Seurakunnan tehtävät

Seurakunnat ja kouluttavat laitokset yhteistyössä

Onnistuneen harjoittelun tai työelämässä oppimisen perustana on kouluttavan laitoksen ja seurakunnan välinen sujuva tiedonkulku ja sitoutuminen yhteistyöhön. Kouluttavilla laitoksilla on erilaisia käytäntöjä harjoittelun tai työelämässä oppimisen toteuttamisessa.

Useimmiten opiskelija kysyy itse harjoittelun tai työelämässä oppimisen paikkaa seurakunnasta. Tämän jälkeen kouluttava laitos hyväksyy sen. Joissain tilanteissa myös kouluttava laitos voi kysyä opiskelijalle harjoittelu- tai työelämässä oppimisen paikkaa. Tästä poikkeus on Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston teologian maisteritutkinnon harjoittelu, joita yliopisto koordinoi.
Kouluttava laitos tekee harjoitteluun tai työelämässä oppimiseen liittyvät sopimukset sekä seurakunnan että opiskelijan kanssa.
Seurakunnissa toteutuvien jaksojen lukumäärät ja niiden laajuudet vaihtelevat tutkinnoittain.
Opiskelijan aiempi osaaminen voi vaikuttaa jakson kestoon.
Jaksot voivat toteutua mihin aikaan vuodesta tahansa.
Opiskelijat voivat olla ensimmäistä tutkintoaan suorittavia, tutkintoaan täydentäviä tai alaa vaihtavia aikuisia.

Seurakunnan vastuut harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana

Seurakunnan tulee varmistaa, että opiskelijalla on turvallinen ja laadukas oppimisympäristö. Tämä edellyttää, että

Seurakunta tarjoaa ohjaajan,
- jolla on riittävästi aikaa ohjaamiseen,
- joka perehtyy opiskelijan tavoitteisiin ja
- joka on kiinnostunut ohjaustehtävästä.
Pääsääntöisesti ohjaajalla tulee olla tutkinto, joka kelpoistaa siihen virkaan tai tehtävään, johon opiskelijan harjoittelu tai työelämässä oppiminen liittyy. Mikäli ohjaajalla on eri alan koulutustausta kuin opiskelijalla, seurakunnan tulee varmistaa, että jakson aikana opiskelijalla on mahdollisuus työskennellä tai keskustella myös saman alan koulutuksen saaneen työntekijän kanssa.
Koko työyhteisö osallistuu omalta osaltaan opiskelijan ohjaamiseen.
Seurakunnalla on tarjota opiskelijalle työelämän oppimistilanteita, jotka vastaavat sekä tutkinnon että opiskelijan yksilöllisiä tavoitteita.
Työturvallisuus (katso alempana) ja perehdyttäminen ovat kunnossa.
Perehdyttämiseen kuuluvat mm. tutustuminen seurakunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan tai näihin liittyviin toimintaperiaatteisiin sekä hyvän käytöksen edistämisen ja epäasiallisen kohtelun ennalta ehkäisemisen toimintaperiaatteisiin.
Seurakunnan hallinto ja johto tukevat hyvien käytäntöjen luomista harjoitteluun ja työelämässä oppimiseen.
Seurakunta sitoutuu yhteistyöhön kouluttavan laitoksen kanssa.

Harjoittelun ja työelämässä oppimisen luonteesta johtuu, että jaksoa suorittava opiskelija ei korvaa seurakunnan vakinaista henkilöstöä. Harjoittelun tai työelämässä oppimisen jälkeen seurakunnat voivat kuitenkin palkata opiskelijan esimerkiksi kesätyöntekijöiksi ja sijaisiksi.

Harjoittelun tai työelämässä oppimisen vaiheet seurakunnan tehtävän näkökulmasta

Päätöksen tekeminen

Seurakunnassa tehdään päätös opiskelijan ottamisesta harjoitteluun tai työelämässä oppimiseen sekä hänelle valitaan ohjaaja.

Tiedottaminen

Päätöksestä ilmoitetaan koko työyhteisölle. Seurakunnassa työntekijöiden tulee olla tietoisia harjoittelun tai työelämässä oppimisen luonteesta. Sen aikana ei pelkästään sovelleta tai harjoitella opittua, vaan ennen kaikkea opitaan uutta. Seurakuntajakso on tilaisuus oppia seurakunnan perustyöhön kuuluvaa osaamista.

Opiskelijaan tutustuminen

Seurakunnassa varataan aika opiskelijan tapaamiselle, jossa kartoitetaan opiskelijan omat tavoitteet jaksolle ja jonka pohjalta ohjaaja laatii alustavan suunnitelman. Tutustuminen voidaan toteuttaa myös verkossa tai puhelimitse.

Valmistautuminen

Jos harjoittelu tai työelämässä oppiminen toteutuu seurakunnan hengellisen työn tehtävissä, seurakunta pyytää ennen harjoittelu- tai työelämässä oppimisen jaksoa henkilötietolomakkeella opiskelijalta tiedon mm. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyttä koskevien edellytysten täyttymisestä. Jos kouluttava laitos poikkeuksellisesti huolehtii näiden tietojen tarkistamisesta, siitä sovitaan seurakunnan kanssa erikseen.

Ennen seurakunnassa toteutuvaa harjoittelun tai työelämässä oppimisen jaksoa opiskelija allekirjoittaa vaitiolo- ja salassapitositoumuksen.

Suunnittelu

Seurakunnassa suunnitellaan:

opiskelijan vastaanottamisen tavat ja aikataulutus;
ohjaajan työresurssin suuruus ja sen käyttäminen harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana;
mahdollisten samanaikaisten harjoittelu- tai työelämässä oppimisen jaksojen koordinointi.
tutustuminen ohjaajaan, työyhteisöön, esimieheen sekä kirkkoherraan;
perehdytys työpaikan ja työyhteisön käytäntöihin (esimerkiksi avaimet, salasanat jne.);
perehdytys työturvallisuuteen ja vakuutuksiin (katso tarkemmin alempana);
perehdytys Turvallinen seurakunta -asiakirjaan sekä seurakunnan omiin turvallisuusasiakirjoihin; sekä
varmistus siitä, että ohjaaja ja hänen esimiehensä tuntevat ns. SORA-säädökset (katso tarkemmin alempana), jotta varmistetaan seurakunnan toimintaan osallistuvien turvallisuus jakson aikana.

Vastaanottaminen

Ohjaaja on paikalla ottamassa opiskelijan vastaan ja ensimmäiseen tapaamiseen on varattu riittävästi aikaa. Perehdytys alkaa ja opiskelija tutustuu työyhteisöön ja toimitiloihin. Harjoittelun tai työelämässä oppimisen vaiheet ja prosessi suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa.

Jakson aikana

Seurakunnan vastuulla on, että työtehtävät ovat riittävän haastavia, tutkinnon tavoitteiden mukaisia ja ammattiin kuuluvia. Erityisesti aikuiselle tai alaa vaihtavalle opiskelijalle on motivaation säilymiseksi merkittävää se, että voi oppia uutta.

Oppiminen harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana edellyttää ohjaajan ja muiden seurakunnan työntekijöiden tukea ja kannustusta sekä arviointia ja palautetta. Tällä tavoin opiskelija voi oppia toiminnastaan. Siksi on tärkeää varata jo jakson alussa opiskelijalle keskusteluajat ohjaajan ja muiden työntekijöiden kanssa.

Opiskelijalle ilmoitetaan mahdollisuudesta osallistua hiippakunnan järjestämään Kirkon työhön opiskelevien päiviin (KiTOS).

Jakson päättyessä

Seurakunta antaa palautetta korkeakoululle tai koulutuksen järjestäjälle harjoittelun tai työelämässä oppimisen järjestelyistä, kehittämistarpeista sekä yhteistyön toimivuudesta. Seurakunnan antama palaute on olennaisen tärkeää harjoittelun tai työelämässä oppimisen kehittämiseksi.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana. Ennen jaksoa työnantaja perehdyttää opiskelijan hyvin kaikkiin keskeisiin työturvallisuuteen liittyviin asioihin, jotka koskevat opiskelijan työtehtäviä.

Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana (työturvallisuuslaki 738/2002, 4 §). Kouluttavan laitoksen tulee ilmoittaa työnantajalle edellä mainitusta työturvallisuusvastuusta.

Vakuutukset

Palkattomissa harjoittelu- ja työelämässä oppimisen jaksoissa vakuuttamisvelvollisuus on kouluttavalla laitoksella. Palkallisissa harjoittelu- ja työelämässä oppimisen jaksoissa vakuuttamisvelvollisuus on työnantajalla.

Harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana syntyneen vamman tai sairauden korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vahinkotapaturma on tapahtunut harjoittelun tai työelämässä oppimisen toteuttavalla työpaikalla. Korvausta maksetaan myös vahinkotapaturmasta, joka on tapahtunut siirryttäessä välittömästi harjoittelupaikasta tai työelämässä oppimisen työpaikalta kotiin/kouluttavaan laitokseen tai päinvastoin. Työnantaja selvittää vakuutusturvan sisällön opiskelijalle.

Harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana sovelletaan lakia opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (460/2015) (tarkistettava lain voimassaolo)

Ns. SORA-lainsäädäntö (soveltumattomuuden ratkaisu) on säädetty työelämän ja opiskeluympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Se koskee opiskeluun hakeutumista sekä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista. SORA-lainsäädäntö koskee sekä ammatillista että korkeakoulukoulutusta.

Opiskelijan ohjaajan, kirkkoherran tai muun esimiehen tulee ottaa yhteyttä kouluttavaan laitokseen, jos opiskelijan terveydentilassa tai toimintakyvyssä tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat työssä suoriutumiseen sekä potilaiden, asiakkaiden, liikenteen tai alaikäisten turvallisuuteen.

Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia sekä tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa:

harjoittelusta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä harjoittelupaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi (ammattikorkeakoululaki 932/2014, 65 §; yliopistolaki 954/2011, 90a §);
työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työpaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017,109);

SORA-lainsäädäntö antaa korkeakoululle ja koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeus, kun koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Lisäksi SORA-lainsäädäntöön sisältyy säännökset huumausainetestauksesta (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 31-36§; Laki ammatillisesta koulutuksesta 531, 2017 80-84 §; Yliopistolaki 558/2009, 41a-43d§).
(Lue lisää alhaalta: Rikosrekisteriote ja Huumausainetestaus.)

SORA-säädöksiä sovelletaan seuraaviin kirkon virkoihin ja tehtäviin johtavissa tutkinnoissa

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto
- yhteisöpedagogi (AMK), nuorisotyönohjaaja
- Valtioneuvoston asetus 1035/2011
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
- sairaanhoitaja (AMK), diakonissa
- sosionomi (AMK), diakoni
- sosionomi (AMK), nuorisotyönohjaaja
- sosionomi (AMK), varhaiskasvatuksen ohjaaja
- Valtioneuvoston asetus 1035/2011
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala
- lastenohjaaja
- Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017, 20 §

Rikosrekisteriote

Jos koulutukseen liittyvät käytännön työtehtävät työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun tulee varmistua ennen käytännön tehtävien alkua siitä, että opiskelijalla ei ole SORA-lainsäädännössä määriteltyä rikostaustaa. Nämä rikoslain kohdat koskevat lapseen kohdistuvia rikoksia, seksuaalirikoksia, väkivaltarikoksia, vapauteen kohdistuvia rikoksia ja huumausainerikoksia.

Rikostaustan tarkastamista varten opiskelija esittää rikosrekisteriotteen. Jos opiskelija kieltäytyy antamasta rikosrekisteriotetta nähtäväksi, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Jos koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeuden, jos

se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja
opiskelija on tuomittu rangaistukseen lapseen kohdistuneista rikoksista, seksuaalirikoksista, väkivaltarikoksista, vapauteen kohdistuvista rikoksista tai huumausainerikoksista.

Huumausainetestaus

Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä,

että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulutukseen kuuluvissa käytännön tehtävissä työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä
tai opiskelijalla on riippuvuus huumeista.

Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:

vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, tai
vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta, tai
vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä, tai
merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun, työnantajan tai koulutussopimustyöpaikan tarjoajan hallussa olevien huumausainelaissa tarkoitettujen huumausaineiden laittoman kaupan leviämisen riskiä.

Huumausaineiden käyttöepäilystä harjoittelun tai työelämässä oppimisen jakson aikana tulee työnantajan ottaa ensin yhteyttä jaksosta vastaavaan opettajaan. Työnantaja ja opettaja katsovat yhdessä, täyttyvätkö edellytykset huumausainetestauksen todistukseen.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen antaa koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun osoittama laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilö. Todistuksesta tulee ilmetä, että opiskelijalle on tehty testi huumausainelain mukaisen huumausaineen käytön selvittämiseksi. Todistuksen tulee lisäksi sisältää testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun määräämässä kohtuullisessa ajassa.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.