Arvonlisäveroon liittyvä ohjeistus

Kaikki seurakunnan varsinainen toiminta on arvonlisäverotonta. Seurakunnan sellaista toimintaa, joka täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit, koskee sen sijaan arvonlisäverolain yleiset säädökset.

Pohdittaessa sitä, onko myynti arvonlisäverollista vai ei, tulee ensin miettiä tapahtuuko myynti liiketoiminnan muodossa. Toiseksi tulee arvioida sitä, ylittävätkö seurakunnan yhteenlasketut myyntituotot vuodessa 15.000 euron rajan (arvonlisäverolain 3 §, vähäinen liiketoiminta, huom. euroraja on muuttunut 1.1.2021 alkaen). Jos raja ei ylity, myyntituotoista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa.

Liiketoiminnan käsite tulee ymmärtää arvonlisäverotuksessa laajasti. Liiketoiminnassa keskeistä on, että siinä toimitaan alueella, jolla toimii myös muita toimijoita eli toiminta kilpailee asiakkaiden rahasta ja ajasta. Liiketoiminnaksi katsotaan toiminta, joka on suunnitelmallista, jatkuvaa ja tapahtuu ulospäin rajoittamattomalle asiakaspiirille. Huomionarvoista on, että liiketoimintaa on jopa tappiollinen toiminta, jolla ei edes tavoitella taloudellista voittoa. Liiketoiminnan harjoittajan yritys- tai toimintamuodolla ei niin ikään ole merkitystä arvonlisäverollisuuden suhteen vaan kaikki liiketoimintaa harjoittavat tahot ovat arvonlisäverovelvollisia toimintamuodosta riippumatta. (Auranen & Hyttinen 2003, 6)

”Myyntituotoilla tarkoitetaan tavaran tai palvelujen myyntiä markkinahintaan tai vähintään omakustannushintaan. Myynti on pääsääntöisesti arvonlisäverollista ja verotettavaa elinkeinotoimintaa. Myyntituottoja saattavat olla esim. pitopalveluiden, majoituspalveluiden, korttien tai adressien myynti.”(Seurakuntien tuloslaskelmaohje)

Seurakuntaa koskee arvonlisäverolain yleiset säädökset (jos toiminta täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit) seuraavia tuloverolain 23.3 §:ssä mainittuja toimintoja lukuun ottamatta:

Seurakunnan EI tarvitse maksaa arvonlisäveroa: (TVL 23.3 §)

  • yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saadusta tulosta.
  • jäsenlehdistä ja muista toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saaduista tuloista.
  • adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saadusta tulosta.
  • sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saaduista tuloista.
  • bingopelin pitämisestä saaduista tuloista.

Toiminta, jota ei ole edellä lueteltu ja joka täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit, on arvonlisäverollista toimintaa. Näin ollen esimerkiksi monissa kirkoissa tai seurakuntataloissa pidettävät kahvilat ovat arvonlisäverollista toimintaa, jos liiketoiminnan tunnusmerkkejä täyttyy. Sama koskee lähetysmyymälöitä, kirpputorien yms. myymiä tuotteita ja ruokapalveluita.

Arvonlisäverotuksesta on vaikeaa antaa yleispätevää ohjetta, minkä vuoksi myyntitilanteet tulee aina miettiä tapauskohtaisesti edellä mainittuja kriteereitä käyttäen.

Jos tavaroita tai palveluita hankitaan arvonlisäverolliseen käyttöön, ostohintoihin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää. Tällöin tavaran tai palvelun myynnistä saaduista tuotoista tilitetään arvonlisävero.

Jos tavaroita tai palveluita hankitaan arvonlisäverottomaan käyttöön, tuotteiden ja palvelujen hintoihin sisältyvä arvonlisävero jää seurakunnan kustannukseksi. Saaduista tuotoista ei tilitetä arvonlisäveroa.

(Teksti pohjautuu arvonlisävero- ja tuloverolakiin sekä Kirsti Aurasen ja Pekka Hyttisen, Ernst&Young Oy, 2003, oppaaseen Arvonlisäverotus seurakunnissa)

Takaisin sivun alkuun