Seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä ja siihen puuttuminen

Seurakunnassa tulee olla nollatoleranssi eritasoista seksuaalista ja sukupuolista häirintää kohtaan. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä ovat esimerkiksi seksuaalisesti vihjailevat eleet ja ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset; seksuaalisesti värittyneet aineistot, kirjeet, sähköpostit tai puhelinsoitot; fyysinen koskettelu, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset ja äärimmillään raiskaus tai sen yritys.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen liittyvää ei toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, mutta jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintää on esimerkiksi alentava ja kielteinen puhe toisesta sukupuolesta, toisen sukupuolen halventaminen ja kiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Kuvassa piikkilanka

Seksuaalista ja sukupuoleen liittyvää hyväksikäyttöä ja häirintää tapahtuu myös netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Päivitetty lainsäädäntö vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta, tasa-arvoa ja ottaa huomioon vakavammin uhrin tilanteen. Seksuaalirikokset ovat vakavia rikoksia ja aiheuttavat suurta vahinkoa ensisijaisesti uhrille ja hänen läheisilleen. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat erittäin vakavia rikoksia. Uusi laki tarjoaa nyt paremmat mahdollisuudet puuttua myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuviin seksuaalirikoksiin.

Uusi lainsäädäntö voidaan tiivistää kolmeen kohtaan:

1) Vapaaehtoisuus

Vapaaehtoisuus tarkoittaa, että kaikki seksuaalinen toiminta tapahtuu vapaasta tahdosta. Henkilön ei voida katsoa osallistuvan vapaaehtoisesti, jos hän ei ole suullisesti, käyttäytymisellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa vapaaehtoisesti. Jos toisen tahto jää epäselväksi tai tahdon ilmaisun tulkinnan suhteen on epävarma, ei kannata olettaa, että toinen on antanut suostumuksensa.

2) Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset luokitellaan aiempaa vakavammiksi

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistukset kovenevat. Lasten tervettä kehitystä pyritään entistä paremmin suojelemaan. Lähtökohta on, että lapsi ei voi suostua minkäänlaiseen seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa on pääsääntöisesti laissa lapsenraiskaus, kun se aiemmin oli hyväksikäyttörikos. Myös 16 mutta ei vielä 18 vuotta täyttäneitä lapsia suojataan aiempaa paremmin. Rangaistavaa ei ole edelleenkään sellainen nuorisoikäisten keskinäinen kanssakäyminen, jossa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei loukata ja jossa osapuolten iässä eikä kypsyydessä ole suurta eroa.

3) Seksuaaliseksi ahdisteluksi tulkitaan aiempaa laajempi joukko tekoja

Uuden lain mukaan seksuaalisessa ahdistelussa on kysymys a) koskettelusta tai b) kosketteluun voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi vakavuudeltaan rinnastettavalla tavalla sanallisesti, lähettämällä tai esittämällä viestin tai kuvan, ottamalla kuvan tai itseään paljastamalla, taikka muulla vastaavalla tavalla. Myös kommentit, joissa on seksuaalisia vihjauksia ja puhelut, joissa on seksuaalisia ehdotuksia, lasketaan seksuaaliseksi ahdisteluksi.

Sanallisesti tehtyä seksuaalista ahdistelua voi olla esimerkiksi toisen seuraaminen sukupuoliyhteyttä ehdotellen tai työyhteisössä tapahtuva sukupuoliyhteyden ehdottelu. Sanallinen ahdistelu voi olla myös kysymyksiä jonkun toisen seksielämästä, esimerkiksi sellaiselta, jonka työhön tai työhön ei kuulu kyseisten kysymysten esittäminen.

Miten laki vaikuttaa työyhteisöihin ja toimintaan kirkossa?

Kirkossa kaikki seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö on kiellettyä. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tehtävä on varmistaa, että seurakunnat ovat aina seksuaalisesti turvallisia paikkoja kaikille. Seksuaalisen ahdistelun salliva kulttuuri vaikuttaa kielteisesti koko seurakunnan toimintaan.

Uusi laki edistää kaikkien oikeusturvaa. Siksi työntekijöiden, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden on hyvä tiedostaa lakiuudistuksen pääpiirteet ja niiden vaikutukset toimintakulttuuriin. Seurakunnissa emme koskaan tutki tai tuomitse, vaan sen tekevät aina viranomaiset.

Laki suojelee kaikenikäisiä seurakuntalaisia ja erityisesti lapsia ja nuoria, jotka joutuvat liian usein alttiiksi erilaisille seksuaalisen ahdistelun muodoille. Uudessa seksuaalirikoslaissa painotetaan valta-asetelman riskiä ja tämä koskee niin työyhteisöjä kuin seurakunnallista toimintaa.

Kaikilla hiippakunnilla on omat toimintaohjeet ja koulutetut häirintäyhdyshenkilöt. Lisätietoja löydät täältä: https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/seksuaalisen-hairinnan-torjuminen

Takaisin sivun alkuun