Kirkko, Raamattu ja yhteiskunnallinen konteksti

Kun uskonnollista kieltä tai uskonnon elementtejä, kuten vaikkapa pyhiä kirjoituksia, hyödynnetään poliittisessa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa, ei uskontoa voida erottaa kontekstista.

Vuoden 2021 lopussa Kotimaa-lehti julisti vuoden uskontouutiseksi kansanedustaja Päivi Räsäsen saamat syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valinta perustui median edustajille tehtyyn kyselyyn, jossa Räsäsen tapaus sai eniten mainintoja. Valintaa voidaan pitää osuvana, koska yhteiskunnallisena vallankäyttäjänä toimivan kansanedustajan raamatuntulkinta ja sen törmääminen valtiollisen lainsäädännön kanssa osoittivat samalla uskonnon, raamatuntulkinnan ja yhteiskunnallisen vallankäytön yhteen kietoutuneisuuden. Siltä ei voida välttyä edes Suomen tapaisessa varsin sekulaarissa yhteiskunnassa.

Myös kirkkohistorian dosentti Mikko Ketolan Vartija-lehteen tekemissä poiminnoissa vuoden uskontouutisista Räsäsen tapaus nousi esiin. Hän nivoi tapausta globaaliin kontekstiin ja konservatiivisen kristillisyyden vahvaan kytkeytymiseen konservatiiviseen ja nationalistiseen politiikkaan, esimerkkinä Yhdysvalloissa evankelikaalisten kristittyjen tuki republikaaneille. Tämänkaltainen kytkeytyminen usein osoittaa, että uskonto saattaa olla sivuroolissa; se on väline yhteiskunnalliselle vallankäytölle. Mitä tiukempi kytkös on, sitä hanakammin uskonnollista retoriikkaa hyödyntävät vallankäyttäjät todennäköisesti haluavat pelkistää kysymykset vain uskonnollisiksi ja erottaa ne maallisesta vallankäytöstä.

Raamatun tulkinta ja yhteiskunta

Kun uskonnollista kieltä tai uskonnon elementtejä, kuten vaikkapa pyhiä kirjoituksia, hyödynnetään poliittisessa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa, ei uskontoa nähdäkseni voida erottaa kontekstista. Yksi kansanedustaja Räsäsen puolustavista argumenteista oli, että hän vain siteerasi Raamattua ja piti näin ollen ongelmallisena sitä, että siteeraamisesta voi joutua syytteeseen. Tässä kuitenkin oikaistiin yksi mutka, joka liittyy Raamatun tulkintaan. Jo Raamatun lukeminenkin tietyssä ajassa ja kontekstissa sisältää tulkintaa.

Tutkija Niko Huttunen perehtyi Räsäsen tapaukseen raamatuntutkimuksen näkökulmasta ja yhtenä lopputulemana totesi HS Vieraskynä-tekstissään: ”Raamatusta ei sellaisenaan omaksuta kaikkea, ja Raamatusta peräisin olevaa ainesta täydennetään moderneilla käsityksillä. Raamattua ei voi lukea tulkitsematta.”

Kysymys on siis aina siitä, että Raamatun tulkintaa tehdään tietyssä ajassa ja tietyssä ymmärryksessä. Siinä tehdään valintoja siitä, mitä noudatetaan ja mitä ei, ja aina valinnat eivät edes ole kovin tiedostettuja. Joka tapauksessa keskeinen havainto on, että Raamatun tulkinta ei ole vain uskonnollinen kysymys. Se on samalla myös yhteiskunnallisesti varsin merkityksellinen asia.

Kirkko on osa yhteiskuntaa

Suomessa uskonnollinen murros ja varsinkin kulttuurikristillisyyden heikentyminen on edennyt pitkälle. Luterilaisen kristinuskon vaikutus on kuitenkin yhteiskunnan läpäisevä ja näkyy edelleen monin tavoin yhteiskunnallisessa arjessa, vaikka osa vaikutuksesta onkin enemmän piiloista. Tätä valottaa tarkkanäköisesti esimerkiksi teos Kaappiluterilainen kansa.

Kristilliset kirkot ovat yhteiskunnallisia toimijoita ja siten olennainen osa yhteiskuntaa. Kirkon tutkimuskeskus (kuluvan vuoden alusta Kirkon tutkimus ja koulutus) on tätä näkökulmaa syventääkseen käynnistänyt tutkimushankkeen ”Kirkko yhteiskunnassa”, jossa tarkastellaan muun muassa luterilaisen teologian globaaleja muutoksia, kirkon yhteiskunnallista toimijuutta, suomalaisten asenteita uskonnollisia yhteisöjä kohtaan ja suomalaista poliittista teologiaa. Hankkeen tähtäimessä on vuosi 2023, jolloin uskonnonvapauslaki Suomessa täyttää 100 vuotta.

Kaikki kristillistä uskoa ja sen keskeisiä tunnusmerkkejä soveltavat toimijat operoivat siis aina jossakin yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tutkimuksen kannalta merkittävää on tunnistaa kontekstit ja ymmärtää, minkälaisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa uskonnolliset toimijat ovat. Tähän haasteeseen tartumme tulevana vuonna osana tutkimustoimintaamme.

Hyvää alkanutta vuotta 2022 Kirkko ja tutkimus -blogin lukijoille! Kirkon tutkimuskeskus ja Kirkon koulutuskeskus ovat vuoden 2022 alusta yhdistyneet Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköksi. Vastaamme tutkitun tiedon tarpeeseen kirkossa jatkossakin, ja tämän blogin toiminta jatkuu entiseen tapaan kahdella postauksella kuukausittain.

Kirjoittaja:

Veli-Matti Salminen

Tutkija, Kirkon tutkimus ja koulutus