Valtionrahoitus seurakunnille eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin

Valtion rahoituksella rahoitetaan seurakuntien lakisääteisiä, yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Palvelut tuotetaan kaikille, myös kirkkoon kuulumattomille, minkä vuoksi kyseisten tehtävien kokonaiskulut tulee kattaa yksinomaan valtionrahoituksella ja palveluista perittävillä maksuilla. Kirkollisverotuloa ei tule käyttää lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien kulujen kattamiseen.

Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin (430/2015) tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lain myötä yhteisövero-osuuksien tilittäminen seurakunnille lakkasi ja tilalle tuli valtion talousarviomäärärahoista maksettava rahoitus. Lakiin kirjatun rahoituksen kuluttajahintaindeksiin sidottu määrä oli tuolloin 114 miljoonaa euroa. Indeksiä on kuitenkin lain voimassaoloaikana toistuvasti heikennetty leikkauksin sekä jäädytyksin. Viimeksi rahoitusta leikattiin yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 2024.

Eduskunta hyväksyi perjantaina 22.11.2024 hallituksen esityksen (HE 113/2024 vp.), jolla muutettiin valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annettua lakia. Lakimuutoksen myötä vuoden 2025 talousarviossa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rahoitusta leikataan 19,6 miljoonan euron verran. Leikkauksen on määrä olla pysyvä.

Valtionrahoituksen leikkaus tulee vaikuttamaan erityisesti seurakuntien hautaustoimen palveluista perimiin maksuihin, jotka nousevat vuonna 2025.

Valtionrahoituksen käyttö ja tilittäminen seurakunnille vuonna 2025

Valtion rahoitus tilitetään Kirkon keskusrahastolle (Kirkkohallitus), joka jakaa osan summasta suoraan seurakuntatalouksille käytettäväksi edellä mainittuihin tarkoituksiin ja osa jaetaan avustuksina seurakuntatalouksille kirkolliskokouksen vuosittaisen päätöksen mukaisesti.

Seurakunnille suoraan jaettavan summan jakoperusteet muuttuvat vuodesta 2025 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on rahoituksen jakautuminen aiempaa oikeudenmukaisemmin seurakuntien kesken ja se, että valtionrahoituksessa käytettävä jakoperuste vastaisi nykyistä tarkemmin lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Valtion rahoitus jaettiin vuoteen 2024 saakka euroa/kunnan jäsen -jakoperusteella. Vuodesta 2027 alkaen uusien jakoperusteiden painokertoimet määräytyvät siten, että 15 prosenttia seurakuntataloudelle jaettavasta summasta perustuu seurakuntatalouden kulttuuriperintöindeksin suhteelliseen osuuteen, 15 prosenttia seurakuntatalouden edellisen vuoden vahvistettuun väkilukuun, 35 prosenttia seurakuntatalouden alueella kuolleiden määrän 5 vuoden liukuvan keskiarvon suhteelliseen osuuteen ja 35 prosenttia seurakuntatalouden alueelle haudattujen ihmisten määrän 5 vuoden liukuvaan keskiarvoon. Vuodet 2025 ja 2026 ovat siirtymävuosia, jolloin puolet seurakunnille suoraan jaettavasta osuudesta määräytyy nykyisen euroa/kunnan jäsen -perusteella ja puolet uudella jakoperusteella. Kunnan väkiluku lasketaan viimeisen vahvistetun väkilukutiedon eli tilanteen 31.12.2023 perusteella.

Kirkkohallitus käyttää vuonna 2025 valtion rahoitusta (noin 105 milj. euroa) kirkolliskokouksen jakopäätöksen mukaisesti seuraavasti:

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin ja irtaimistoon noin 8,3 milj. euroa, josta summasta seurakunnille jaetaan noin 7,9 milj. euroa avustuksina kulttuuriperinnön hoitoon. Kirjurin kehittämiseen ja ylläpitoon 2,6 miljoonaa euroa. Loppuosa noin 94,2 miljoonaa euroa tilitetään suoraan seurakunnille.

Alla olevat valtion rahoituksen jakoa seurakuntatalouksille koskevat taulukot eivät ole saavutettavassa muodossa.