Konfirmaatio on osa jumalanpalvelusta

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Kastettuja vahvistetaan siunauksella ja seurakunnan rukouksella. Nuoret liittyvät seurakunnan yhteiseen uskontunnustukseen. Nuoret rukoilevat yhdessä, ja heidän puolestaan rukoillaan.

Ennen varsinaista konfirmaatiomessua nuorille pidetään konfirmaatioharjoitus. Harjoituksessa konfirmoitavat käyvät rippipapin kanssa läpi kirkossa käytävän konfirmaatiomessun kulun, esimerkiksi kulkueena kulkemisen, istumapaikat ja tilaisuuden etenemisen.

Ennen messua konfirmoitava pukeutuu kirkon sakastissa eli valmistautumistilassa pitkään valkoiseen albaan, jonka seurakunta lainaa konfirmaation ajaksi. Alba puetaan omien vaatteiden päälle. Alban alta näkyvät kengät ja mahdollisesti lahkeet.

Konfirmaatiomessu

Konfirmaatiomessua vietetään joko sunnuntain messun eli ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä tai omana messunaan toisena ajankohtana. Konfirmaatiomessun kulkuun voi tutustua kirkollisten toimitusten kirjastaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Konfirmaatiomessu kestää yleensä 1–2 tuntia.

Monissa seurakunnissa nuoret osallistuvat messun suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä ryhmän työntekijöiden ja isosten kanssa. Usein rippikouluryhmä esimerkiksi laulaa harjoittelemansa laulun. Pappi kertoo juhlaväelle messun kulusta.

Varsinaiseen konfirmaatio-osaan kuuluu muun muassa uskon tunnustaminen, siunaus ja esirukous. Uskontunnustus tapahtuu saarnan jälkeen. Nuoret ja muut messuun osallistuvat liittyvät uskontunnustukseen yhdessä. Tämän jälkeen nuoret siunataan. Kummi tai nuoren muu läheinen ihminen on tavallisesti mukana konfirmaatio-osassa siunaamassa nuorta.

Konfirmaatio päättyy ehtoolliseen, johon konfirmoidut rippikoululaiset osallistuvat ensin.

Messun jälkeen jaetaan rippikoulutodistukset. Isoset onnittelevat konfirmoituja. Läheiset onnittelevat nuortaan yleensä vasta kirkon ulkopuolella. Tässä yhteydessä on tapana antaa konfirmoidulle kukkia, varsinaiset lahjat annetaan yleensä juhlapaikalla.