Musiikki

Kuvassa värikäs leija lentää taivaalla.
“Musiikki on eräs Jumalan kauneimpia ja ihanimpia lahjoja, jolla voidaan karkottaa monia ahdinkoja ja synkkiä ajatuksia.” – Martti Luther

Musiikki kirkossa

Musiikin vahva asema kirkossamme perustuu Raamattuun ja kirkon perinteeseen. Martti Lutherin mukaan musiikki on Jumalan hyvä luomislahja, joka on luotu yhdessä muun luomakunnan kanssa. Se on osa ihmisten maailmaa, inhimillistä elämää, jossa kuitenkin Jumala on läsnä. Luther pitää Jumalan ylistämistä, rukousta ja laulua yhtenä seurakunnan tunnusmerkkinä. Uskon kautta Pyhä Henki tekee koolla olevan seurakunnan osalliseksi Jumalan hyvistä teoista. Seurakunnan vastaus on pohjimmiltaan Jumalan teko: ”Hän antoi suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalamme ylistykseksi” (Ps. 40:4).

Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin yksittäinen ammattimuusikoiden työnantaja. Seurakunnissa työskentelee noin 900 korkeakoulutettua musiikin ammattilaista, jonka lisäksi kirkko tarjoaa esiintymistilaisuuksia usealle sadalle freelance-muusikolle. Kirkon musiikkitilaisuuksia on vuosittain noin 11 500 ja ne kokoavat noin 1 050 000 osallistujaa (2022). www.kirkontilastot.fi

Virsitietoa

Virsikirja on elävä ja uudistuva kokoelma, joka sisältää tekstejä ja sävelmiä kolmelta eri vuosituhannelta. Virsistä 1 – 632 löytyy syventävää tietoa sivustolla virsikirja.fi lähes jokaisen virren omalta sivulta. Yleisempää taustatietoa virsikirjasta on virsikirjaan liittyvissä esipuheissa: Virsikirjan (1986) esipuhe ja Virsikirjan lisävihkon (2015) esipuhe.

Virsikirjan hakemisto sisältää seuraavat luettelot:

  • Virsien tekijänoikeuksien omistajat ja haltijat
  • Jumalanpalvelusten kaavat
  • Kirkkovuoden pyhäpäivien raamatuntekstit
  • Virsien sanoittajat ja säveltäjät
  • Virsien vastaavuudet Suomen ruotsinkielisen virsikirjan kanssa ja vuoden 1938 virsikirjan kanssa
  • Virsien liittämisvuodet suomalaiseen virsikirjaan
  • Virret aakkosjärjestyksessä
  • Virsissä käytettyjä raamatunkohtia
  • Lisävihkon virsien aiheenmukainen hakemisto

Lue lisää

Virren vaiheet – virsilaulun historiaa (pdf)
Suomalaiset virsikirjat 1500-luvulta tähän päivään (pdf)
Vanhan virsikirjan (1701) säkeistöhakemisto (pdf)
Lista Ruotsin ja Suomen kirkkojen virsikirjojen yhteisistä suomenkielisistä virsistä (pdf)
Lista Ruotsin ja Suomen kirkkojen virsikirjojen yhteisistä ruotsinkielisistä virsistä (pdf)

Muualla verkossa

Virsivinkit (Lasten ja nuorten keskus)
Vuoden 1701 virsikirja (Koraali.fi)
Vuoden 1886 virsikirja (Koraali.fi)
Vanhat virsikirjat alkuperäisessä kieliasussaan (Kotimaisten kielten keskus)
Suomen vanhat virsisävelmät (Virtuaalikatedraali, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia)
Pistevirsikirja

Virsikirjan lisävihko

Virsikirjan lisävihko otettiin käyttöön adventtina 2016. Se täydentää vuoden 1986 virsikirjaa. Lisävihon lopusta löytyy aihekohtainen hakemisto (pdf), johon sisältyy myös kirkkovuoden mukaan tehty virsiehdotuslista. Kirkkovuosikalenteriin on myös lisätty uusia, virallisia virsisuosituksia.

Korjauksia lisävihkon ensimmäisiin painoksiin

  • Virsi 918 Arabiankielinen transkriptio:
    Jää rabbaˬssäläämi
    amtir äläinääˬssälääm.
    Jää rabbaˬssäläämi
    imlä quluubänää sälääm.
    (ä-vokaali voi olla ääntämykseltään hyvin lähellä a-vokaalia)
  • Virsi 953 4. säkeistön jälkeen tulee vielä kertosäe
  • Virsi 956 tahdin 7 ensimmäinen sointu ei ole Eb/G, vaan Ab
  • Virsi 964 toreillemme lem-tavun sointu ei ole G/D, vaan pelkkä G
  • Virsi 972 kolmannen tahdin kolmannen iskun sointu ei ole G/C, vaan C/G
  • Virsi 977 4. säk. “Mitä toivovat, se on totta nyt” p.o. “Mitä toivoivat, se on totta nyt”

Lue lisää

Virsikirjan lisävihkon perustelut (pdf)

Takaisin sivun alkuun