Kirkkovuosi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämää rytmittää kirkkovuosi.

  • Kirkkovuoden kuluessa seurakunta elää mukana kristinuskon keskeisissä tapahtumissa.
  • Kirkkovuodessa on kolme jaksoa, jotka nimetään joulun, pääsiäisen ja helluntain mukaan.

Kirkkovuosi alkaa adventista, ja pääsiäinen on kirkkovuoden keskus. Pääsiäisen ajankohdasta lasketaan pyhiä taaksepäin ja eteenpäin.

Pääsiäistä vietetään "kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina" (aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta).1

Pääsiäistä edeltää paastonaika, joka on pääsiäisen ajankohdasta riippumatta aina samanmittainen (40 arkipäivää). Paastonaika alkaa laskiaissunnuntaita seuraavasta tuhkakeskiviikosta. Paastonajan sunnuntaipäiviä on 6 (paastonajan sunnuntait 1 - 5 ja palmusunnuntai). Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, johon sijoittuvat mm. kiirastorstai ja pitkäperjantai.

Paastonaikaa edeltää ns. esipaasto, joka on aina samanmittainen: 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesima), 2. sunnuntai ennen paastonaikaa (Sexagesima) ja laskiaissunnuntai.

Kirkkovuoden kalenteria laadittaessa pääsiäispäivästä lasketaan pyhiä taaksepäin esipaaston ensimmäiseen sunnuntaihin (septuagesima) asti. Kirkkovuoden alkupuoli puolestaan lasketaan 1. adventtisunnuntaista alkaen.

Adventtiaikaan sijoittuu 4 joulupäivää edeltävää adventtisunnuntaita.

Loppiainen on aina 6.1. Sen edellä on 1 tai 2 joulun jälkeistä sunnuntaita. Loppiaisesta alkaa loppiaisaika, johon kuuluvien sunnuntaipäivien lukumäärä määräytyy septuagesiman ajankohdasta (2 - 6 sunnuntaita loppiaisesta).

Pääsiäisaika on aina samanmittainen: 6 pääsiäisen jälkeistä sunnuntaita. Helatorstai on aina 5. ja 6. pääsiäisen jälkeisen sunnuntain välissä. Kuudetta pääsiäisen jälkeistä sunnuntaita seuraa helluntaipäivä.

Helluntain jälkeisen ajan pyhiä on niin monta kuin niitä mahtuu helluntaipäivän ja 1. adventtisunnuntain väliin (23 - 28). Helluntaipäivän jälkeinen sunnuntai on aina Pyhän Kolminaisuuden päivä. 1. adventtisunnuntaita edeltävät kaksi pyhää ovat nimeltään Valvomisen sunnuntai ja Tuomiosunnuntai. Eräillä muillakin helluntain jälkeisillä pyhillä on oma nimensä: Apostolien päivä (6. sunnuntai helluntaista), Kirkastussunnuntai (8. sunnuntai helluntaista) ja Uskonpuhdistuksen muistopäivä (22. sunnuntai helluntaista).

Erityispyhät

Kynttilänpäivä on 2.2. tai sitä seuraavana sunnuntaina, mutta jos kynttilänpäivä osuu laskiaissunnuntaille, sitä vietetään viikkoa aikaisemmin.

Marian ilmestyspäivä on 25.3., mutta sitä vietetään 22. ja 28.3. välisenä sunnuntaina. Jos se on palmusunnuntai tai pääsiäinen, Marian ilmestyspäivä sijoittuu viikkoa ennen palmusunnuntaita.

Juhannuspäivää vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina.

Mikkelinpäivää vietetään 29.9. tai (jos se on arkipäivä) sitä seuraavana sunnuntaina.

Pyhäinpäivää vietetään lokakuun 30. päivää seuraavana lauantaina.

Uudenvuodenpäivä on aina 1.1.

Luomakunnan sunnuntaita vietetään jonakin touko-lokakuun sunnuntaina ja Perheen sunnuntaita jonakin touko-marraskuun sunnuntaina.

Rukouspäivät

18.1. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä

24.10. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä

Kun rukouspäivä sijoittuu sunnuntaille, sitä ei pääsääntöisesti vietetä pääjumalanpalveluksen yhteydessä, vaan muulla tavoin seurakunnan päätöksen mukaan.

Lisätietoa rukouspäivistä: Suomen Ekumeeninen Neuvosto


1Tarkempaa tietoa pääsiäisen ajankohdasta erityisesti vuonna 2019 löytyy mtv.fi-sivustolta.