkilön silmin yhteistä toimintaamme ja vastataan kysymyksiin:

• Löydätkö toiminnasta oman paikkasi?
• Mitä mahdollisesti kaipaisit?
• Mihin haluaisit osallistua?
• Yhteiskeskustelu: Jaetaan tiivistetysti käyty parikeskustelu.

Jatketaan yhteisesti vielä keskustelua:

• Millaisia asioita ja ajatuksia heräsi yhteisestä jakamisesta?
• Löytyikö jotakin asioita, mitkä olisi hyvä huomioida toiminnassa? Voidaanko nämä huomoida jo nyt olemassa olevassa toiminnssa? jos niin miten? Tulisiko tehdä jotakin, jotta nämä mahdollistuisivat?

Työskentely 4. Toimintaan osallistujien profilointia

Ringin keskelle kysymys: ”KETKÄ OVAT IHMISIÄ, JOTKA OVAT KOSKETUKSISSA SEURAKUNTAMME KASVATUSTYÖN KANSSA?”

Jokainen kirjoittaa yhdelle Post-lapulle yhden ihmisryhmän. Tämän jälkeen ryhmittelemme yhdessä asiakasryhmiin.

Ryhmäkeskustelu: Valitaan parit. Parit valitsevat asiakasryhmistä yhden kenen silmillä katsoo olemassa olevaa toimintaamme.

• Millä tavoin olemme heidät huomioineet toiminnassamme?
• Millä tavoin tunnemme heidän toiveet, tarpeet ja unelmat?
• Miten toimintamme vastaa näihin?
• Ryhmäkeskustelun purku: Millaisia huomiota teimme?

Työskentely 5. Seuraavan kerran tavoite

Lattialla on esillä kaikki tämän kerran työskentelyt. Katsoessamme lattialle muodostunutta työskentelykokonaisuutta.

Mikä on toiveeni seuraavasta askeleesta Polulla?

Kirjoitetaan kaikki toiveet ylös ja valitaan yhdessä seuraavan kerran tavoite. Jos tulee useita, asetetaan yhdessä ne etenemisjärjestykseen.

KOLMAS TYÖSKENTELYKERTA (n. 30-40min) TYÖALOJEN VÄLISET SIIRTYMÄVAIHEET

Työskentely 1: Siirtymävaiheet ja toimintakokonaisuudet

Kerta rakentuu yhdessä luodun tavoitteen pohjalle. Sovimme, että työalakohtaisissa tiimeissä pohditaan ikäkauden toiminnat ja työalajoen väliset siirtymävaiheet seuraavaan ikäkauteen. Samalla katsotaan toimivat toiminnat ja aukkopaikat. Tuotokset toimivat keskustelun pohjana.

• Jokainen työala esittelee pohdintansa tuotokset.
• Lattialla ikäkausien mukaisesti toiminnat sekä siirtymävaiheiden tuotoukset. (Kuvassa ikäkausien välissä tiimien esitykset.)
• Yhteisen keskustelun pääkohdat kirjataan ylös.

Työskentely 2: Tulevaisuusmuotoilu

Käydään keskustelu:

• Jos sinulla olisi tulevaisuuden taikasauva tai kiikari, jolla näet tulevaisuuteen.
• Miltä tulevaisuus näyttää, kun Polku on valmis?
• Mikä kertoo sinulle, että Polku on valmis? Tuleeko sen olla?
• Mistä tiedät, että olemme saavuttaneet tavoitteen?
• Vai onko Polku elävä ja yhdessä vuosikellon mukaan täydentyvä kokonaisuus, joka huomoidaan toimintasuunnitelmissa?

Työskentelyn jatkaminen tiimin ollessa valmis syvällisempään asiakastietoisuuteen:

Herättelyä seurakuntalaislähtöisyyteen:

Viimeksi katsoimme eri toimintaan osallistujienprofiilien avulla yhteistä toimintaamme. Jos katsomme tämän hetken lattialle muodostunutta täydennettyä kuvaa seuraavien kysymysten avulla, millaisia huomiota teemme?

• Mitä tiedämme osallistujistamme?
• Miksi he haluavat tulla juuri meidän järjestämään toimintaan?
• Millaiset tarpeet, toiveet ja odotukset heillä on?
• Millä tavoin vastaamme, heidän tarpeisiinsa, toiveisiin ja odotuksiin?
• Tarvitsemmeko jostakin lisätietoa? Miten sitä voimme saada? Mitä meidän tulisi tehdä? Sovitaan myös kuka tekee, mitä ja millaisella aikataululla?

NELJÄS TYÖSKENTELYKERTA: OSALLISUUS JA POLKU (TEAMS) (n.30 min)

Viime kerran sovitut asiat jatkosta. Aihe valitiin lähiesimiehen kanssa.

Esitelellään osallisuuden käsitteen pohjalla olevat useimmin käytetyt teoriat hyvin lyhyesti Shierin porrasmalli ja Hartin tikasmalli, Lasten ja Nuorten keskuksen Osallisuuden polku -malli, THL:n sivulta toiminnan osallisuuden edistämisen malli ja Nuorten osallisuuden laatukriteerit.

Tavoitteena luoda yhteisen osallisuuden käsitteen muodostumiselle yhteinen lähtökohta ja pohja.

Keskustelua osallisuudesta ja sen mahdollisuuksista työssämme?