Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä toimielin

Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Se myös vastaa kirkon suhteista valtioon, muihin kirkkoihin ja järjestöihin. Kirkolliskokouksen tehtävistä säädetään kirkkolaissa (KL 20:7).

Kirkolliskokouksen tehtävät

Kirkon oppi ja kirkkolaki

• hyväksyä raamatunkäännös, kristinoppi, virsikirja, kirkkokäsikirja, kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys
• käsitellä kirkon uskoa ja oppia koskevia kysymyksiä
• tehdä ehdotuksia kirkkolain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta
• päättää hiippakunnan perustamisesta, sen rajojen muuttamisesta tai hiippakunnan lakkauttamisesta 

Suhteet yhteiskuntaan

• antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja lausua toivomuksia valtioneuvostolle kirkon ja valtion suhdetta koskevissa merkittävissä kysymyksissä
• päättää kirkon suhteista muihin kirkkoihin, uskontokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin sekä yhteistyöstä niiden kanssa
• päättää kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisestä ja tämän aseman lakkauttamisesta

Virat ja kirkkohallitus

• perustaa ja lakkauttaa arkkipiispan, piispojen ja kirkkohallituksen kansliapäällikön virat
• valita ja vapauttaa kirkkohallituksen jäsenet ja kirkkohallituksen kansliapäällikkö

Talous

• hyväksyä kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston talousarviot ja toiminta- ja taloussuunnitelmat
• päättää seurakuntien vuosittaisista maksuista kirkon keskusrahastoon ja eläkerahastoon sekä perusteista, joiden mukaan valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetussa laissa (430/2015) tarkoitettu rahoitus jaetaan seurakunnille, seurakuntayhtymille ja kirkkohallitukselle
• tarkastuttaa kirkon rahastojen ja muiden varojen tilit ja hallinto sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä.