Kirkko haluaa olla muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa rakentamassa yhteiskuntaa, joka on kestävä sekä oikeudenmukainen ja jossa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset on huomioitu.

Kirkko haluaa olla muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa rakentamassa yhteiskuntaa, joka on kestävä sekä oikeudenmukainen ja jossa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset on huomioitu. Kirkon ääni kuuluu muun muassa lausunnoissa lakiesityksiin. Kirkkohallitus on pohtinut syyskuun 2023 lausunnoissaan sosiaalietuuksien leikkaamisen vaikutuksia. Keskeistä on, että sosiaalietuuksien leikkaamisen vaikutuksia selvitetään mm. vaikutukset lapsiin, mielenterveyteen ja osallisuuteen pitäisi tutkia.

Toimeentulotukea tulisi tarkastella kokonaisuutena. Asunnon vaihtaminen edullisempaan voi tarkoittaa muuttamista alueelle, jossa on pidemmät työ- ja koulumatkat. Erityisesti lapsille muutto saattaa merkitä kavereiden ja koulun vaihtumista sekä harrastusten loppumista. Jos toimeentulotukiasiakkaan muuton seurauksena kustannukset, jotka tulee kattaa perusosasta, kasvavat enemmän kuin asumiskustannukset laskevat, on vaatimus muutosta kohtuuton.  

”Kannamme huolta erityisesti niistä ihmisistä, joihin kohdistuu samanaikaisesti useita sosiaaliturvan leikkauksia. Seurauksena voi olla yksittäisten ihmisten ja perheiden syrjäytyminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen. Se johtaa paitsi inhimilliseen kärsimykseen, niin myös kustannuksiin yhteiskunnalle”, toteaa Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna. Ennen lain säätämistä tulisikin selvittää eri leikkausten yhteisvaikutukset kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Ehdotus palkansaajan työssäoloehdon pidentämisestä 26 kalenteriviikosta 12 työssäoloehtokuukauteen vaikeuttaa vaikeasti työllistyvien tilannetta. Työmarkkinatilanteesta, työnhakijan koulutuksesta ja perhesuhteista riippuen riittävän pitkiä työsuhteita voi olla vaikea saada. Huolena on erityisesti yksinhuoltajien ja ikääntyneiden työnhakijoiden tilanteen vaikeutuminen. Kirkkohallitus ei kannata lapsikorotuksen poistamista, sillä se lisää työttömyyttä kokevien lapsiperheiden vanhempien ja lasten ahdinkoa. Omavastuuajan pidentämisen negatiiviset vaikutukset kohdistuisivat heikoimmassa asemassa oleviin. 

Asumistukea saavien taloudellinen selviytyminen arjessa usein haastavaa

Kirkon diakoniarahaston hakemuksista nähdään, että asumistuen saajien taloudellinen selviytyminen arjessa on haastavaa. Kiristykset käytettävissä oleviin tuloihin aiheuttavat haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille epävarmuutta ja turvattomuutta. Perusomavastuun kasvaminen pakottaa kotitalouksia hakemaan toimeentulotukea, ja ansiotulovähennyksestä luopuminen hankaloittaa osa-aikaisen ja määräaikaisen työn vastaanottamista. Erityisesti haja-asutusalueella omistusasuntoa ei aina pystytä realisoimaan. Kirkon diakoniarahaston hakemuksista nähdään, että omistusasuntoon asumistukea saavat ovat pienituloisia, joille vaatimaton omistusasunto saattaa olla edullisin asumisvaihtoehto, ja asumistuki mahdollistaa yhtenä tulolähteenä arjessa selviytymisen. Kirkkohallitus näkee kaavaillut muutokset asumistukea koskevaan lakiin haasteellisina. 

Lastensuojelussa tärkeää monialainen tuki ja yhteistyö – nuoren määritelmän ikärajan lasku ei suositeltavaa

Varhaiskasvatuksen kustannustenjakoon liittyvässä kokonaisuudessa kirkkohallitus pitää hyvänä, että kustannuskorvauskokonaisuutta selkiytetään. Aiotun lakimuutoksen valmistelussa nuoren määritelmän muuttamisessa aiemmasta 18─24-vuotiaasta 18─22-vuotiaaksi on hyvä huomioida, että nuorisolaki määrittää nuoriksi kaikki alle 29-vuotiaat, ja YK määrittää nuoriksi 15─24-vuotiaat. Säästöjä tulisikin hakea jälkihuollon ikärajan laskemisen sijasta lastensuojelun vaikuttavuuden parantamisesta, maantieteellisen yhdenvertaisuuden ja monialaisen tuen ja yhteistyön kehittämisestä.