Rippikoulu olemuskielellä

Vaikeimmin kehitysvammaiset nuoret käyvät olemuskielisen rippikoulun

Vuosittain rippikoulun käy noin 120 nuorta, jonka äidinkielenä on olemuskieli. Jokapäiväisestä elämästä selviytyäkseen vaikeimmin kehitysvammainen nuori tarvitsee vanhempiensa tai hoitohenkilökunnan jatkuvaa huolenpitoa. Olemuskieli on kehollista vuorovaikutusta hänen kanssaan: ilmeitä, eleitä, ääntelyä, toimintaa ja tunteita. Käytämme olemuskieltä sanallisen rinnalla läpi koko elämän. Sen kautta ilmaisemme ihmisenä olemisen peruskokemuksen.

Vaikeimmin kehitysvammaisten nuorten rippikoulu alkaa siitä todellisuudesta, jossa nuori elää. Elämää ja uskoa ei voi erottaa toisistaan. Tärkeintä on oppia tuntemaan rippikoululaisen arkielämä ja hänen tapansa kommunikoida. Olemuskielinen ymmärtäminen edellyttää läsnäoloa, aitoutta sekä olemista tässä ja nyt.

Rippikoulu toteutuu ihmisten välisessä suhteessa. Rippikoulussa rakennamme tilan kohtaamisen ja uskon vuorovaikutukselle. Sen sisältönä on kokemus nähdyksi tulemisesta toinen toisemme ja Jumalan edessä.

Kahden läsnäolossa toisilleen on Jumalan mentävä aukko

Rippikoulussa rakennamme tilan kohtaamiselle. Rippikoulu toteutuu sitä yhdessä elävien suhteessa. Sen aikana etsimme toistemme katsetta, että tulisimme tutuiksi ja näkisimme toisemme. Katson itseäni sinussa. Sinä olet, minä olen. Olen kanssasi, koska haluan olla. Kun kohtaamisessa on läsnä kaksi ihmistä, heidän välilleen syntyy minä-sinä suhde. Minää olemuksena, persoonana, ei voi olla ilman tätä kohtaamista.

Tässä hiljaisuudessa, kahden läsnäolossa toisilleen, on Jumalan mentävä aukko. Jumala on. Hän on nykyisyydessä. Jumalan kohtaaminen tapahtuu hetkessä.

Koko rippikoulun ydin on löytää yhteinen kontaktipinta, missä rippikoululaiset, lähi-ihmiset ja rippikoulun vetäjät löytävät yhteyden toisiinsa.

Varhainen usko on rippikoulun sisällön ja suunnittelun lähtökohtana

Useimmat vaikeimmin kehitysvammaisista rippikoululaisista elävät uskon kehitysvaiheista ns. varhaisen uskon kautta. Rituaalien merkityksen pohjustava kokeminen sekä transsendenttisen ja jumalallisen ulottuvuuden aavistelu liittyvät tähän kauteen.

Artikkeli “Varhainen usko rippikoulun lähtökohtana” (pdf).

Rippikoulun kehitystason mukaiset tavoitteet

Rippikoulun tavoitteena on

vahvistaa rippikoululaisen minä-kuvaa antamalla kokemus Jumalan hyväksynnästä ja rakkaudesta ja etsimällä nuoren mahdollisuuksia osallistua seurakunnan elämään
tukea vanhempia ja rippikoululaisen lähi-ihmisiä kristillisen kasvattajan roolissa ja rippikoulun herättämän prosessin läpikäymisessä

Lähi-ihmisten rooli rippikoulussa tulkkeina ja sijaiskantajina

Lähi-ihmiset tuntevat rippikoululaisen ja hänen tarpeensa. He kykenevät vuorovaikutukseen nuoren kanssa ja mahdollistavat hänen osallistumisensa mielekkäällä tavalla rippikouluun. Rippikoulu voi avata kaikille osallistujilleen hengellisen kokemuksen Kristuksesta.

Rippikoulun ohjelma on rippikoululaisen lähi-ihmisten kanssa rippikoululaisen arjen jakaminen ja yhdessä rukoileminen ja jumalanpalveluksen viettäminen. Näin valmistaudumme konfirmaatiojuhlaan ja seurakunnan toimintaan osallistumiseen.

Olemuskielisen rippikoulun osallistujat tulevat useammasta seurakunnasta ja saattavat olla eri ikäisiä. Rippikoulun ajankohta sovitaan yhdessä perheen ja avustavan hoitohenkilöstön kanssa.

Lähi-ihmisten rooli rippikoulussa (pdf)

Rippikoulun suunnittelu

Rippikoulubudjetti

Rippikoululaisen kotiseurakunnassa on hyvä varautua tämän rippikoulun suurempiin kuluihin. Ne muodostuvat lähi-ihmisten, omaisten, avustajien ja seurakunnan työntekijöidenpalkkioista ja kuljetuksista (INVA-taksit) sekä leirikeskuksen täysihoitomaksuista.

Tiedottaminen ja ilmoittautuminen

Seurakunnan rippikoulutiedotuksessa ilmoitetaan myös olemuskielisen rippikoulun mahdollisuudesta. Kirkkomme kehitysvammaistyön papit järjestävät yhdessä seurakuntien kanssa rippikouluja vaikeimmin vammaisille tarpeen mukaan. Ilmoittautuminen olemuskieliseen rippikouluun tehdään oman alueen kehitysvammaistyön papille.

Tutustuminen ja ryhmän kokoaminen

Rippikouluun ilmoittautumisen jälkeen pappi ottaa yhteyttä nuoreen ja hänen omaisiinsa ja neuvottelee heidän kanssaan rippikoulun ajankohdasta ja käytännöistä. Nuoret käyvät usein samaa koulua tai asuvat samassa hoitokodissa tai perheet ovat nuorten elämän aikana tutustuneet tai hoitajat ovat pitkään hoitaneet rippikouluun tulevia nuoria samassa hoitokodissa.

Neuvotellaan rippikouluryhmästä ja rippikouluun tulevista lähi-ihmisistä, omaisista, hoitohenkilökunnasta, koulun opettajista, avustajista ja etsitään kaikille sopivat ajankohdat. Samalla aloitetaan tutustuminen nuoriin ja heidän elämäntilanteeseensa.

Jokainen rippikoulu suunnitellaan juuri tässä rippikoulussa olevat rippikoululaiset huomioiden. Rippikouluryhmässä on enintään neljä nuorta.

Henkilöstön kokoaminen

Kotikäynnin yhteydessä sovitaan siitä minkälaiset mahdollisuudet perheellä ja/tai tutuilla hoitajilla/avustajilla on olla mukana rippikoulussa. Kullekin rippikoululaiselle tarvitaan kaksi henkilöä elämään hänen kanssaan rippikoulua. Lisäksi rippikoulussa on kehitysvammaistyön pastori, kanttori/muusikko, diakoniatyöntekijä ja palkkiotoimisia avustajia tarpeen mukaan.

Rippikoulun aikataulu

Rippikoulu toteutetaan lyhyinä tapaamisina ja pitempinä leirimuotoisina päivinä sen mukaan mikä on nuorille mahdollista ja mitenkä heidän lähi-ihmisensä voivat olla mukana. Ajankohdat sovitaan yhdessä koko rippikouluryhmän kanssa. Puhumme siis hyvin ”räätälöidystä” rippikoulusta, joka on juuri tämän rippikoulun nuorille suunniteltu.

Rippikoulupaikka

Rippikoulupaikan tulee olla nuorille sopiva tai sopivaksi muunneltavissa. Huoneiden kalustusta ja suojatoimenpiteitä tehdään tarvittavassa määrin. Monella nuorilla on apuvälineitä, joiden käyttömahdollisuudet on tarkistettava. Joskus ainoaksi mahdolliseksi rippikoulupaikaksi on osoittautunut rippikoululaisen koti tai hoitokoti.

Rippikoulua eletään myös riittävässä määrin konfirmaatiopaikassa, jotta siitä tulee tuttu ja voidaan miettiä millä tavalla siellä toimitaan.

Konfirmaatio

Konfirmaatio toimitetaan kirkossa, jos se on mahdollista. Tässä tapauksessa rippikoulutapaamisia kirkossa pitää olla riittävä määrä, jotta kirkkotila tulee nuorille tutuksi. Konfirmaation voidaan suunnitella seurakunnan päiväjumalanpalveluksen yhteyteen, mutta tämän rippikoulun konfirmaatio on hyvä järjestää erillisenä, jotta konfirmoitavat nuoret tulevat huomioiduksi.

Rippikoulun turvallisuusasiakirja

Turvallisuusasiakirjassa kuvataan ryhmän erityistarpeet ja -järjestelyt.