Vapaaehtoisten tuki ja palkitseminen

Vapaaehtoiset jatkavat toiminnassa yleensä niin kauan kuin heistä pidetään huolta. He tarvitsevat tukea, ohjausta ja tunnustusta sekä tarkoituksenmukaista jatkokoulutusta.

Työstä saatu palaute tukee tehtävien tekemistä ja tavoitteiden saavuttamista. On tärkeä antaa kannustavaa palautetta ja tarvittaessa myös korjaavaa palautetta.

Merkittävä asia on kokemus työn arvostuksesta ja siitä, että vapaaehtoisena toimivien mielipiteet ja näkemykset otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Tukea voi siis antaa jo työntekijöiden myönteinen asenne!

Palautteen antamisen tärkeydestä kannattaa keskustella myös henkilökunnan kanssa. Avoin vuorovaikutus ja rohkaiseva huomioiminen ovat jokaiselle merkityksellisiä. Niiden merkitystä ei arjen kiireen keskellä välttämättä muisteta.

Vapaaehtoisen pääasiallisin tuki on toiminnasta vastaava työntekijä. Tukea saadaan myös toisilta vapaaehtoisilta.

Säännöllinen yhteydenpito, kiireetön kohtaaminen, ajatusten vaihto sekä keskustelu kokemuksista ovat tukemisen kulmakiviä. Jokaisella vapaaehtoisena toimivalla pitää olla tieto, kehen ottaa yhteyttä, kun haluaa purkaa vapaaehtoistyössä eteen tulleita kuormittavia tilanteita.

Koulutus- ja virkistystilaisuudet palkitsevat ja sitouttavat

Yksi tapa palkita ja sitouttaa vapaaehtoisia ovat koulutus- ja virkistystilaisuudet, joita kannattaa järjestää ainakin pari kertaa vuodessa. Ne viestittävät, että vapaaehtoisten työtä pidetään arvossa.

Samalla vapaaehtoiset tutustuvat toisiinsa ja yhteenkuuluvaisuuden tunne lujittuu. Joidenkin koulutustilaisuuksien on hyvä olla yhteisiä hoitohenkilökunnan kanssa.

Tärkeää on välillä juhlistaa arkista työtä. Kalenterivuoden juhla-ajat, merkkipäivät tai kokemus onnistuneesta työrupeamasta antavat aiheen juhlia.

Onnistuneiksi on koettu muun muassa henkilökunnan ja vapaaehtoisten yhteiset pikkujoulut. Juhlan aihe voi olla myös uusien vapaaehtoisten siunaaminen tehtäviinsä.

Työnohjauksessa voi purkaa kokemuksia

Monet vapaaehtoistehtävät sisältävät kuormittavia ja haastavia tilanteita. Tehtävät edellyttävät vaitiolovelvollisuutta.

Vapaaehtoisilla tulee olla mahdollisuus saada työnohjausta ja konsultaatiota tarpeen mukaan. Konsultaatio on yleensä kertaluontoista ja voi tapahtua esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan vastuuhenkilön tai erikseen sovitun ja tehtävään perehdytetyn kokeneen vapaaehtoisen kanssa.

Työnohjaus toteutuu vapaaehtoistoiminnassa usein ryhmämuotoisena. Työnohjauksen kestosta ja luonteesta sovitaan ryhmäläisten toiveiden ja toiminnan tarpeiden mukaan.

Työnohjauksessa vapaaehtoinen saa tarkastella ja purkaa tehtävässään esiin nousseita tilanteita ja kokemuksia. Hän saa tukea sekä omassa roolissaan vapaaehtoisena että yhteistoiminnassa ammattiauttajien ja toisten vapaaehtoisten kanssa.

Tärkeää työnohjauksen antia ovat juuri omien kokemusten jakaminen, niistä ja toisten kokemuksista oppiminen sekä toisilta saatu vertaistuki.

Työnohjaus on se paikka, jossa voi käsitellä vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita. Työnohjauksessa kuultuja asioita ei ole lupa kertoa ulkopuolisille.

Päivitetty