Kirkolliset vaalit

Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. Itsenäisessä seurakunnassa valitaan luottamushenkilöt kirkkovaltuustoon. Edelliset vaalit järjestettiin syksyllä 2022.

Piispan viran tultua avoimeksi tuomiokapituli toimittaa piispan vaalin.

Ehdokasasettelu

Oikeus asettaa ehdokas piispan vaalissa on valitsijayhdistyksellä, jonka muodostaa vähintään 30 tässä vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Henkilö saa olla perustajajäsenenä vain yhdessä valitsijayhdistyksessä.

Ehdokashakemuksessa saadaan nimetä yksi pappi, joka on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkuudelleen. Muita määräyksiä piispaehdokkaan suorittamista tutkinnoista tai opillisesta pätevyydestä ei ole.

Valitsijayhdistyksen on toimitettava perustamisasiakirja ehdokashakemuksineen tuomiokapitulille kahden kuukauden kuluessa ehdokasasettelun alkamispäivästä.

Jos piispan vaalissa on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi piispaksi ilman vaalia. Jos ehdokkaita on asetettu useampia, käydään vaali ja tarvittaessa toinen vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

Äänioikeus

Piispan vaalissa ovat äänioikeutettuja:

• hiippakunnan papit ja lehtorit
• hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, hiippakunnasta valitut kirkolliskokouksen maallikkoedustajat sekä kirkkohallituksen maallikkojäsen
• Oulun hiippakunnan piispan vaalissa saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsema edustaja
• hiippakunnan seurakuntien maallikkovalitsijat
• tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen.

Maallikkovalitsijoita on yhteensä yhtä monta kuin äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita yhteensä. Jokainen seurakunta valitsee ainakin yhden maallikkovalitsijan. Muut maallikkovalitsijat valitaan seurakuntien väkilukujen määrän suhteessa tuomiokapitulin määräämän jaon mukaan.

Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on lisäksi

• muista hiippakunnista kirkolliskokoukseen valituilla edustajilla
• saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsemalla edustajalla
• hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenillä.

Arkkipiispan vaalin tulosta laskettaessa arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvoa vähennetään siten, että arkkihiippakunnan äänet jaetaan luvulla kolme. Tämä luku laskettuna yhteen ehdokkaan saamien muiden äänien kanssa on ehdokkaan äänimäärä.

Vaalitoimitus

Äänestys toimitetaan kussakin rovastikunnassa samanaikaisesti koko hiippakunnassa lääninrovastin tai hänen estyneenä ollessaan virassa vanhimman kirkkoherran puheenjohdolla. Äänioikeutettu, joka ei voi saapua vaalitoimitukseen, saa lähettää äänestyslippunsa vaalin toimittajalle suljetussa kuoressa.

Tuomiokapituli laskee annetut äänet. Jos joku ehdokkaista on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, tuomiokapituli vahvistaa vaalin tuloksen. Muussa tapauksessa tuomiokapituli määrää toimitettavaksi uuden vaalin kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

Kirkolliskokousedustajat valitaan vaaleilla. Pappien ja maallikoiden edustajat valitaan erikseen.
Samat säädökset koskevat myös hiippakuntavaltuuston jäsenten valintaa.

Seurakunnan kirkkoherra voidaan valita joko välittömällä tai välillisellä vaalilla.

Välittömässä vaalissa äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, jotka on merkitty jäseniksi vähintään 70 päivää ennen vaalia.

Kun kirkkoherran virka on tullut avoimeksi, tuomiokapituli julistaa viran haettavaksi vähintään 14 päivän hakuajalla. Tuomiokapituli voi päättää enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, ettei virkaa julisteta haettavaksi, esimerkiksi jos vireillä on seurakuntaliitos.

Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston pyynnöstä tuomiokapituli päättää välillisestä vaalista. Päätös välillisen vaalin toimittamisesta tulee tehdä ennen viran haettavaksi julistamista.

Kirkkoherran virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittanut pappi. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirkaa hakevalta vaaditaan ylempi pastoraalitutkinto.

Välitön vaali

Kirkkoherran välitöntä vaalia varten tuomiokapituli tekee vaaliehdotuksen. Vaaliehdotuksessa tuomiokapituli asettaa vaaliehdokkaiksi kolme kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa vaalisijoille siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan.

Vaaliehdokkaiksi asetetut toimittavat peräkkäisinä sunnuntaipäivinä vaalinäytteenä päiväjumalanpalveluksen tuomiokapitulin määräämässä kirkossa.

Kirkkoherran välitön vaali aloitetaan viimeistä vaalinäytettä seuraavana toisena sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen ja päätetään joko samana päivänä tai sitä seuraavana maanantaina.

Seurakunnan vaalilautakunta määrää äänestyspaikat ja vaalihuoneistot. Ennakkoäänestys toteutetaan vaalia edeltävällä viikolla.

Välillinen vaali

Kirkkoherran välillistä vaalia varten tuomiokapituli antaa hakijoista lausunnon seurakunnalle. Lausunnossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan.

Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto tekee valinnan kelpoisiksi todettujen hakijoiden välillä.