Isolla osalla suomalaisista on neutraali suhtautuminen uskonnollisiin tiloihin asuinalueellaan

Uskonnollisuus ja uskonnollisten yhteisöjen kenttä ovat Suomessa muutoksessa. Maallistumisen rinnalla uskonnollisuuden muutoksessa on kyse myös uskonnollisuuden moninaistumisesta. Lisäksi uskonnot näkyvät julkisessa tilassa erilaisten uskonnollisten rakennusten myötä.

Kun verrataan vuoden 2022 Gallup Ecclesiastica -kyselytutkimuksen tuloksia vuoden 2015 Gallup Ecclesiastican kyselytutkimuksen tuloksiin, kävi ilmi, että suomalaisten myönteinen suhtautuminen uskonnollisten[1] kokoontumistilojen sijaintiin omalla asuinalueellaan on laskusuunnassa kautta linjan (Kuvio 1).  Kysymysosio suomalaisten suhtautumisesta uskonnollisiin kokoontumistiloihin asuinalueellaan on osa Gallup Ecclesiastica -kyselytutkimusta (2022)[2], jonka tuloksia julkaistaan laajemmin vuonna 2024.

Tarkemmin suomalaisten suhtautumisesta uskonnollisiin kokoontumistiloihin voi perehtyä Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön julkaisemassa raportissa: Suomalaisten suhtautuminen uskonnollisiin kokoontumistiloihin asuinalueellaan.

Kuvio 1 Miten suhtaudut siihen, jos omalla asuinalueellasi sijaitsee jokin seuraavista kokoontumistiloista? Myönteisesti suhtautuneet (%).  GE 2015, N = 4 275 & GE 2022, N = 1 004.

Uusin Gallup Ecclesiastica 2022 osoittaa, että suomalaiset suhtautuvat uskonnollisista ja aatteellisista kokoontumistiloista kaikkein kielteisimmin moskeijan sijaintiin asuinalueellaan. Runsas kolmannes (35 %) suomalaisista suhtautuu erittäin kielteisesti tai melko kielteisesti moskeijan sijaintiin omalla asuinalueellaan (Kuvio 2).  Kielteisessä suhtautumisessa ei juuri ollut suurta eroa riippumatta siitä, oliko kyse evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä (34 %), muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsenistä (36 %) tai uskontokuntiin kuulumattomista (37 %).

Kuvio 2 Miten suhtaudut, jos asuinalueellasi sijaitsee islamilainen moskeija?  Suhtautuminen vastaajien ikäluokkien mukaan (%). GE 2022, N = 1 004.

Juutalaisen synagogan läheisyyteen asuinalueellaan suhtautuu kielteisesti runsas kymmenesosa suomalaisista (13 %). Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja ja samansuuntainen kielteisyys (15 %) näkyi myös alle kolmekymmentävuotiaiden parissa. Miesten ja naisten välillä ei ollut juuri eroja.

Kaiken kaikkiaan isolla osalla (46–56 %) suomalaisista on silti neutraali suhtautuminen uskonnollisten kokoontumistilojen sijaintiin asuinalueellaan. Miehet suhtautuvat kuitenkin huomattavasti kielteisemmin kuin naiset moskeijan sijaintiin asuinalueellaan.  Myönteisimmin suhtaudutaan edelleen evankelis-luterilaisen kirkkorakennuksen sijaintiin asuinalueella.

Oikeus perustaa ja ylläpitää uskonnonharjoitukseen liittyviä kokoontumistiloja on myös kiinteästi uskonnonvapauteen liittyvä kysymys. Uskonnonvapaus ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, jos esimerkiksi ei riittävästi huomioida tilojen koon tarvetta suhteessa yhteisön kokoon tai tilojen perustamiselle asetetaan kohtuuttomia rajoituksia tai vaatimuksia liittyen esimerkiksi rakennustyyliin, hakemusprosessiin ja sijaintiin.

Kirjallisuus

Villaroman, Noel G.
The right to establish and maintain places of worship: the developments of its normative content under international human rights laws. –  Religion in Public Spaces. A European Perspective. Ed. by Silvio Ferrari & Sabrina Pastorelli. London: Routledge, 2012.
https://doi.org/10.4324/9781315604930

Kirjoittaja:

Jussi Sohlberg

Tutkimuskoordinaattori, Kirkon tutkimus ja koulutus