Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Konfirmaatio on osa rippikoulun kokonaisuutta, ei sen irrallinen ja juhlava päätös. Konfirmaatio ei myöskään ole papin tai työntekijöiden oma esitys, vaan kaikkien rippikouluun osallistuneiden yhdessä toteuttama juhla.
Konfirmaatiota on syytä suunnitella hyvissä ajoin. Puolen vuoden rippikoulu antaa mahdollisuuden valmistautua juhlaan huolellisesti ja pitkäjänteisesti. Vanhemmat voidaan ottaa mukaan suunnitteluun ja toteutukseen esimerkiksi vanhempainiltojen yhteydessä.
Helposti käy niin, että konfirmaatiosta muodostuu tilanne, jossa olennaisinta on nuorten hyvä käytös. Sekin on ok, mutta konfirmaatiomessun tärkein anti on hengellinen. Nuori tunnustaa oman uskonsa, hänet siunataan ja hänen puolestaan rukoillaan. Konfirmaatioon valmistautuminen on ensisijaisesti sen hengellisen luonteen avaamista nuorille.
Riippumatta ajallisesta etäisyydestä rippikoulun ja konfirmaation välillä olisi hyvä, että rippikoulun henki ja yhteinen kokemus näkyisi ja tuntuisi konfirmaatiossa. Inhimillisyys, aitous ja lämminhenkisyys ovat tavoiteltavia tunnelmia.
Koronapandemian aikana konfirmaatiojumalanpalveluksia striimataan normaalitilannetta useammin. Konfirmaatiojumalanpalvelus vertautuu jumalanpalvelukseen, ei kirkolliseen toimitukseen (esimerkiksi kaste, avioliittoon vihkiminen tai hautaan siunaaminen). Tilaisuudessa toimitaan kirkon normaalien striimausohjeiden mukaisesti.
Keskeistä on muistaa seuraavat asiat:
1. Jos konfirmaatiosta välitetään kuvaa, on tärkeää, että tilaisuuteen osallistuvat ovat tietoisia kuvauksesta tilaan tultaessa. Striimauksesta on toki kohteliasta kertoa jo etukäteen konfirmoitaville ja heidän perheilleen. Lisäksi niille, jotka eivät halua, että heitä kuvataan, on tarjottava kuva-alueen ulkopuolelle jäävä tila. Tämä koskee myös konfirmoitavia henkilöitä. Kirkon ovella oltava tieto siitä, että tilaisuus striimataan sekä missä striimi on nähtävissä. Käytännössä voi esimerkiksi rajata alttarialueesta osan niin, että he jotka eivät halua näkyä kuvissa konfirmaatiossa tai ehtoollisen nauttimisen yhteydessä, voivat sijoittua sinne. Muiden seurakuntalaisten osalta on hyvä ilmoittaa esimerkiksi, että vain ensimmäinen jakopöydällinen näkyy striimissä, jonka jälkeen siirrytään kuvituskuvaan.
2. Alaikäisten esiintyjien osalta on oltava heidän vanhempiensa antama kirjallinen suostumus. Esiintyminen viittaa tässä kohden erilliseen musiikkiesitykseen, kirkkodraamaan tai vastaavaan.
Konfirmaatiomessussa erikseen huomioitavaa:
1. Osallistuminen konfirmaatioon ei ole esiintymistä, eli vanhempien lupaa ei rippikoululaisilta tarvita. Rippivirteen tai -lauluun osallistumista ei myöskään tulkita esiintymiseksi.
2. Jos rippikoululaisia ja isosia esiintyy esimerkiksi bändinä tai erikseen muodostettuna kuorona, lupa vanhemmilta periaatteessa tarvitaan.
3. Joissain seurakunnissa rippikoululaisilta itseltään on pyydetty kirjallinen suostumus siihen, että heitä voidaan kuvata rippikoulun aikana ja/tai konfirmaatiossa. Tällainen alaikäisen lupa ei kuitenkaan ole juridisesti pätevä, vaan lupa esiintymiseen on saatava vanhemmilta tai muulta lapsen huoltajalta. Käytännössä rippikoululaisen ilmaistu tahto on tietysti syytä ottaa huomioon, eli turvata mahdollisuus osallistua tilaisuuteen siten, sekä että halutessaan jää kuvausalueen ulkopuolelle.
4. Konfirmaatiotilaisuutta striimaavat usein myös rippikoululaisten ystävät, omaiset ja muut seurakuntalaiset. On hyvä, jos seurakunta kertoo heille, että tilaisuus striimataan seurakunnan puolesta, ja pyytää heitä noudattamaan kirkon yhteisiä periaatteita. Tämä ohjeistus kannattaa kertoa rippikoululaisille ja heidän perheilleen etukäteen ja siitä voidaan vielä muistuttaa ennen konfirmaatiomessun alkua. Voidaan myös vedota siihen, että koska seurakunta toteuttaa striimauksen, ei jokaisen tarvitse striimata itse.
Tarkemmat ohjeet ja lomakemallit
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä