Hyppää sisältöön

Taustaa ydinosaamiskuvauksille

Kirkkohallitus on 21.4.2020 hyväksynyt käyttöön otettavaksi kirkon ammattien yhteisen ydinosaamiskuvauksen sekä kymmenen ammatin ja erityistehtävän ydinosaamiskuvausta. Pappien ydinosaamiskuvaus on hyväksytty piispainkokouksessa 18.5.2020. 

Ydinosaamiskuvausten uudistamistarve perustuu seurakuntien toimintaympäristön ja työn vaatimusten muutoksiin sekä ammattien laaja-alaistumiseen. Myös käsitys ydinosaamisesta on kehittynyt.

Tutustu ydinosaamiskuvauksiin:

Kirkon missio kuvausten lähtökohtana

Ydinosaamisella tarkoitetaan sellaista tietojen ja taitojen soveltamista käytännön tilanteissa, josta tunnistaa ammattikunnan tai yhteisön edustajan. Kuvaukset on tarkoitettu seurakuntien, työntekijöiden, opiskelijoiden ja kouluttavien organisaatioiden käyttöön.

Ydinosaamiskuvausten sisällöllinen lähtökohta on kirkon missio, joka muodostaa perustan kirkon erilaisille tehtäville ja ammateille. Tätä kirkko toteuttaa kokonaisvaltaisesti: kohtaamalla, kutsumalla, palvelemalla ja kertomalla hyvästä sanomasta.

Kirkon ammattien yhteinen osaaminen hahmotettavissa neljään alueeseen 

Kirkon ammattien ydinosaaminen muodostuu sekä kirkon ammateille yhteisestä ydinosaamisesta että kullekin ammatille ominaisesta ydinosaamisesta.  Yhteinen ydinosaaminen on jäsennettävissä neljään alueeseen:

  • vuorovaikutusosaaminen,
  • teologinen ja arvo-osaaminen,
  • työelämä- ja kehittämisosaaminen sekä
  • toimintaympäristö- ja yhteisöosaaminen.

Yksitoista uutta ammatin tai erityistehtävän kuvausta

Uuden tai päivitetyn ydinosaamiskuvauksen ovat saaneet seuraavat ammatit: diakonian viranhaltija, kanttori, lastenohjaaja, lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaaja, nuorisotyönohjaaja, oppilaitostyöntekijä, pappi, perheneuvoja, sairaalapappi, vammaistyön ja viittomakielisen työn tekijä sekä varhaiskasvatuksen ohjaaja. 

Ydinosaamiskuvaukset kuvaavat koko ammattikunnan osaamista, ei yksilökohtaista osaamista. Ydinosaamiskuvaukset ovat siksi kattavia ja laaja-alaisia. 

Erilaisia käyttömahdollisuuksia seurakuntatyössä

Kuvaukset ovat strategisia työvälineitä osaamisen johtamiseen.  Niiden avulla voidaan hahmottaa kirkon ammatteja yhdistävä yhteinen ydinosaaminen (kirkon ammattien yhteinen ydinosaamiskuvaus) sekä hengellisen työn ammattien erilaiset osaamisprofiilit.  Seurakuntatyössä niillä esimerkiksi seuraavia käyttötapoja:

  • yksilön, tiimin ja työyhteisön osaamistarpeiden kartoittaminen, näkyväksi tekeminen sekä henkilöstön kehittämissuunnitelmien laatiminen,
  • toiminnan suunnittelu ja kehittäminen,
  • jaetun johtajuuden toteuttaminen, jolloin prosessin tai tilanteen johtajuus määrittyy tunnistetun asiantuntijuuden ja osaamisen perusteella,
  • apu rekrytointiin ja tehtäväkuvien hahmottamiseen,
  • osaamisen kriteerien määrittely ja suoritusarviointien kehittäminen,
  • harjoittelun ohjauksen ja perehdyttämisen tuki,
  • niitä voidaan hyödyntää verkosto- ja sopimusyhteistyössä, kun kuvataan kirkon työntekijöiden osaamista sekä
  • projekteissa tarvittavan osaamisen hahmottaminen ja tunnistaminen.

Ydinosaamiskuvaukset koulutuksessa ja kirkon toiminnan kehittämisessä

Seurakuntatyön ohella ydinosaamiskuvauksia hyödyntävät kirkon työhön opiskelevat, jotka käyttävät niitä opiskeluaikana muodostaessaan kokonaiskuvaa kirkon ammateista. Ydinosaamiskuvaus toimii myös opiskelijan oman ammatillisen kasvun ja identiteetin kehittymisen peilinä. Niitä on käytetty hiippakuntien järjestämissä ordinaatiovalmennuksissa.

Ydinosaamiskuvaukset soveltuvat koulutusten kehittämiseen sekä ammattiin johtavassa koulutuksessa että kirkon tarjoamassa täydennyskoulutuksessa. Niitä on hyödynnetty verkostoyhteistyössä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa, jolloin kuvausten avulla voidaan esitellä kirkon ammatteja sekä kirkon työntekijöiden osaamista. Kirkkojen kansainvälisessä yhteistyössä niitä on käytetty koulutusten ja ammattien vertailussa ja yhteistyön kehittämisessä. Niistä on apua myös EU:n tasolla tapahtuvassa ammattipätevyyksien tunnustamisessa.

Ydinosaamiskuvausten valmistelu

Uudistusprosessia on vetänyt Kirkon koulutuskeskus. Työskentelyyn ovat osallistuneet Kirkkohallituksen asiantuntijoiden ohella eri alojen koulutusten seurantaryhmät sekä monet seurakuntien, hiippakuntien, kouluttavien laitosten ja myös ammattijärjestöjen edustajat.

Päivitetty