Mikä on kirkon rooli ja paikka aidosti moninaisessa yhteiskunnassa?

Tutkimusjulkaisu Kirkko yhteiskunnassa – suhteet ja rajapinnat päivittää käsitystä uskonnonvapauden juridisesta kehityksestä ja nykytilasta sekä uskonnon ja valtion välisten suhteiden järjestämisen tavoista.

Uskonnonvapaus on yksi länsimaisen demokratian kivijaloista. Lailla säädetty oikeus valita oma uskontonsa oli historiallisesti merkittävä murros suomalaisessa yhteiskunnassa uskonnon ja julkisen vallan kiinteästä yhteydestä yksilönvapautta korostavaan eetokseen. Tutkimusjulkaisu Kirkko yhteiskunnassa – suhteet ja rajapinnat (toim. Isto Peltomäki & Veli-Matti Salminen) tarttuu kirkon ja valtion suhteiden problematiikkaan Suomen ensimmäisen uskonnonvapauslain täyttäessä 100 vuotta. Kirja julkistetaan tiistaina 5.9.2023, ja se on jo luettavissa Kirkon julkaisuissa.

Kirkko yhteiskunnassa -julkaisu perustuu Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen tutkimushankkeeseen, jonka kehystävänä näkökulmana on kirkko uskonnollisena toimijana yhteiskunnassa. Kirjan tarkoituksena on päivittää käsitystä uskonnonvapauden juridisesta kehityksestä ja nykytilasta sekä uskonnon ja valtion välisten suhteiden järjestämisen tavoista. Lainsäädännön lisäksi käsittelyssä ovat arvokysymykset ja kirkon suhde erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin sekä poliittinen vaikuttaminen.

Moninaisuus heijastuu kirkon yhteiskuntasuhteeseen

Yhteiskunnan kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus lisääntyy, mikä kohdistaa muutospaineita uskonnon ja valtion välisten suhteiden järjestämiseen. Pasi Saukkonen esittää artikkelissaan Suomen luterilaisen kirkon ja valtion suhteen malliksi katsomuksellisesti neutraalin valtion uskonnollista pluralismia. Siinä uskonnolliset yhteisöt kuuluvat tasavertaisesti kansalaisyhteiskuntaan, ja valtio takaa oikeuden kuulua tai olla kuulumatta uskonnollisiin yhteisöihin. Uskontojen ja katsomusten moninaisuus sekä niiden symbolinen merkitys ihmisille ja yhteiskunnalle tunnustetaan.

Hautaustoimi on yksi yhteiskunnallisista instituutioista, joka on Suomessa kiinnittynyt vakaasti kristilliseen perinteeseen. Siihenkin kohdistuu muutospaineita, kuten Leena Sorsa osoittaa artikkelissaan. Hautaustoimi ja hautausperinteiden toteutuminen ja kunnioittaminen osuvat uskonnonvapauden ytimeen. Se nivoo vahvasti yhteen yhteiskunnallisen arvomaailman sekä uskonnolliset ja katsomukselliset tulkinnat ja perinteet.

Kirkkojen yhteiskunnallisista tehtävistä kriisinhallintaan osallistuminen saa varsin laajan tuen suomalaisilta, mikä havaittiin tuoreessa Gallup Ecclesiastica 2022 -tutkimuksessa. Veli-Matti Salminen nostaa artikkelissaan esille sen, että noin puolet suomalaista toivoo myös lainsäädännöllistä velvoitetta kirkkojen yhteistyölle viranomaisten kanssa kriisitilanteissa. Havainto on yllättävä siihen nähden, että kirkkojen julkisoikeudellisen erityisaseman purkamiseen kohdistuu nykytilanteessa merkittävää painetta.

Muuttuva yhteiskunta haastaa kirkkoa avoimempaan toimintakulttuuriin

Kirkko yhteiskunnassa -tutkimushankkeen lähtökohtana oli kirkon nelivuotiskertomuksessa Uskonto arjessa ja juhlassa (2020) esiin tuotu havainto, että kulttuurikristillisyys on murtumassa, eikä luterilaisuuden hahmottaminen suomalaisen yhteiskunnan ”kansalaisuskontona” näin ollen enää ole ongelmatonta. Kirkon asemoituminen yhteiskunnassa on kääntymässä valtakulttuurista poikkeavaksi, joissakin suhteissa jopa vastakulttuuriseksi. Kun kulttuuri ja perinteet kiinnittävät ihmisiä kirkkoon entistä heikommin, kirkon on entistä aktiivisemmin kehitettävä niitä rakennusaineksia, joista sen oma merkityksellisyys ihmisten arjessa koostuu: ihmisten kohtaaminen ja tukeminen, kristinuskon tulkkina toimiminen uskontojen moninaisuuden kirjossa, älyllisiin ja moraalisiin haasteisiin, kuten ilmastokriisiin tai ihmisoikeuskysymyksiin vastaaminen sekä yhteiskunnallisen keskustelun aktiivisena osapuolena toimiminen.

Moninaistuva yhteiskunta haastaa kirkkoa avoimempaan toimintakulttuuriin, jossa se on aktiivinen osapuoli yhteiskunnallisissa muutoksissa. Kirkkoon luotetaan, kun se tekee arvopohjastaan nousevaa työtä esimerkiksi ihmisten auttamiseksi ja kriisinkestävyyden tukemiseksi. Tulevaisuuden mahdollisuudet avautuvatkin nähdäkseni siitä, miten kirkko hahmottaa paikkansa ja missionsa osana jatkuvasti pluralisoituvaa yhteiskuntaa. Ollakseen uskottava yhteiskunnallinen toimija kirkon tulee kuitenkin myös ottaa tosissaan arvomaailmojen moninaisuus yhteiskunnan todellisuudessa.

Kirjoittaja:

Veli-Matti Salminen

Tutkija, Kirkon tutkimus ja koulutus