Kouluttavan laitoksen ja kirkon yhteistyö

Kouluttava laitos varmistaa, että harjoittelun tai työelämässä oppimisen tavoitteet on määritelty selkeästi. Yksittäisen jakson tavoitteet ja painopisteet muokataan kouluttavan laitoksen, ohjaajan ja opiskelijan yhteistyönä.

Yleinen käytäntö on, että opiskelijat kysyvät paikkaa seurakunnasta, jonka jälkeen kouluttava laitos hyväksyy seurakunnan harjoittelun tai työelämässä oppimisen jakson paikaksi. Tätä ennen kouluttava laitos selvittää, että työpaikalla on mahdollista saavuttaa tutkinnon edellyttämä osaaminen. Myös opiskelijan työelämätaitojen riittävän tason arvioiminen kuuluu kouluttavan laitoksen tehtäviin.  

Lisäksi kouluttava laitos varmistaa työpaikan turvallisuuden sekä ilmoittaa työnantajalle, että työnantaja on vastuussa työturvallisuudesta. Työnantajalle myös selvitetään niin sanotut SORA-säädökset

Kouluttava laitos valmistelee ja tekee sopimukset seurakunnan kanssa.

Harjoittelusta tehdään kirjallinen sopimus korkeakoulun ja seurakunnan välillä.

Harjoittelun aikana opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, elleivät opiskelija ja työnantaja ole siitä erikseen sopineet. Jos sopimus päätetään tehdä, solmivat työnantaja ja opiskelija kirjallisen työsopimuksen, joka perustuu alan työehtosopimukseen. Työsuhteessa oleminen vaikuttaa opiskelijan opintososiaalisiin etuihin, koska opiskelijalle maksetaan palkkaa.

Työelämässä oppimisesta laaditaan opiskelijan henkilökohtaiseen kehittymissuunnitelman pohjalta joko koulutus- tai oppisopimus sekä opiskelijan että seurakunnan kanssa. Koulutuksen järjestäjä tekee seurakunnan kanssa sopimuksen, josta ilmenee osapuolten vastuun- ja tehtävänjaot, opiskelijan ohjaus ja arvioinnin järjestäminen. Lisäksi sovitaan työelämässä oppimisen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta.

Kouluttava laitos huolehtii ohjaajien perehdyttämisestä ja kouluttamisesta ohjaustehtävää varten. Periaatteena on, että kouluttavat laitokset vastaavat ohjaajien perehdyttämisestä harjoittelun ja työelämässä oppimisen tavoitteisiin, sisältöihin ja toteutustapoihin. Tavoitteena on, että kaikki ohjaajat kävisivät koulutuksen, sillä se valmistaa seurakuntia toimimaan oppimisympäristöinä. Merkittävää on myös, että kouluttavan laitoksen vastuuopettaja ja seurakunnan ohjaaja voivat keskustella jakson aikana tarvittaessa.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät toteuttavat työelämäohjaajille sekä osaamisen arvioijille eri pituisia koulutus- tai verkostopäiviä joko verkossa tai työpajoina.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot järjestävät harjoittelunohjaajille joko koulutusta tai harjoittelunohjaajapäiviä. Niillä on yleensä tarjolla myös kirjallista materiaalia ohjaajien tueksi.

Kirkon tutkimus ja koulutus toteuttaa harjoittelunohjaajien koulutusta yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa.

Hiippakunnat kannustavat seurakuntia tarjoamaan opiskelijoille työelämän oppimisympäristöjä.

Hiippakunnat seuraavat harjoittelun ja työelämässä oppimisen toteutumista omalla alueellaan ja tarvittaessa ohjaavat kouluttavia laitoksia löytämään mahdollisia harjoittelu- ja työelämässä oppimisen paikkoja. Vuosittain tiedot kootaan Kirkkohallituksessa Ammatillisen koulutuksen raporttiin.

Hiippakunnat toimivat yhteistyössä kouluttavien laitosten kanssa ja järjestävät koulutuksia ja neuvottelupäiviä seurakuntien ohjaustehtävissä toimiville.

Hiippakunnat järjestävät Kirkon työhön opiskelevien seminaareja (nk. KiTOS-päiviä) – yhden tai kahden päivän pituisia tapahtumia opiskelijoille, jotka opiskelevat kirkon tehtäviin (katso lisää www.kitos.fi). KiTOS-päivä on osa harjoittelua tai työelämässä oppimista. Opiskelija osallistuu sen hiippakunnan KiTOS-päivään, jonka alueella hän suorittaa tai on suorittanut harjoittelun tai työpaikalla tapahtuvan oppimisen. KiTOS-päivä on ilmainen opiskelijoille (tuomiokapituli vastaa kustannuksista). Tuomiokapituli antaa todistuksen KiTOS-päivään osallistumisesta, sillä siitä on hyötyä työpaikkaa hakiessa.

  • Kirkkohallitus seuraa harjoittelun ja työelämässä oppimisen kehittymistä koko kirkon näkökulmasta.
  • Kirkkohallituksen ja piispainkokouksen asettamat koulutuksen seurantaryhmät seuraavat ja arvioivat kirkon alalle kelpoistaviin tutkintoihin johtavaa koulutusta vuosittain kouluttaville laitoksille tehtävällä kyselyllä.
  • AKR laatii piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle koulutuksen raportin, jossa arvioidaan koulutuksen nykytilaa ja tehdään kehittämisesityksiä.
  • Raportoinnissa keskitytään mm. alalle hakeutumiseen, harjoittelun ja työelämässä oppimisen toteutumiseen, koulutuksen vaikuttavuuteen kirkollisesta näkökulmasta ja rekrytoitumiseen kirkon töihin.
Takaisin sivun alkuun