Konfirmaatio tapahtuu jumalanpalveluksessa
Konfirmaatiossa Jumala siunaa ja vahvistaa nuoria sekä yksilöinä että osana seurakuntaa.
Konfirmaatio on nuorten oma juhla. Vanhemmilla ja läheisillä on konfirmaatiossa tilaisuus rukoilla nuoren ja hänen tulevaisuutensa puolesta yhdessä muun seurakunnan kanssa.
Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Kastettuja vahvistetaan siunauksella ja seurakunnan rukouksella. Nuoret tunnustavat uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa ja liittyvät sukupolvien ketjussa seurakunnan yhteiseen uskoon. Nuoret rukoilevat yhdessä, ja heidän puolestaan rukoillaan.
Konfirmaatio antaa kirkon jäsenelle oikeuden
- toimia kummina
- osallistua ehtoolliselle itsenäisesti
- asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on 18-vuotias.
Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.
Harjoitus, ryhmäkuva ja pukeutuminen albaan
Ennen varsinaista konfirmaatiomessua pidetään useimmiten konfirmaatioharjoitus kirkossa. Harjoituksessa konfirmoitavat käyvät rippipapin kanssa läpi konfirmaatiomessun kulun, esimerkiksi kulkueena kulkemisen, istumapaikat ja tilaisuuden etenemisen.
Usein konfirmaatioharjoituksen yhteydessä tai muuten ennen konfirmaatiota otetaan rippikoulukuva rippikouluryhmästä. Rippikoulun vetäjä kertoo kuvien tilaamiseen liittyvistä käytännöistä.
Ennen messua konfirmoitava pukeutuu kirkon sakastissa eli valmistautumistilassa pitkään valkoiseen albaan, jonka seurakunta lainaa konfirmaation ajaksi. Alba puetaan omien juhlavaatteiden päälle. Alban alta näkyvät kengät ja mahdollisesti lahkeet. Pappi ja/tai seurakunnan vahtimestari auttavat pukeutumisessa.
Konfirmaatiomessu
Konfirmaatiomessua vietetään joko sunnuntain messun eli ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä tai omana messunaan toisena ajankohtana. Konfirmaatiomessun kulkuun voi tutusta tavallisen virsikirjan takasivuilta eli liiteosasta löytyvän tiivistelmän avulla tai kirkollisten toimitusten kirjastaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Konfirmaatiomessu kestää yleensä 1–2 tuntia.
Messun alussa pappi ja läsnä olevat ihmiset tervehtivät toisiaan (vuorotervehdys). Tätä seuraa yhteinen synnintunnustus ja syntien anteeksi julistaminen. Tämän jälkeen lauletaan yhdessä ja luetaan Raamattua. Konfirmaatiomessun saarnassa kerrotaan yleensä kuulumisia ja kokemuksia rippikoulusta.
Varsinaiseen konfirmaatio-osaan kuuluu muun muassa uskon tunnustaminen, siunaus ja esirukous. Uskontunnustus tapahtuu saarnan jälkeen, jolloin rippikoululaiset ja kaikki läsnä olevat kristityt liittyvät uskontunnustukseen yhdessä.
Tämän jälkeen konfirmoitavat siunataan. Kummi tai nuoren muu läheinen ihminen on tavallisesti mukana konfirmaatio-osassa siunaamassa konfirmoitavaa. Usein rippikouluryhmä myös laulaa harjoittelemansa laulun.
Konfirmaatio päättyy ehtoolliseen, johon konfirmoidut rippikoululaiset osallistuvat ensin.
Rippikoulutodistukset ja onnittelut
Messun jälkeen jaetaan rippikoulutodistukset. Isoset onnittelevat konfirmoituja. Läheiset onnittelevat nuortaan yleensä vasta kirkon ulkopuolella. Tässä yhteydessä on tapana antaa konfirmoidulle kukkia, varsinaiset lahjat annetaan yleensä juhlapaikalla.
