Tulipalon ennaltaehkäisy

Tulipalot voitaisiin useimmiten estää ennalta, sillä yleensä ihmisen oma virheellinen toiminta on edesauttanut tulipalon syttymistä. Tulipalolta suojaudutaan parhaiten toimimalla paloturvallisesti sähkölaitteiden, tulisijojen ja kynttilöiden kanssa. Lisäksi on tärkeää huolehtia seuraavista asioista:

• Tiloissa on riittävä määrä palovaroittimia toimintakunnossa
• Poistumistiet on merkitty selvästi ja niitä ei ole tukittu
• Alkusammutusvälineet ovat helposti saatavilla ja niitä osataan käyttää

Palovaroitin havaitsee tulipalon alun tehokkaasti vain siinä tapauksessa, että palo- varoitin on asennettuna kattoon ja siinä on toimiva paristo. Myös sammutuslaitteiden tulee olla toimintakunnossa ja huollettuina. Käsisammutin tulee tarkastaa kahden vuoden väliajoin. Jos sammutin on alttiina tärinälle, kosteudelle tai sään vaihteluille, tulee tarkastus suorittaa vuoden väliajoin. Huoltoa ja tarkastusta saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen hyväksymä käsisammuttimien huoltoliike. Pikapalopostit tulee tarkastaa joka vuosi ja letkut tulee koeponnistaa viiden vuoden välein.

Poistumista kannattaa harjoitella henkilöstön ja joskus myös tilaisuuksiin osallistujien kanssa. Näin reitit tarttuvat muistiin. Kiinteistöhuollon vastuulla on pitää säännöllisesti myös turvallisuuskierros, jonka aikana testataan palovaroittimet ja vaikkapa sähkölaitteiden kunto ja pölyttömyys. Palohälytin suositellaan testattavaksi kerran kuussa. Turvallisuuskierroksen voi joskus pitää turvallisuuskävelynä, joskus taas vaikkapa jonkinlaisena roolileikkinä esimerkiksi lapsi- tai nuorisoryhmän kanssa. Paloturvallisuusohjeistuksen tulee olla esillä tarvittavilla kielillä ja lisäksi kuvina.

Silloin kun mukana on kuulovammaisia henkilöitä, palovaroittimen tulee mahdollisuuksien mukaan varoittaa äänimerkin ohella myös valomerkillä. Kuulovammaiset henkilöt ottavat kuulokojeen yleensä pois yöksi, silloin he eivät kuule palovaroittimen hälytystä. Kaikki tarpeellinen tieto on annettava sellaisella tavalla, että kaikki voivat ymmärtää sen. Tarvittaessa käytetään pistekirjoitusta, kuvallista ohjeistusta, selkokieltä tai viittomakieltä.

Viittomakielisten tai kuulonäkövammaisten henkilöiden huomion voi herättää koskettamalla olkapäähän tai käsivarteen. Jotkut vammaiset henkilöt eivät pidä kosketuksesta, tämä on otettava huomioon ohjeistuksessa.

Spek.fi – Pelastussuunnitelma
Paloturvallisuusvideot eri kielillä esim. turvapaikanhakijoille
Nuohoojat.fi