Toiminnalliset tavoitteet

Toiminnalliset tavoitteet:
Lähimmäisen tunnustaminen

Kirkolla on oppinsa, arvojensa ja ihmiskäsityksensä vuoksi erityinen peruste puolustaa ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta. Evankeliumi rohkaisee palvelemaan ja välittämään lähimmäisistä. Ihmisarvotyössään kirkko liittyy Jumalan luomistyöhön maailmassa. Kirkon kokonaisvaltainen missio tunnistaa ihmisen erilaiset fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet sekä ihmisen yhteyden muuhun luomakuntaan.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat kysymykset ja haasteet luovat jokaiselle kristitylle tarpeen pohtia ja jäsentää omaa toimintaa ohjaavia teologisia periaatteita, kertomuksia ja arvoja. Uskoa ja arvoja koskevasta pohdinnasta muodostuu opetuslapsena elämisen eli Kristuksen seuraamisen ”kielioppi”, joka ohjaa kristittyjen toimintaa yksilöinä ja yhteisöinä arjessa.

Ihmisten tarpeiden ja kokemusten ymmärtäminen ja huomioon ottaminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa edellyttävät kirkolta teologista työskentelyä.

Työskentelyn vaiheita (ks. myös kuva)

Käytännön tasolla (Näe): Tunnistetaan konkreettinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeva kysymys, ilmiö tai haaste, joka nousee seurakunnan arjesta ja ihmisten kokemuksista.

Arvioinnin tasolla (Tutkiskele, Rukoile): Pohditaan tunnistettuja ilmiöitä käyttämällä Jumalan meille antamaa järkeä ja kysymyksen kannalta tarpeellista tietoa sekä ammentamalla viisautta Raamatusta, kirkon opista ja perinteestä sekä eri tieteenalojen tutkimuksesta ja ihmisten elämästä. Tähän pohdintaan tarvitaan toisia kristittyjä, yhteistä rukousta ja keskustelua.

Toiminnan tasolla (Palvele, Kilvoittele): Tehdään ihmisarvoa edistäviä tekoja, arvioidaan niitä ja parannetaan jatkuvasti toimintaa.
Ihmisarvon edistäminen on jatkuvaa työtä, joka ei tule valmiiksi sillä inhimillinen arki ja muuttuva maailma tuovat eteen aina uusia kysymyksiä tunnistettavaksi ja tutkiskeltavaksi. Kilvoittelussa kysytään yhä uudelleen, missä tarvitaan yhteistä rukousta, lähimmäisen hyvän edistämistä ja toiminnan parantamista.

#prosessi — Kirkon ja seurakuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön prosessi

Kristitty on kutsuttu kunnioittamaan, arvostamaan ja rakastamaan lähimmäistä: tämä on kristillisen elämäntavan ydin. Tällaisen toiminnan perustana olevaa asennetta voidaan kutsua hyväksyväksi tunnustamiseksi.

Jokaisella on oikeus tulla ihmisyytensä perusteella kunnioitetuksi, toimijuutensa perusteella arvostetuksi ja persoonansa pohjalta rakastetuksi.

Näiden asenteiden ilmenemistä käytännössä voidaan selventää määrittelemällä, kuinka ne näkyvät seurakunnan arjessa yksilöiden välillä, seurakunnan eri toiminnoissa sekä koko kirkon tasolla.

Kristillinen elämäntapa – jokaisen kunnioittaminen, arvostaminen ja rakastaminen – on vaativa ihanne, jonka toteuttaminen jää puutteelliseksi.

Kunnioituksen, arvostuksen ja rakkauden kohteena oleminen ja niitä vaille jääminen muokkaavat merkittävällä tavalla ihmisen identiteettiä.

Kunnioittava asenne tarkoittaa jaetun ja yhteisen ihmisyyden tunnustamista lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kirjattujen oikeuksien pohjalta.

Arvostava asenne tarkoittaa lähimmäisen ominaisuuksien ja osaamisen arvostavaa tunnustamista.

Rakastava asenne tarkoittaa lähimmäisen persoonan edellytyksetöntä tunnustamista. Kohteena ovat ennen muuta läheiset ihmiset. Kristityt ovat kutsuttuja kohtaamaan jokaisen lähimmäisenrakastamisen asenteella.

Ihmisarvon kunnioittaminen ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttaminen voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:

Tunnista lähimmäisen kohtaamisen kannalta oikea ja merkityksellinen tieto.
Tunnista lähimmäinen persoonana – yksilön erityislaatuisuus.
Arvosta lähimmäistä: toteuta sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja edistä yhteistä hyvää.
Tunnista lähimmäisen osallisuus ja tunnusta hänen toimijuutensa: luo ja edistä hänen mahdollisuuttaan toimia, saada arvostusta ja kokea aitoa osallisuutta.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö kirkon
ja seurakunnan arjessa

Seuraavaksi kuvataan tarkemmin eri tunnustamisasenteita ja kuinka ne ilmenevät ihmisten välillä, seurakunnan toiminnassa ja kirkon tasolla. Kuvaukset auttavat tunnistamaan ja täsmentämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävän ja sitä heikentävän toiminnan piirteitä sekä asettamaan toiminnalle tavoitteita.

Toiminnassa pyritään toteuttamaan erimielisyyksistä riippumatta kunnioittavaa, arvostavaa ja rakastavaa toimintaa yksilöiden välillä niin, että

Kunnioittamis- asenne:	Ihmiset kohtelevat toisiaan korrektisti ja kunnioittavasti.	Jokainen kokee saavansa kunnioittavaa ja reilua kohtelua.
Arvostamisasenne:	Tunnistetaan ja tunnustetaan kunkin rooli, panos ja ansiot.	Jokainen kokee olevansa hyödyllinen ja tarpeellinen.
Rakastamisasenne:	Osoitetaan ja ilmennetään huolenpitoa, välittämistä ja rakkautta lähimmäisestä.	Jokainen arvostaa ja kunnioittaa itseään.

Toiminnassa pyritään toteuttamaan kunnioittavaa, arvostavaa ja rakastavaa toimintaa niin, että

Kunnioittamis- asenne:	Seurakunta kohtelee jokaista oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti.	Seurakuntalainen kokee olevansa tervetullut omana itsenään.
Arvostamisasenne:	Seurakunnassa osoitetaan tunnustusta ja arvonantoa kullekin seurakunnan jäsenelle.	Seurakuntalainen kokee saavansa tunnustusta panoksestaan ja ansioistaan.
Rakastamisasenne:	Seurakunnassa luodaan ja tuetaan ihmissuhteita suojaavia ja hoitavia käytäntöjä.	Seurakuntalainen kokee tulevansa rakastetuksi sellaisena kuin on.

Toiminnassa pyritään toteuttamaan kunnioittavaa, arvostavaa ja
rakastavaa toimintaa niin, että

Kunnioittamis- asenne:	Kirkon organisaatiot, viranhaltijat, työntekijät ja luottamushenkilöt sitoutuvat toteuttamaan perusoikeus- ja ihmisoikeussäännöksiä.	Kirkon jäsen kokee kirkon toimivan yhdenvertaisista lähtökohdista kaikille yhtäläisten oikeuksien perusteella.
Arvostamisasenne:	Kirkossa ylläpidetään perusoikeuksia tukevia rakenteita ja tuetaan hyvän yhteistoiminnan edellytyksiä.	Kirkon jäsen kokee kirkon antavan jäsenilleen tunnustusta panoksestaan kirkon toimintaan.
Rakastamisasenne:	Kirkossa luodaan ja tuetaan edellytyksiä kestäville ihmissuhteille.	Kirkon jäsen kokee kirkon suojelevan heikoimmassa asemassa olevia.

Kaikkia kristittyjä kutsutaan omien lahjojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan kokonaisvaltaisesti Jumalan tehtävän toteuttamiseen. Seurakunta elää missionaarisuuttaan todeksi, kun se antaa kaikille jäsenilleen tilaa ja mahdollisuuksia oman panoksensa antamiseen.
Tämä tarkoittaa työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteistä suunnittelua, toiminnan toteuttamista, kouluttautumista ja sitoutumista.
– Yhteinen todistus 2023

Palaa alueen etusivulle: Ovet auki kaikille