Kirkolliset vaalit
Kirkon vaalijärjestyksessä säädetään kirkollisista vaaleista, joita ovat
- seurakuntavaalit
- arkkipiispan ja piispanvaali
- kirkolliskokousedustajien vaalit ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit
- kirkkoherran vaali
- tuomiokapitulin pappisasessorin vaali
Vaalijärjestyksen antaa kirkolliskokous.
Seurakuntavaalit ovat välittömät vaalit, ja myös kirkkoherran vaali voidaan toimittaa välittömänä. Muissa kirkollisissa vaaleissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt ja papit.
Uusi kirkkojärjestys kumoaa kirkon vaalijärjestyksen
Kirkolliskokous on 16.5.2018 hyväksynyt uuden kirkkolain ja tehnyt valtioneuvostolle ehdotuksen uuden kirkkolain säätämiseksi. Päättäessään uudesta kirkkolaista kirkolliskokous päätti myös uudesta kirkkojärjestyksestä, joka tulee voimaan samasta ajankohdasta kuin uusi kirkkolaki. Samalla myös kirkon vaalijärjestys kumoutuu. Lisää tietoa asiasta löytyy sivulta Kirkkolainsäädännön kodifiointi.
Kirkkolakiehdotuksen käsittely eduskunnassa on keskeytetty. Eduskunnan hallintovaliokunta odottaa kirkolta uutta kirkkolain kokonaisvalmistelua. Tämän vuoksi uuden kirkkolain ja kirkkojärjestyksen voimaantulo viivästyy väistämättä. Lue lisää tiedotteesta 7.4.2020 kohdasta Ajankohtaista: Kirkkolain kokonaisuudistuksen käsittely keskeytetty eduskunnassa.