Saamenkielisten kirkkokäsikirjojen taustaa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelustekstejä ja virsiä on julkaistu myös pohjoissaameksi ja inarinsaameksi.

  • Pohjoissaamenkielisessä virsikirjassa on 492 virttä.
  • Inarinsaamenkielisessä virsikirjassa on 100 virttä.

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Suomessa tapahtui laaja kirkollisten kirjojen uudistus. Uusi virsikirja ilmestyi 1986, raamatunkäännös 1992, Katekismus 1999, Evankeliumikirja 1999 ja Jumalanpalvelusten kirja 2000 sekä Toimitusten kirja 2003.

Samaan aikaan, pienellä viiveellä, eteni kirkollisten kirjojen uudistaminen saameksi. Suomessa puhutaan kolmea saamenkieltä: pohjois- eli tunturisaamea, inarinsaamea ja itä- eli koltansaamea. Viimeksi mainitun puhujat kuuluvat yleensä ortodoksiseen kirkkoon.

Virsikirjat ilmestyivät pohjois- ja inarinsaameksi vuonna 1993. Edellisessä (Sálbmagirji) on 492 virttä, joista 360 on vanhasta norjansaamelaisesta virsikirjasta nykyiselle ortografialle kirjoitettuna. Jälkimmäisessä (Salmâkirje) on 100 virttä, joista 95 on käännetty suomenkielisestä virsikirjasta ja viisi kokoelmasta Siionin Matkalaulut. Kirjan 2. painos sisältyy vuonna 2002 julkaistuun inarinsaamenkieliseen Kirkkokäsikirjaan (Kirkkokietâkirje).

Evankeliumikirja (Evangeliumgirji) ja Jumalanpalvelusten kirja (Ipmilbalvalusaid girji) pohjoissaameksi sekä Kirkkokäsikirja inarinsaameksi hyväksyttiin kirkolliskokouksessa tammikuussa 2000. Pohjoissaamen kääntäjänä on toiminut edesmennyt saamelaisten pappi Antti Kähkönen. Aineiston on kirkolliskokoukselle valmistellut sen asettama työryhmä (kirkkoherra Tapio Leinonen, erityisopettaja Pirkko Olli, Helena Valkeapää ja luokanopettaja Toivo West).

Evankeliumikirja käsittää lähes saman aineiston kuin suomen- ja ruotsinkieliset evankeliumikirjat. Vanhan testamentin tekstit on jouduttu merkitsemään vielä raamattuviitteinä. Jumalanpalvelusten kirja on valikoima, joka käsittää pääosan suomenkielisestä materiaalista. Saamenkieliseen kirjaan on saatu uusi Ulla Pirttijärven säveltämä messun sävelmäsarja. Toisena on suomenkielisen kirjan 2. sävelmäsarja saameksi sovitettuna.

Inarinsaamenkielinen Kirkkokäsikirja sisältää virsikirjan lisäksi 1. vuosikerran evankeliumit kirkkovuoden sunnuntai- ja pyhäpäiville, messun kaavan, jossa yksi sävelmäsarja (suomen 2.) ja valikoima vaihtoehtoista aineistoa messun eri kohtiin sekä lisäksi rukoushetkien päivän rukoukset. Inarinsaamenkielisen materiaalin kääntäjänä on toiminut fil. maist. Marja-Liisa Olthuis.

Kirkollisten toimitusten kirja pohjoissaameksi (Girkolaš doaimmahusaid girji) ja inarinsaameksi (Kirholij toimâttâsâi kirje) hyväksyttiin kirkolliskokouksessa marraskuussa 2004 ja ne ilmestyivät elokuussa 2005. Pohjoissaamen kääntäjänä on ollut Toivo West, inarinsaamen Marja-Liisa Olthuis. Käännöstyön on toimittanut käsikirjatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi kirkkoherra, teol.tri Arto Seppänen Utsjoelta, sihteerinä lääninrovasti Tapio Leinonen Kestilästä ja jäseninä luokanopettaja Toivo West Karigasniemeltä, erityisopettaja Pirkko Olli Inarista ja fil.lis Marja-Liisa Olthuis Hollannista. Asiantuntijana on ollut saamenkielen lehtori Helena Valkeapää Enontekiöltä. Työskentelyyn on osallistunut myös saamelaisten pappi Tuomo Huusko. Inarinsaamelaisen osuuden kääntämisessä ovat olleet mukana myös rovasti Antero Niva Rovaniemeltä ja opettaja Matti Morottaja Ivalosta. Kirkollisten toimitusten kirjat otettiin käyttöön adventtina 2004.

Uusi raamatunkäännös pohjoissaameksi hyväksyttiin kirkolliskokouksessa 9.11.2018. Se otetaan käyttöön 1.9.2019. Lisätietoa raamatunkäännöksestä Suomen Pipliaseuran sivuilla.

Päivitetty