Onnistuneen harjoittelun tai työelämässä oppimisen perustana on kouluttavan laitoksen ja seurakunnan välinen sujuva tiedonkulku ja sitoutuminen yhteistyöhön. Kouluttavilla laitoksilla on erilaisia käytäntöjä harjoittelun tai työelämässä oppimisen toteuttamisessa.
Seurakunnan tulee varmistaa, että opiskelijalla on turvallinen ja laadukas oppimisympäristö. Tämä edellyttää, että
Harjoittelun ja työelämässä oppimisen luonteesta johtuu, että jaksoa suorittava opiskelija ei korvaa seurakunnan vakinaista henkilöstöä. Harjoittelun tai työelämässä oppimisen jälkeen seurakunnat voivat kuitenkin palkata opiskelijan esimerkiksi kesätyöntekijöiksi ja sijaisiksi.
Seurakunnassa tehdään päätös opiskelijan ottamisesta harjoitteluun tai työelämässä oppimiseen sekä hänelle valitaan ohjaaja.
Päätöksestä ilmoitetaan koko työyhteisölle. Seurakunnassa työntekijöiden tulee olla tietoisia harjoittelun tai työelämässä oppimisen luonteesta. Sen aikana ei pelkästään sovelleta tai harjoitella opittua, vaan ennen kaikkea opitaan uutta. Seurakuntajakso on tilaisuus oppia seurakunnan perustyöhön kuuluvaa osaamista.
Seurakunnassa varataan aika opiskelijan tapaamiselle, jossa kartoitetaan opiskelijan omat tavoitteet jaksolle ja jonka pohjalta ohjaaja laatii alustavan suunnitelman. Tutustuminen voidaan toteuttaa myös verkossa tai puhelimitse.
Jos harjoittelu tai työelämässä oppiminen toteutuu seurakunnan hengellisen työn tehtävissä, seurakunta pyytää ennen harjoittelu- tai työelämässä oppimisen jaksoa henkilötietolomakkeella opiskelijalta tiedon mm. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyttä koskevien edellytysten täyttymisestä. Jos kouluttava laitos poikkeuksellisesti huolehtii näiden tietojen tarkistamisesta, siitä sovitaan seurakunnan kanssa erikseen.
Ennen seurakunnassa toteutuvaa harjoittelun tai työelämässä oppimisen jaksoa opiskelija allekirjoittaa vaitiolo- ja salassapitositoumuksen.
Seurakunnassa suunnitellaan:
Ohjaaja on paikalla ottamassa opiskelijan vastaan ja ensimmäiseen tapaamiseen on varattu riittävästi aikaa. Perehdytys alkaa ja opiskelija tutustuu työyhteisöön ja toimitiloihin. Harjoittelun tai työelämässä oppimisen vaiheet ja prosessi suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa.
Seurakunnan vastuulla on, että työtehtävät ovat riittävän haastavia, tutkinnon tavoitteiden mukaisia ja ammattiin kuuluvia. Erityisesti aikuiselle tai alaa vaihtavalle opiskelijalle on motivaation säilymiseksi merkittävää se, että voi oppia uutta.
Oppiminen harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana edellyttää ohjaajan ja muiden seurakunnan työntekijöiden tukea ja kannustusta sekä arviointia ja palautetta. Tällä tavoin opiskelija voi oppia toiminnastaan. Siksi on tärkeää varata jo jakson alussa opiskelijalle keskusteluajat ohjaajan ja muiden työntekijöiden kanssa.
Opiskelijalle ilmoitetaan mahdollisuudesta osallistua hiippakunnan järjestämään Kirkon työhön opiskelevien päiviin (KiTOS).
Seurakunta antaa palautetta korkeakoululle tai koulutuksen järjestäjälle harjoittelun tai työelämässä oppimisen järjestelyistä, kehittämistarpeista sekä yhteistyön toimivuudesta. Seurakunnan antama palaute on olennaisen tärkeää harjoittelun tai työelämässä oppimisen kehittämiseksi.
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana. Ennen jaksoa työnantaja perehdyttää opiskelijan hyvin kaikkiin keskeisiin työturvallisuuteen liittyviin asioihin, jotka koskevat opiskelijan työtehtäviä.
Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana (työturvallisuuslaki 738/2002, 4 §). Kouluttavan laitoksen tulee ilmoittaa työnantajalle edellä mainitusta työturvallisuusvastuusta.
Palkattomissa harjoittelu- ja työelämässä oppimisen jaksoissa vakuuttamisvelvollisuus on kouluttavalla laitoksella. Palkallisissa harjoittelu- ja työelämässä oppimisen jaksoissa vakuuttamisvelvollisuus on työnantajalla.
Harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana syntyneen vamman tai sairauden korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vahinkotapaturma on tapahtunut harjoittelun tai työelämässä oppimisen toteuttavalla työpaikalla. Korvausta maksetaan myös vahinkotapaturmasta, joka on tapahtunut siirryttäessä välittömästi harjoittelupaikasta tai työelämässä oppimisen työpaikalta kotiin/kouluttavaan laitokseen tai päinvastoin. Työnantaja selvittää vakuutusturvan sisällön opiskelijalle.
Harjoittelun tai työelämässä oppimisen aikana sovelletaan lakia opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (460/2015) (tarkistettava lain voimassaolo)
Ns. SORA-lainsäädäntö (soveltumattomuuden ratkaisu) on säädetty työelämän ja opiskeluympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Se koskee opiskeluun hakeutumista sekä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista. SORA-lainsäädäntö koskee sekä ammatillista että korkeakoulukoulutusta.
Opiskelijan ohjaajan, kirkkoherran tai muun esimiehen tulee ottaa yhteyttä kouluttavaan laitokseen, jos opiskelijan terveydentilassa tai toimintakyvyssä tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat työssä suoriutumiseen sekä potilaiden, asiakkaiden, liikenteen tai alaikäisten turvallisuuteen.
Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia sekä tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa:
SORA-lainsäädäntö antaa korkeakoululle ja koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeus, kun koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Lisäksi SORA-lainsäädäntöön sisältyy säännökset huumausainetestauksesta (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 31-36§; Laki ammatillisesta koulutuksesta 531, 2017 80-84 §; Yliopistolaki 558/2009, 41a-43d§). (Lue lisää alhaalta: Rikosrekisteriote ja Huumausainetestaus.)
Jos koulutukseen liittyvät käytännön työtehtävät työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun tulee varmistua ennen käytännön tehtävien alkua siitä, että opiskelijalla ei ole SORA-lainsäädännössä määriteltyä rikostaustaa. Nämä rikoslain kohdat koskevat lapseen kohdistuvia rikoksia, seksuaalirikoksia, väkivaltarikoksia, vapauteen kohdistuvia rikoksia ja huumausainerikoksia.
Rikostaustan tarkastamista varten opiskelija esittää rikosrekisteriotteen. Jos opiskelija kieltäytyy antamasta rikosrekisteriotetta nähtäväksi, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.
Jos koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeuden, jos
Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä,
Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:
Huumausaineiden käyttöepäilystä harjoittelun tai työelämässä oppimisen jakson aikana tulee työnantajan ottaa ensin yhteyttä jaksosta vastaavaan opettajaan. Työnantaja ja opettaja katsovat yhdessä, täyttyvätkö edellytykset huumausainetestauksen todistukseen.
Huumausainetestiä koskevan todistuksen antaa koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun osoittama laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilö. Todistuksesta tulee ilmetä, että opiskelijalle on tehty testi huumausainelain mukaisen huumausaineen käytön selvittämiseksi. Todistuksen tulee lisäksi sisältää testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun määräämässä kohtuullisessa ajassa.
Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.