Globaali näkökulma

Jokainen lapsi on ihmeellinen lahja ja ainutlaatuinen Jumalan kuva. Eri puolilla maailmaa ajatus siitä, että jokainen ihminen on Jumalan kuva saattaa olla hyvin mullistava.

Kasteen kautta lapsi liitetään seurakunnan lisäksi osaksi globaalia kirkkoa. Tämän voi tuoda esille perheen kanssa keskusteltaessa. Lapsi saa lahjaksi Pyhän Hengen. Kasteen suojaava merkitys korostuu alueilla, missä kristinusko on pieni vähemmistö. Lähimmäisiä ovat ihmiset lähellä ja kaukana. Lapsen läheiset ovat ehkä havahtuneet tähän uudella herkkyydellä, ja seurakunta voi tarjota toivon näköaloja epävarmassa maailmassa.

Toimintaideoita:

• Lapselle ja aikuiselle suunnattuun toiminta, globaalit näköalat ja mahdollisuus kerätä rahaa ulkomailla tehtävään työhön
• huoli kestävästä kehityksestä: teemapäivä tavaroiden kierrätys kerhossa esim. vanhat vaatteet ja lelut (tuotto lähetystyölle)
• ruokapiirit: valmistetaan yhdessä vauvanruokaa → globaaleja kuulumisia esim. ruokaturvasta, köyhyydestä, ilmastonmuutoksesta haurailla alueilla (ruokamaksu lähetystyölle)
• muskarit: maailman musiikkia ja terveisiä
• Kastepuu
  Kirkkoihin on viime vuosina ilmestynyt erilaisia kastepuita, johon kiinnitetään kastetun lapsen nimi. Kastepuu kertoo, että jokainen on tervetullut seurakunnan yhteyteen ja hänen puolestaan rukoillaan. Monissa seurakunnissa muistetaan kasteen yhteydessä myös kaukaisempia lähimmäisiä. Esimerkiksi Nokian seurakunnassa kastettu saa kortin, jossa kerrotaan muiden asioiden lisäksi, että seurakunta antaa kastelahjana puun, joka istutetaan Afrikkaan tai Aasiaan. Lue lisää Suomen lähetysseuran sivuilta
• Vanhempien tai huoltajien kanssa on mahdollista keskustella esimerkiksi:
  • globaalin kirkon tekemästä työstä: kirkon kasvusta, oikeudenmukaisuudesta, rauhasta ja ilmastokysymyksistä
  • Tilaa pohdinnalle, mihin maailma on menossa. Kirkon työssä toivon näkökulma myös globaalisti
  • Kaste ja nimen antaminen: syntymän juhliminen, eri kulttuurien traditiot, kasteen merkitys täällä ja maailmalla
  • rukouksiin ja raamatunkohtiin globaali näkökulma
• antirasismi: huomio leluihin ja kirjoihin, toimintatapoihin ym.

Rukouksia:

Rukous kasteen yhteydessä (kaavan kohta 7.)

Jumala, me kiitämme sinua elämän ihmeestä.
Sinä pidät huolta kaikista ihmisistä ja koko luomakunnasta.
Me kiitämme sinua NN:stä,
lahjasta, jonka olet antanut.
Kasteessa liität hänet maailmanlaajan kirkon yhteyteen.
Kiitos kaikista sen tuomista rikkauksista.
Sinun lapsenasi hän on myös osa luomakuntaa,
jota kutsut meitä varjelemaan. Kiitos kaikista sen antimista.
Anna vanhemmille ja muille läheisille hellyyttä, lujuutta ja malttia.
Kuule rukouksemme Jeesuksen nimessä. Aamen.

Esirukoukseen (kaavan kohta 15.) on mahdollista lisätä

Jumala, me rukoilemme nyt kastetun NN:n puolesta.
Anna hänen kokea sinun läheisyyttäsi ja turvaa.
Auta häntä yhdessä muiden kanssa
tekemään valtakuntasi näkyväksi maan päällä, niin
että jokaisella olisi mahdollisuus nauttia sinun hyvistä lahjoistasi:
perheestä ja kodista, oppimisesta ja löytämisestä,
ilosta ja riemusta, lohdutuksesta ja lohduttamisesta.

Perhemessussa

Jumala,
sinä näet meidät kaikki. Ole erityisen lähellä heitä, joiden arki täyttyy isoista haasteista. Kaikenlaiset perheet ovat sinulle rakkaita, pienet ja suuret joka puolella maailmaa.
Herätä meidät auttamaan pienin teoin, sulkemaan rukouksen piiriin kaikki ja toimimaan hyvän puolesta, jotta jokaiselle avautuu mahdollisuuksia oppia uutta. Sinun rakkautesi tunteminen auttaa myös arvostamaan itseä ja näkemään tulevaisuuden.
Puolusta ja anna voimaa heille, joita pelottaa. Ota syliisi, sytytä kadonnut ilo, joka on portti toivoon.

Iltarukous

Kuule Jeesus, siunaa meitä,
anna meille enkeleitä.
Siunaa maailman lapsia
ja aikuisia kaikkia.
Kiitos tästä päivästä,
ilosta ja surusta.
Jätämme sulle pyyntömme,
siunaa ensi yömme.
[tässä voi jutella, onko lapsella tai aikuiselle rukousaiheita mielessä: lähimmäisiä lähellä tai kaukana, maailman asioita, tms.]
Aamen.

Pienten lasten ilo nousee arkisista asioista: leikistä ja läheisistä ihmisistä. Iloa tuo myös varmuus Jumalan huolenpidosta. Lepo, leikki ja vapaa-aika ovat lapsille kuuluvia oikeuksia. Riittävät hyvän elämän edellytykset jakautuvat globaalisti hyvin eriarvoisesti.

Kirkon ja seurakunnan tulee olla paikka, jossa voi kokea iloa ja turvaa. Maailmalla kirkot usein huolehtivat päivähoidosta ja koulusta. Kirkot puolustavat lapsia ja nostavat esiin esimerkiksi vähemmistöjen ja vammaisten lasten oikeuksia.

Toimintaideoita:

Kerhot, pyhäkoulut, pienryhmät ja leirit

• ryhmät voisivat tutustua eri puolilla maailmaa oleviin seurakuntiin ja lapsiin siellä, esimerkiksi nimikkolähetin kautta tai ystävyysseurakuntaan – online-yhteys johonkin seurakuntaan, jota tuetaan
• ryhmällä voi olla oma kummikohde: tätä ajatellen voi tehdä selkeän suunnitelman ja jakaa tietoa vanhemmille
• musiikki tarjoaa paljon virikkeitä sekä mahdollisuuksia ”kiertää maailmaa”

Kuulumisia maailmalta

Teemoihin voi liittää kuulumisia maailmalta: mitä kirkot, lähetystyö ja kansainvälinen diakonia mahdollistavat lapsille eri puolilla maailmaa

• kuulumisia lapsen päiväkodista: kurkistus päiväkotiin/koulunkäyntiin muualla
• minä, perhe: syntyperän merkitys, henkilöpapereiden saaminen, tunnustetuksi tuleminen omana itsenään
• koti, ruoka, juoma: eri tavat asua, toimeentulo ja ruokaturva muualla
• vammaisuus: vammaisten lasten toimintamahdollisuudet, oikeudet ja tukitoimet
• sää, ilmastonmuutoksen vaikutukset eri puolilla maailmaa
• tytöt ja pojat: maailmalla tyttöjen/lasten oikeuksien parantaminen
• terveys- ja hygienia: koulutuksen ja tuen merkitys kirkkojen diakoniatyössä maailmalla
• lähimmäisen rakkauden (ja diakonian) merkitys lapsille ja mitä tekoja haluavat tehdä toistensa eteen? Pohdinta ketkä kaikki ovat lähimmäisiä.

Yhteisöruokailut

• mahdollisuus kutsua seurakuntalaisia, ehkä erityisesti lapsiperheitä, kirkolle syömään arkisin tai jumalanpalveluksen jälkeen. Ohjelmassa myös hartaus tai lyhyt kiva juttu lapsille.
• maksu (tai osa siitä) kirkon kansainväliselle työlle. Kohteesta olisi hyvä olla selkeästi tietoa. Myös ruoka voi liittyä jollain kerralla kohdemaahan.
• Yhteiset ruokailut tarjoavat luontevia yhteistyön muotoja eri ryhmille: esimerkiksi kokkikerhot, kerhonohjaajat ja isoset voivat olla laittamassa syötävää lapsiperheille

Keskusteluideoita lasten vanhempien kanssa

• “kohtuullistaminen”: pohditaan arjen valintoja, yksi teema voi olla esim. lasten saamat lahjat
• kirkkojen yhteiskunnallinen merkitys maailmalla (uskontojen positiivinen rooli kehityksessä), kirkot oikeudenmukaisuuden puolustajina
• käytännön esimerkkejä löytyy Suomen ev.lut. kirkon ja sen tukemien järjestöjen laajasta työstä maailmalla

Koulutien alkaminen ensimmäisestä luokasta tai esikoulusta lähtien on seikkailu. Opetus omalla kielellä auttaa tässä seikkailussa. Suomessa koulutien aloittajat ovat globaalista näkökulmasta erittäin onnekkaita. Vaikka YK:n lasten oikeuksien julistuksen mukaan kaikilla lapsilla on oikeus koulunkäyntiin ja oppimiseen, suurella osalla maailman lapsista ei ole mahdollisuutta käydä koulua tai oppia sieltä saatavia taitoja. Kirkkojen, lähetystyön ja kansainvälisen diakonian merkitys koulunkäynnin mahdollistajana on suuri.

Kristilliseen kasvatukseen kuuluu ajatus lähimmäisenrakkaudesta yli maantieteellisten rajojen. Globaalin kirkon kansainvälisyyskasvatuksessa tärkeää on sensitiivisyys ja kriittisyys:: tarkoitus ei ole rakentaa raja-aitoja ihmisten tai eri kulttuurien välille me-muut -asetelmalla, vaan ennemmin oppia asettumaan toisen ihmisen asemaan. Myös omaa kulttuuria voi tarkastella moninaisuuden näkökulmasta kriittisestikin. Toisiin kulttuureihin tutustuminen on rikastuttava asia, joista itse voi oppia jotain uutta.

Toimintaideoita:

Kouluun siunaaminen

• saarnan tai puheen alkuja (ks. alla)
• kolehti koulunkäynnin tukemiseen muualla
• lisäys esirukoukseen (Käsikirjan esirukous nr. 1):
  • Jumala, kiitos, että olet kanssamme ja suojelet ja varjelet meitä. Siunaa meitä tässä uudessa elämänvaiheessa. Siunaa meitä kaikkia: lapsia, jotka lähtevät kouluun, vanhempia, jotka saattavat heitä, ja opettajia, jotka ottavat uudet oppilaat vastaan. Siunaa kaikkia heitä, joiden kouluun pääseminen on vaarassa köyhyyden, maailman levottomuuden tai luonnonkatastrofien takia. Anna meille jokaiselle rohkea ja turvallinen mieli ja auta meitä luottamaan sinuun. Kuule rukouksemme Jeesuksen nimessä.

Kerhot, pyhäkoulut ja pienryhmät, leirit, iltapäivätoiminta, lapsikuorot

• Tukikohteena lapsille ymmärrettävä ja kiinnostava kohde (harkinnassa oma kohde esim. lapsi ja nuorisotyölle yhteiseksi kohteeksi; tärkeää sitoutuminen)
  • vanhemmat tai muut aikuiset vastaavat taloudellisesta tuesta (esim. lasten taidenäyttely, kahvila)
  • tärkeää saada säännöllisesti kuvia ja viestejä/kirjeitä työstä
  • lapset voivat olla yhteydessä kohteeseen esimerkiksi kirjeiden, piirustusten tai online-yhteyden avulla
  • leireillä kolehti (tai muu varainkeruu) globaaliin kohteeseen: viesti etukäteen vanhemmille
• Samanikäisten lasten todellisuus toisessa kulttuurissa (esim. tarinat, joissa todellisuuden monia puolia; ei lähetystyöntekijää sankarina): koulunkäynti, oppiminen ja eriarvoisuus
• maailman tutkiminen: kartat, pelit, ruuat, laulut, videoalustat/some
• ruuassa eri maiden ja kulttuurien huomioiminen (toimii myös kokkikerhoissa)
• liikunnalliset leikit, pelit ja musiikki maailmalta (ideana: “lapset opettavat toisiaan”)
• moninaisia tapoja rukoilla, lukea Raamattua, toimia kirkossa

Kouluyhteistyö

• globaalin kirkon teemoista saa monta neutraalia aihetta kouluyhteistyöhön, kuten vierailuille ja aamunavauksiin (esim. lasten oikeudet – lastenoikeuksien päivä on 20.11., eriarvoisuus, taloudellinen oikeudenmukaisuus, uskontodialogi, ilmastonmuutos, rauhantyö)
• globaalien teemojen puolesta toimiminen, esim. konsertti koulussa

Saarnan ja puheen alkuja

Saarnajuuri -idealla ajatuksia, jotka voi ujuttaa omaan saarnaansa tuomaan globaalia näköalaa. Puheen kohderyhmänä kouluun menevät lapset:

Lasten oikeudet voi saarnassa nostaa luontevasti esiin. Kaikissa näkökulmissa kannattaa nostaa esiin rukouksen ja kirkon/lähetystyön antaman taloudellisen tuen merkitys. Ne voi yhdistää jo saarnassa tulevaan esirukoukseen ja kolehtiin, esimerkiksi valitsemalla jonkun alla olevista näkökulmista ja lopettamalla globaalia kirkkoa koskevan osion:

Tänään kirkossa rukoillaan, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus päästä kouluun ja lähetystyön kautta myös tuetaan tuhansia lapsia eri puolilla maailmaa, että he saavat mahdollisuuden käydä koulua. Tällä tavalla heillä on ihan toisenlainen mahdollisuus valita, mitä omalla elämällä tekevät!

Näkökulmia koulunkäyntiin:

• Kouluun mennessä oppii monia tärkeitä taitoja. Lukemisen ja laskemisen lisäksi vuosien aikana oppii monia ajattelun taitoja, kaveruutta, liikuntaa, taideaineita, kotitaloutta, historiaa, jne.
  • Minkälaista olisi elämä ilman näitä taitoja?
    Koulutuksen avulla ihmiset voivat itse päättää omasta elämästään. Ilman luku- tai laskutaitoa on vaikea tehdä melkein mitään työtä. Aikuisten maailma ei aina ole reilu ja koulusta saa taitoja toimia siellä.
  • Lukutaito tulee osaksi ihmistä, eikä sitä voida enää ottaa pois.
  • Maailmalla monet koulut ovat kirkkojen yhteydessä ja lähetystyön tuella ne saavat rahaa toimia sekä mahdollisuuden kouluttaa uusia opettajia.
  • Lähetystyössä on myös tärkeää, että esimerkiksi tytöt ja pojat pääsevät molemmat kouluun yhtä helposti.
• Koulunkäynti ei Suomessa ole maksullista ja sinne mennessä saa kaikkia uusia tavaroita: koulusta kirjoja, vihkoja ja kyniä. Ehkä jollekin hankitaan uusi reppu tai muuta tarpeellista.
  • Monissa maissa koulu maksaa ja tavaroita ei saa koulusta, vaan ne pitää ostaa itse. Joskus perheet joutuvat tämän vuoksi jättämään lapset tai osan perheen lapsista ilman koulutusta.
  • Suuressa osassa maailmaa lapset joutuvat koulunsa aloittaessa opettelemaan myös uuden, heille ennestään oudon kielen. Globaalisti noin kolmannes lapsista käy koulua jollakin muulla kielellä kuin vahvimmalla ei kotikielellä. Tämä on yksi syy, miksi välttämättä koulussakaan ei opi lukemaan ja lähetystyössä tarjotaan mahdollisuus oppia lukemaan myös aikuisena ja myös omalla kielellä. Raamatunkäännöstyön yhteydessä vähemmistökielille luodaan kirjakieli ja omakielinen Aapinen, opetetaan opettajat ja aloitetaan lukutaitoluokat.
• Koulun vastapainona on leikki ja vapaa-aika. Ne auttavat oppimisessa ja myös jaksamisessa. Lapsilta voi kysyä, mitä tekevät vapaa-ajalla.
  • monet lapset eri puolilla maailmaa eivät ehdi leikkiä, sillä arki kuluu ehkä jo töissä tai kodin askareissa.
  • Lähetystyön kautta tuetaan perheitä ja kerrotaan vanhemmille koulunkäynnin tärkeydestä.
  • Yritetään löytää keinoja, että perhe saisi tarpeeksi rahaa ilman, että lasten täytyy käydä töissä.
  • Koulussa menee monta vuotta, mutta sen jälkeen lapsilla ja koko perheellä on paljon enemmän mahdollisuuksia, mistä valita.

Rohkeutta tarvitaan, kun käsitellään laajenevan maailmankuvan asioita: kaverisuhteiden merkitys kasvaa ja ajattelu sekä kiinnostuksen kohteet muuttuvat monimutkaisemmaksi. Kaveritaidot ja empatiakyky, mutta myös esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja ilmastokysymykset saattavat mietityttää osaa lapsista. Joku pohtii jo omia eettisiä valintoja ja joskus se voi herättää ristiriitoja perheessä.

On tärkeä pitää esillä aikuisten vastuuta asioista ja toivon näkökulmaa: on ongelmia, mutta on myös ratkaisuja. Kristityillä on erityinen vastuu ja kutsu miettiä lähimmäisenrakkauden toteutumista. Globaalien kysymysten kautta myös vanhemmat voivat saada uutta sisältöä uskoon.

Toimintaideoita:

Huomioi edellisten ikäkausien ”kerhot, pyhäkoulut ja pienryhmät, leirit, kuorot”

• Vanhemmat ja lapset
  • mahdollisuus olla seurakunnan kautta edistämässä globaalia oikeudenmukaisuutta: seurakunta voi tarjota tilan ja muita resursseja aikuisten ja lasten omaehtoiselle toiminnalle
  • koko perheen yhteiset tapahtumat: lähetystyön ja kansainvälisen diakonian teemat esiin näissä hetkissä
  • profeetallisuus: kirkon tehtävä julistaa oikeudenmukaisuutta, nostaa esiin vääryyttä, kutsua tekemään muutosta
  • Waking the Giant (Luterilaisen maailmanliiton sivusto tai katso hyvä esittely Espoon hiippakunnalla): YK on jo huomioinut kirkkojen merkittävän työn kestävän kehityksen teemojen (SDG) toteutumiseksi maailmalla: kirkkojen maailmalla tekemän työn esiin nostaminen tärkeää (lähetystyön ja kv-diakonia merkitys suuri). Seurakunnassa ollaan suuressa mukana.
  • monipuolinen seurakuntaelämä maailmalla (musiikki, rukoukset, jumalanpalveluselämän ja vapaaehtoisuuden mahdollisuudet)
• Kymppisynttärit/kymppi-toiminta
  • ohjelmaan mukaan seurakunnan tekemä työ maailmalla (esim. rastityöskentelyt tai online-yhteys)
  • erilaiset teatteri- ja musiikkiesitykset, jotka kertovat globaaleista teemoista
• Perheen oma viljelylaatikko
  • kirkon tai seurakuntatalon pihalle voi koota viljelylaatikoita tai viljelysäkkejä. Ne vuokrataan seurakuntalaisten käyttöön. Tuotto menee lähetystyön hyväksi esim. seurakunnan omalle kohteelle tai ilmastotyölle. Mukaan voi erityisesti kutsua perheitä.
  • viljelyn ympärille voi kehittää seurakunnalle sopivaa toimintaa vaikka (perhe)messun yhteyteen
    • yhteinen kylvöpäivä ja/tai kylvön siunaaminen (ne joilla ei ole viljelylaatikkoa voivat esim. koristella kukkaruukkuja tai kylvää krasseja tms. pieniin purkkeihin)
    • kasvun ihmettely kesken satokauden
    • sadonkorjuujuhla (mahdollisuus myös varainkeruuseen.
  • Haagan seurakunta Helsingissä vuokrasi viljelylaatikoita 50e/laatikko kesällä 2021. Toistakymmentä laatikkoa löysi heti ottajat ja kesällä oli mukava seurata, kun kirkon pihalla pyöri oikeastaan joka päivä joku porukka hoitamassa omia viljelyksiä. Eräs seurakuntalainen halusi maksaa vuokralaatikon, mutta antaa sen jonkun toisen käyttöön. Tämäkin onnistui tietenkin. “Tämä oli tosi yksinkertainen ja monia ilahduttava keksintö, joka saa varmasti jatkoa.” kertoo pastori Marjut Mulari.

Varhaisnuori opettelee sitä, mitä hän on omana itsenään ja mikä on hänen suhteensa muihin. Maailman kysymykset saattavat kiinnostaa laajemmin, mutta myös herättää huolta tai ahdistusta. Polarisoituneet mielipiteet ja arvot voivat kärjistyä nuorten kesken. Tarvitaan tila ja rohkaisua pohdinnalle. On tärkeää kannustaa ja tukea, jos varhaisnuori haluaa vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin (esimerkiksi ekologiset valinnat, sukupuolten tasa-arvo, rasismi, kestävä kehitys, ilmasto tai uskontodialogi) ja tuoda myös globaali näköala mukaan.

Kristityn vapaus syntyy suhteessa Jumalaan ja yhteisöön eli seurakuntaan. Yhteisö tuo turvaa ja siinä pitää olla tila kasvaa omaksi itsekseen. Nuorten tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet ovat monissa muissa maissa rajatummat kuin Suomessa. Vapaus voi olla viety esimerkiksi sodan, sukupuolen tai etnisen taustan vuoksi. Näissäkin tilanteissa seurakunta voi olla paikka, joka tarjoaa harrastukset, yhteisön ja ehkä ainoan turvallisen aikuisen elämään. Monissa maissa juuri nuoret heräävät toimimaan Raamatusta nousevan oikeudenmukaisuuden puolesta.

Toimintaideoita:

• Lähetystyö ja globaali kirkko toimintaa lävistävänä teemana: mikä tilaisuus/teema onkin, sitä voi maustaa maailman asioilla
• Perheille suunnattuja ideoita runsaasti edellisessä ikäkaudessa
• Kerhoihin, toimintaan ja leireille ideoita runsaasti ikäkaudessa 6-8 Seikkailu, lisäksi:
  • pelit, tekeminen, harrastukset: selvitetään, mitä samanikäiset muualla puuhaavat ja mitä seurakunnassa tapahtuu (netin, somen tai videoiden kautta yhteyden löytäminen)
  • teemanäyttelyn seurakunnan tiloihin valitsemastaan aiheesta: herätellään aikuisia ja seurakunnan päättäjiä itselleen tärkeistä aiheista
  • yhteinen rukous globaaleihin asioihin liittyen
  • Raamatun kontekstuaalinen lukeminen: mitä tekstissä sanotaan ja mitä se voisi tarkoittaa tänä päivänä? Miten samaa kohtaa luettaisiin muualla maailmassa?
  • lähellä toteutettava diakonia: seurakunnan eri ikäryhmiä tuodaan yhteen, esimerkiksi vanhusten kanssa lautapelipäivä tai ystävänpäiväkorttien askartelu → ajatus lähimmäisenrakkaudesta laajennetaan myös globaaliin maailmaan
• Ikäryhmän hyvinvointi ja rakentavan keskustelukulttuurin tukeminen (esim. Erätauko dialogien pelisäännöt)
  • lähetystyö ja globaalit teemat: mahdollisuus laajentaa maailmankuvaa ja tarjota näkökulmia oman arkitodellisuuden ulkopuolelle sekä toivon näköaloja (esim. erilaiset elämäntilanteet, eriarvoisuus, rasismi, pakolaisuus, opiskelu/työ, ihmissuhteet, jne)
  • rohkeus antaa lapsille tilaa pohtia esim. uutisia ja maailman ajankohtaisia tapahtumia

Rippikoulun kautta monen nuoren suhde kirkkoon muuttuu tiiviimmäksi ja he löytävät oman paikkansa toimia seurakunnassa. Nuoret ovat tietoisia maailman asioista. Oman perheen asenteet saattavat värittää vahvasti nuorten käsitystä maailmasta.

Lähetystyön ja globaalin kirkon silmälasien kautta nuorten maailmankuvan on mahdollista laajentua. Kristinuskon tulkinnat, monenlaiset tavat ymmärtää Raamattua ja monipuolinen spiritualiteetti antavat näköaloja, joista nuorella on tilaa löytää oma tapa uskoa Jeesukseen. Uskontojen kohtaaminen ja dialogi eri tavoin uskovien kanssa on väistämätöntä. Kirkko on myös merkittävä kansalaisvaikuttaja maailmalla: rauhan ja oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat arkea. Toivottavasti nuoret haluavat myös seurakuntaporukalla vaikuttaa maailman ja Suomen asioihin.

Nuoret saattavat pohtia, onko kirkko yhteisö, johon he haluavat kuulua. Globaalin kirkon kysymysten kautta voidaan avartaa käsitystä siitä, mistä Jumalan valtakunnassa ja lähimmäisen rakkaudessa on kyse.

Toimintaideoita:

• Polun ikäkauden 15 ”Unelmia tavoiteltavaksi” -listaan lisäys:
  • Nuoret kokevat kuuluvansa kirkkoon, joka on maailmanlaaja. He tietävät, että Suomen ev.lut. kirkko toimii maan rajojen ulkopuolella.
  • Nuorilla on mahdollisuus saada tietoa ja osallistua globaalin kirkon elämään kaikkien yllä mainittujen tavoitteiden kautta.
• Rippikouluopetus
  • Ennakkopäivän rastityöskentelyn ja oppitunnin lisäksi globaali kirkko näkyy koko rippikoulun ajan, kun työntekijät kantavat mukanaan monenlaista hengellisyyttä ja kuulumisia maailmalta koko rippikoulun ajan. Nuorille syntyy käsitys, että kirkko todella on maailmanlaaja
  • dialogisuus, jotta nuorten arvot ja asenteet voivat nousta esiin; samalla selkeys siinä, että kirkko arvoyhteisö
• Kansalaisvaikuttaminen
  • nuorten valitsevat oman kohteen, jota haluavat tukea maailmalla
  • kohdetta tuetaan taloudellisesti nuorten keksimillä keinoilla ja teema otetaan mukaan aktiiviseen toimintaan. Näin kumppanuus ei jää pelkäksi rahankeruuksi tai ”hyvän tekemiseksi”, vaan nuorille muodostuu suhde ja syvempi ymmärrys heille tärkeään teemaan
  • somen tarjoamat mahdollisuudet (sekä yhteydenpito että vaikuttaminen)
  • nuoret tarjoavat omille perheilleen (ja muille seurakuntalaisille) mahdollisuuden tutustua heille tärkeään asiaan: työntekijä voi olla sillanrakentaja tai tukea sitä, että nuoret otetaan vakavasti
  • nuorten vaikuttajaryhmä voi olla yksi hankkeen alullepanija
• Raamattu ja rukous
  • kontekstuaalinen tapa lukea Raamattua: tekstillä on sanottavaa myös tähän päivään
  • Raamatun yhteiskunnallinen ja profeetallinen sanoma: esim. oikeudenmukaisuus liittyen talouteen, vapauteen, toimijuuteen, rukoukseen, valtaan, jne. Synnin yhteydessä myös rakenteellinen synti.
  • monet tavat tutkia Raamattua esim. UT2020 ja omankielisen raamatunkäännöksen merkitys
  • moninainen rukouselämä: globaalin ja ekumeenisen kirkkoperheen spiritualiteetti
• Toisenlainen hartaus
  • nuoret suunnittelevat ja toteuttavat hartauden, raamiksen tai muun hengellisen jutun yhdessä seurakunnan oman maailmalla olevan lähetystyöntekijän (ja paikallisten nuorten) kanssa etäyhteydellä

Seurakunta luottaa nuoreen ja hänen osaamiseensa. Tämä näkyy vastuun antamisena sekä toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa että vastuunkantajana. Nuoret ovat mukana tekemässä päätöksiä ja toteuttamassa jumalanpalveluselämää myös muun seurakunnan kanssa.

Seurakunnan toiminnassa nuori voi luottaa siihen, että kristittynä on mahdollista vaikuttaa globaaleihin asioihin. Hengellisyydessä on tilaa moninaisuudelle eikä kirkon (nuorten) toiminta käänny sisäänpäin. Kirkon ei tulisi tarjota vain sitä mitä ihmiset yksilöinä haluavat tai ajattelevat. Kirkko on arvoyhteisö ja siksi sillä on tehtävä toimia yhteisölähtöisenä arvokasvattajana ja herättelijänä: kirkko elää ja toimii muiden kuin ”minun itseni” takia. Jakamaton ihmisarvo, yhteisvastuu ja vastuu luomakunnasta on sisäänrakennettuna siihen mitä on kirkko.

Toimintaideoita:

• Nuorten mahdollisuus kantaa vastuuta: kansainvälisen työn piiristä tuettava hanke sekä mahdollisuus toimia globaaleihin kysymyksiin liittyen
  • nuoret ymmärtävät mikä merkitys pitkäaikaisella sitoutumisella on ihmisille, jotka ovat työn piirissä maailmall
  • vaikuttamistyö: työntekijä voi fasilitoida nuorilta nousevia ideoita ja teemoja sekä auttaa suunnittelussa (ketä/mitä halutaan nostaa esiin, keihin pyritään vaikuttamaan ja millä keinoilla)
• Kokoontumisiin/tapahtumiin/messuihin/avoimiin oviin globaalin kirkon teemat mukaan (esim. alustus + keskustelu tai hartauden kautta)
  • voi olla myös futista/muuta urheilua, musaa, bänditoimintaa, käsitöitä, taide ilmaisua, ym. ja osaksi otetaan myös globaalin kirkon ja lähetystyön teemoja
  • messujen kolehteihin vastuuhenkilöt, jotka valmistelevat kirkkohallituksen lähettämää yleiskirjettä laajemman esittelyn kohteesta
• Nuorten itse toteuttamat projektit: musa-/näytelmäprojekti, jossa teemat ja varainhankinta maailman kirkot huomioiden
• Kirkon kansainvälisen työn ja kaiken auttamistyön kriittinen käsittely
  • vallankäytön kysymykset, valkoisen pelastajuuden -käsite
  • historian (ja nykyajan) tilanne
  • antirasismi
• Nuoret ovat lähetystyön toteuttajia keskenään, kun kutsuvat muita mukaan seurakunnan toimintaan: lähetystyön arkiseksi tekeminen (demystifiointi) tämän kautta
  • liittyykö kysymyksiä esim. uskonnosta puhumisesta, kiusatuksi tulemisesta, tavasta erottua, yhteisöön kuulumisesta/ulos jäämisestä
• Nuorten vaikuttajaryhmät tekevät yhteistyötä seurakunnan lähetystyön ja kansainvälisen työn kanssa
• Isoset tai erikseen koottu nuorten ryhmä valmistelevat ja toteuttavat rippikoulun globaalikasvatusta
• Seurakunnan tarjoamat (lyhyetkin) kesätyöpestit esim. rippikoulujen globaalikasvatuksen toteuttamiseen tai kesäkahvila, josta tuotto nuorten valitsemaan hankkeeseen
• Uskonnot osana nuorten kokemusmaailmaa ja seurakuntien verkostotyö: mitkä ilmiöt puhututtavat paikallisesti? Onko seurakunnissa erityisosaamista niihin? Esim. sovittelu, uskontolukutaito, uskontodialogi, yhteisönrakennus, kriisityö
• Malleja maailmalta: nuoret voivat toimia omassa yhteisössään (työntekijän tuella) sen lisäksi, että kokoontuvat kirkolla
  • kohdata esim. vanhuksia tai lapsia, siivota lähialueita, kunnostaa skeittipuistoa, tehdä tilataidetta
  • kutsua uusia nuoria sieltä, missä heitä jo on kuten kouluissa ja oppilaitoksissa, kauppakeskuksissa

Nuoret aikuiset ovat heterogeeninen ryhmä. Kirkon ei kannata yrittää tarjota jokaiselle jotain, vaan olla selkeästi arvoyhteisö. Länsimaissa “diakonia” ja “hengellisyyden harjoitus” jaetaan toisinaan teennäisesti eri osiksi toimintaa. Seurakunnan pitäisi toimia kokonaisvaltaisesti, jolloin usko ja rukous ruokkivat halua palvella lähimmäistä, ja se taas lisää uskoa ja rohkaisee näkemään Jumalan hyvyyttä.

Moni haluaa auttaa ajallisesti ja/tai rahallisesti. Kirkon diakoniatyö on tutkitusti suosittua, mutta lähetystyö ei. Voisiko kotimaisen diakonian ja kansainvälisen työn juopaa kaventaa? Seurakunnat voivat olla ylpeitä suuresta osasta työtä, mitä maailmalla tehdään. Seurakuntalaiset suunnittelevat ja toteuttavat globaali- ja lähetyskasvatus itse yhdessä työntekijän kanssa, he eivät ole ”työn” tai ”kasvatuksen” kohteita. Osa haluaa vaikuttaa paikallisemmin ja osa globaalisti. Ihmisille pitäisi tarjota mahdollisuus antaa omat lahjat käyttöön.

Toimintaideat:

• Toimintaideat ja teemat nousevat paikalla olevista ihmisistä: teemoihin tulee voida vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti
  • ensisijaisesti koko seurakunnan toiminnan lävistävää: mahdollisuus vaikuttaa oman yhteisön epäkohtiin ja työntekijän mahdollisuus laajentaa pohdintaa globaaliin oikeudenmukaisuuteen
  • myös yksittäisiä ulkomaille suuntautuvia projekteja (esim. matkat) voi harkita: yhteistyö järjestöjen kanssa on näissä ensi arvoisen tärkeää sekä tavoitteiden suunnittelun että käytännön järjestelyiden takia
• Ikäkausijaosta eroon pyrkiminen: eri ikäisillä kristityillä paljon annettavaa toisille
• monimuotoinen jumalanpalveluselämä: myös päämessun luova sekä yhteisöllinen toteuttaminen harkitsemisen arvoisia (mahdollisuus lukea tekstejä tai kantaa kolehtia ei ole vielä yhteisöllisyyttä)
• Raamatunluku ja rukouselämä nousee kontekstuaalisesta raamatuntulkinnasta: Raamatulla on annettavaa tähän päivään, yhteiskunnallisen sanoman ja toimintaan/muutokseen kutsuvan julistuksen esillä pitäminen, pyrkimys soveltaa luettua
• vaikuttajaryhmien toiminta ja seurakunnan muun hallinnon todellinen halu kuulla nuoria aikuisia ja arvioida toimintatapoja
• Seurakunnassa erilaisia tapoja harjoittaa hengellisyyttä (hiljaisuus, ruumiillisuus, kokemus, yhteisö, tekeminen…)
• Nuoria kannustetaan tutustumaan globaalin kirkon toimintaan esimerkiksi järjestöjen toiminnan kautta (esim. jaksot ulkomailla). Kertynyttä osaamista ja kokemusta hyödynnetään seurakunnassa ja nuori toimii lähetystyön ja kansainvälisyyden kokemusasiantuntijana seurakunnassa.