Kirkkomusiikin opiskelijasta kanttoriksi

Polku kirkkomusiikin opiskelijaksi ja sitä kautta kanttoriksi voi muodostua erilaisista reiteistä. Olet saattanut soittaa ja laulaa pienestä pitäen, seurakuntasi kanttori on pyytänyt sinua sijaiseksi, olet osallistunut seurakunnan muskareihin, kuoroihin, isostoimintaan tai bändeihin, olet innostunut uruista tai kuoroista tai olet jo ehtinyt toimia ammattimuusikkona ja nyt sinua kiinnostaa työ kanttorina. On muusikon polkusi alkupiste minkälainen tahansa, olet tervetullut matkalle kirkkomusiikin maailmaan! 

Kun olet hakemassa kirkkomusiikin opintoihin, hakuprosessissa kiinnitetään huomiota hyviin musiikillisiin taitoihin ja tietoihin sekä siihen, minkälainen on motivaatiosi kirkkomusiikin opintoihin. Kirkkomusiikin peruskoulutuksen ytimessä ovat laulun, kuoronjohdon ja urkujensoiton opinnot. Opintoihin kuuluu myös säestämistä, sovittamista ja säveltämistä, improvisointia, pedagogiikkaa, yleismusiikillisia valmiuksia sekä tutkimustaitoja. Opiskelu on suurelta osin käytännönläheistä tekemistä musiikin parissa. Opinnoissa saat valmiudet sekä kanttorina työskentelyyn että moniin muihin musiikin alan tehtäviin.  

Kirkkomusiikkia voit opiskella Oulun ammattikorkeakoulussa ja Yrkeshögskolan Noviassa sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin aineryhmässä joko Helsingissä tai Kuopiossa. Ammattikorkeakoulussa suoritetut kanttorin työhön kelpoistavat opinnot antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoa edellyttäviin kanttorin virkoihin. Oulussa saa samassa tutkinnossa kelpoisuuden myös instrumenttipedagogin pätevyyteen. Taideyliopistossa voi suorittaa kaikkiin kanttorin virkoihin vaadittavat kelpoisuusopinnot. Opinnot kestävät tutkinnosta riippuen 4-5,5 vuotta. 

Moni kanttori on saanut ensikosketuksensa työhön jo opiskeluaikoina (tai jopa sitä ennen) erilaisista sijaisuuksista tai osallistuessaan seurakuntien musiikkiprojekteihin. Ammattiopintoihin kuuluu myös ohjattua työharjoittelua seurakunnassa kanttorin johdolla. Muiden kirkon alojen opiskelijoiden kanssa jaetaan kokemuksia harjoitteluajalta KiTOS-päivissä eli kirkon työhön opiskelevien seminaaripäivissä, joita järjestävät eri hiippakunnat.   

Vakituista kanttorin virkaa voit hakea, kun olet valmistunut muusikoksi, musiikkipedagogiksi, musiikin kandidaatiksi tai maisteriksi. Opintoihin tulee kaikissa tapauksissa sisältyä vaadittava määrä (115–130 op) kanttorin virkaan kelpoistavia opintoja. Kanttorin viran vakituisen haltijan tulee olla myös rippikoulun käynyt, konfirmoitu ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.  

Jokaisessa Suomen evankelis-luterilaisessa seurakunnassa tulee olla ainakin yksi kanttorin virka. Seurakunnissa on kolmenlaisia, koulutustasoltaan erilaisia kanttorin virkoja. Seurakunnat määrittelevät itsenäisesti, minkä koulutustason kanttoria heillä tarvitaan. Vaihtoehdot ovat: 

• ammattikorkeakoulututkinto sekä musiikin kandidaatin tutkinto pätevöittää korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan (taso C), kun opintoihin on sisällytetty kelpoistavia opintoja 115 op   

• musiikin maisterin tutkinto tai YAMK-tutkinto pätevöittää ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan (taso B), kun opintoihin on sisällytetty kelpoistavia opintoja 130 op  

• Lisäksi muun muassa suurissa seurakunnissa sekä tuomiokirkkoseurakunnissa on ylintä tutkintotasoa edellyttäviä kanttorinvirkoja (taso A), joihin tarvitaan em. maisteriopintojen lisäksi kirkkomusiikin harjoittamiseen liittyviä ja sitä tukevia opintoja. 

Kirkon säädöskokoelman päätöksestä nro 163 voi lukea tarkemmin virassa vaadittavista tutkinnoista sekä kanttorin virkaan kelpoistavista opinnoista.  

Avoinna olevista viroista ja viransijaisuuksista seurakunnat yleensä ilmoittavat verkkosivuilla (Töihin kirkkoon – avoimet työpaikat – Evl.fi  ja Kirkon avoimet työpaikat. Seurakuntien avoimet työpaikat. – KirkkoRekry) sekä ainakin oman seurakunnan sähköisellä ilmoitustaululla. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat. Viransijaisuuteen voit hakea jo epäpätevänäkin.  

Hakemusta tehdessäsi on tärkeää lukea, mitä hakuilmoituksessa kerrotaan avoinna olevasta tehtävästä ja seurakunnasta. Hakemustekstissäsi on hyvä korostaa osaamistasi ja kokemustasi huomioiden hakuilmoituksessa mainitut asiat haettavasta virasta. Yleensä kanttorin hakuprosessiin liittyy sekä musiikkinäyte että haastattelu. Niihin kannattaa valmistautua tutustumalla seurakunnan toimintaan, kokoon ja käytössä oleviin soittimiin sekä lukemalla tarkasti etukäteen annetut tehtävät.  

Kanttorina olet seurakunnan musiikin asiantuntija, joka yhteistyössä työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa vastaat musiikkitoiminnasta seurakunnan elämässä. Suunnittelet ja toteutat musiikkia kaikenikäisten ihmisten kanssa esimerkiksi jumalanpalveluksissa, häissä ja hautajaisissa, kuoroissa, muskareissa, rippikoulussa, sekä koulu- ja laitosvierailujen yhteydessä. Kanttorina voit kehittää muusikkouttasi koko työurasi ajan. 

Kanttorin työ on niin sanotusti työajatonta eli viikossa on kaksi vapaapäivää ja viisi työpäivää. Työpäivän pituus vaihtelee riippuen työtehtävistä. Arkipäivinä työ voi olla työn suunnittelua itsenäisesti ja yhteisissä palavereissa, omaa harjoittelua, valmistautumista ja soitinten huoltoa tai kanttorin tehtäviä esimerkiksi perhekerhovierailulla tai hautajaisissa. Kuoroharjoitukset, konsertit ja muu seurakunnan ryhmätoiminta painottuvat usein iltoihin. Viikonloppuisin työtehtävät ovat pääosin toimituksia ja jumalanpalveluksia. Erityisesti kesäajalla myös rippikoululeirit ovat osa monen kanttorin työtä. Kohtaatkin päivittäisessä työssäsi monenlaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, mikä on tyypillistä kirkon työntekijöille. 

Kanttorina toimit yhteistyössä paikkakuntasi eri musiikkitoimijoiden kanssa ja järjestät sekä koordinoit erilaisia musiikkitapahtumia, muun muassa konsertteja. Työ vaatii oman työn suunnittelun ja johtamisen taitoja, joita kerrytetään jo opiskeluvaiheessa. Koska musiikki on mukana laajasti seurakunnan toiminnassa, työssäsi vaaditaan monenlaista osaamista, soveltamista ja yhteistyötä muiden seurakunnan työalojen kanssa.  

Kun aloitat uutena työntekijänä seurakunnassa, sinut perehdytetään seurakunnan ja työyhteisön käytänteisiin. Perehdyttämisen tukena voivat olla myös mahdollisen seurakuntayhtymän perehdytyspäivät tai oman hiippakunnan orientaatiokoulutus kirkon virkaan. Jotkut hiippakunnat järjestävät uusille kanttoreille mentorointia työn tukemiseksi.  

Kanttorina saat tehdä työksesi musiikkia erilaisten ihmisten kanssa erilaisin soittimin ja monenlaisissa tilanteissa, usein akustisesti ja arkkitehtonisesti upeissa tiloissa. Kahta samanlaista työpäivää tuskin tulee vastaan! Työajattoman työn vapaapäivät ovat pääsääntöisesti viikolla, mutta yleensä kerran kuussa viikkovapaat järjestetään viikonlopulle. Työn etuuksiin kuuluvat säännöllinen kiinteä kuukausipalkka, lakisääteinen työterveyshuolto, it-välineet, työpuhelin, harjoitustilat ja -soittimet sekä palkalliset lomat. Lisäksi esimerkiksi leirityöstä ja arkipyhinä tehdystä työstä saa korvausta vapaapäivinä. Seurakunnat tukevat työntekijöitään myös mahdollistamalla työntekijän osallistumisen täydennyskoulutukseen.  

Työtäsi seurakunnassa sen eri vaiheissa tukevat oman työyhteisön ja esihenkilön lisäksi kirkon tarjoama henkilöstökoulutus, kollegiaaliset neuvottelupäivät ja tapaamiset, kirkkomusiikin erilaiset verkostot, ammattiliittojen toiminta sekä mahdollisuus ilmaiseen työnohjaukseen. Työssäjaksamista tukee myös omasta muusikkoudesta huolehtiminen. Moni kanttori on hakenut lisäosaamista opiskelemalla muun muassa musiikkipedagogiaa, yhteisömusiikkia tai musiikkiterapiaa tutkinto-opiskelijana. Akateemiset jatko-opinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulussa ovat mahdollisuus syventyä tutkimuksen välinein kirkkomusiikin teemoihin.  

Kirkko tarjoaa henkilöstökoulutusta työntekijöilleen työelämälähtöisesti lisä- ja täydennyskoulutuksena. Erittäin laajaan koulutusvalikoimaan voit tutustua kirkon vuosittain julkaisemassa henkilöstökoulutuskalenterissa. Voit kouluttautua pistemäisesti tarpeen mukaan – käydä vaikkapa laulutunneilla – täydentää osaamistasi muutaman päivän koulutuksella, tehdä yksittäisen erityiskoulutusmoduulin tai rakentaa erityiskoulutusmoduuleista laajemman koulutuskokonaisuuden. Kirkon tarjoamat koulutukset jaetaankin laajuuden mukaan kolmeen kategoriaan: 

• Ajankohtaiskoulutukset (0–1 op) ovat yleensä lyhyitä katsauksia ajankohtaisiin ilmiöihin.  

• Täydentävässä koulutuksessa (1–5 op) laajennetaan ammattiin liittyvässä peruskoulutuksessa tai työssä hankittua perusosaamista. 

• Erityiskoulutuksissa keskitytään osaamisen, toiminnan ja työn kehittämiseen. Niissä ennakoidaan ja suunnataan uuteen. Henkilöstökoulutuskalenterissa on tarjolla yksittäisiä erityiskoulutusmoduuleja (5–10 op) tai yhtäjaksoisia erityiskoulutuskokonaisuuksia. Yksittäisistä erityiskoulutusmoduuleista voit rakentaa itsellesi juuri sinun työtäsi palvelevan 30 opintopisteen Kirkon työn erityiskoulutus (KTK) -paketin.  

Henkilöstökoulutukseen osallistutaan työajalla. Pääsääntöisesti seurakunta kustantaa työntekijän osallistumisen henkilöstökoulutukseen. 

Kanttorien valtakunnalliset neuvottelupäivät kokoavat muutaman vuoden välein suuren osan kanttoreista yhteen. Päivillä tutustutaan ajankohtaisiin aiheisiin, kohdataan kollegoita sekä musisoidaan yhdessä. Yhtä lailla Pohjoismainen kirkkomusiikkisymposium kokoaa joka neljäs vuosi kaikista pohjoismaista kanttoreita pohtimaan ajankohtaisia kysymyksiä ja verkostoitumaan.  

Erilaiset verkostot, kuten Suomen Kirkkomusiikkiliitto, LEITOURGIA, Hymnologian ja liturgiikan seura, Organum-seura ry, Pohjoismaiset kirkkokuoropäivät jne., ovat myös erinomaisia kohtaamisen paikkoja kanttoreille.  

Ammattiliitot (eritysesti kanttoreille: Suomen Kanttori-urkuriliitto SKUL ja Teologit ja kirkkomuusikot TeKi ry) huolehtivat jäsentensä edunvalvonnasta sekä jäsenpalveluista ja -eduista. Ne myös edustavat jäseniään työmarkkinaneuvotteluissa ja edistävät heidän asemaansa ja oikeusturvaansa työelämässä. Liitot toimivat valtakunnallisesti sekä alueellisesti. Alueellinen toiminta voi olla vaikkapa alueen kanttoreiden omia kokoontumisia. Lisää liittojen toiminnasta löydät heidän verkkosivuiltaan. 

Kirkko tarjoaa työntekijöilleen ilmaista työnohjausta. Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan kanssa. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaan työhön ja työyhteisöön liittyviä kokemuksia ja tunteita sekä jäsentää niitä yhdessä työnohjaajan kanssa. Tavoitteena on vahvistaa työssä tarvittavia taitoja sekä edistää ammatti-identiteetin kehittymistä ja työssä jaksamista. Työnohjaus tapahtuu joko henkilökohtaisesti tai pienessä ryhmässä. Työnohjauksen kesto arvioidaan ohjaajan ja ohjattavan yksilön tai ryhmän kesken työnohjauksen alussa. Kesto vaihtelee muutamasta kerrasta neljäänkymmeneen kertaan ja noin puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Työnohjaajia voi kysyä oman hiippakunnan tai seurakuntayhtymän kautta.