Hermetic Order of the Golden Dawn – Mystisen aamunkoiton sarastus

Yksi merkittävimmistä järjestöistä modernin okkultismin saralla on ollut Englannissa vuonna 1888 perustettu Hermetic Order of the Golden Dawn (”Golden Dawn”). Järjestön vaikutus moderniin magiaan okkultismiin ja esoteriaan on ollut erittäin suuri, vaikka alkuperäinen järjestö ei toiminut kovin pitkään.

Golden Dawn -perinne vaikuttaa edelleen länsimaisen esoteerisen uskonnollisuuden piirissä. Järjestön perustajat William Wynn Westcott (1848–1925), Samuel L. MacGregorMathers (1854–1918) ja William R. Woodman (1828–1891) olivat vapaamuurareita ja SRIA:n (Societas Rosicruciana In Anglia) jäseniä. Golden Dawnissa oli myös mukana tuon ajan kulttuurielämän vaikuttajia, esimerkiksi kirjailijoita, kuten W.B. Yeats ja Arthur Machen.

Westcott oli saanut haltuunsa vuonna 1887 käsikirjoituksen (Cipher Manuscript), jossa oli salaisen saksalaisen ruusuristiläisen järjestön rituaaleja. Käsikirjoitus oli kirjoitettu salakirjoitusjärjestelmällä. Kyseisen käsikirjoituksen on laatinut englantilainen okkultisti Kennéth MacKenzie (1833–1886). Järjestön juuret sen oman sakraalin ja perinteisen tulkinnan mukaan olivat juuri kyseisessä ruusuristiläisessä järjestössä.  Westcott väitti olleensa kirjeenvaihdossa järjestön adeptin ”neiti Sprengelin ” kanssa, jolta hän sai valtuutuksen perustaa Golden Dawn. ”Sprengel” on ollut kuitenkin kuvitteellinen hahmo ja kirjeenvaihto oli Westcottin omaa luomusta.

Golden Dawnin asterituaalijärjestelmän perusrunkona on ollut SRIA:ssa käytösssä ollut järjestelmä samoin kuin 1700-luvun puolenvälin jälkeen syntyneen Der Orden des Gold -und Rosenkreuzes -veljeskunnan järjestelmä.  

Golden Dawn synteesin luojana

Golden Dawnissa muotoiltiin esoteerisen perinteen laaja kokonaisuus, johon oli koottu aineksia  kabbalasta, hermetismistä, ruusuristiläisyydestä, kristinuskosta, alkemiasta, geomantiasta, tarot-symboliikasta, teurgiasta ja magiasta. Ulkonaisesti näyttävät rituaalit koostuvat muun muassa invokaatioista ja visualisaatiotekniikoista. Magian katsotaan olevan Golden Dawnissa ihmismielen potentiaali. Ihmisen mielen kykyjen lisäksi magian katsottiin perustavan luonnon energiaan. Ideaalina on jumaluuden yhdistyminen inhimilliseen olemukseen. Tätä kuvataan myös yhteyden saamisena ”oman suojelusenkelin kanssa.” Korkea magia nähdään henkisen harjoituksen menetelmänä, joka opastaa löytämään todellisen itsen ja sitä kautta myös yhteyden jumaluuden kanssa. Taustalla on näkemys ihmisestä mikrokosmoksena, joka yhdistyy makrokosmokseen.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että viktoriaanisen ajan okkultismi ammensi erityisesti renessanssin ajan esoteerisesta perinteestä sekä erilaisista vapaamuurariperinteistä, johon puolestaan oli ajan myötä sulautunut elementtejä niin ruusuristiläisyydestä kuin egyptiläisestä mytologiasta ja symboliikasta. Golden Dawnin viitekehyksenä ja kontekstina oli länsimaissa 1800-luvun puolestavälistä alkanut uusi kiinnostus okkultismiin. Sosiaalisena ilmiönä kiinnostus okkultismia kohtaa oli itse asiassa kiinteä osa modernia kulttuurimaisemaa. Kiinnostus ”uuteen mystiikkaan” virisi erityisesti taiteilijoiden ja myös yleisemminkin keskiluokan parissa. Golden Dawnissa pyrittiin integroimaan magia myös tuon ajan luonnontieteellisiin näkemyksiin ja muutoinkin magiaa tulkittiin uudella tavalla. Myös naisten oli mahdollista liittyä järjestöön. Järjestössä oli alun perin kolme osaa. Uloin osa oli varsinaisesti nimeltään Golden Dawn.

Alkuperäinen Golden Dawn hajosi jo 1900-luvun alussa monien kiistojen myötä. Tosin sen jälkeen syntyi joitakin Golden Dawn-temppeleitä ja muita järjestöjä, jotka olivat saaneet vaikutteita Golden Dawnista. Tunnetulla okkultistilla ja Aleister Crowleyn (1875–1947) sihteerillä Israel Regardiella (1907–1985) on ollut keskeinen rooli siinä, että Golden Dawnin perintö ei vaipunut unohduksiin, vaan järjestössä luotu länsimaisen esoteerisen perinteen laaja synteesi säilyi ja siirtyi eteenpäin. Regardie puolestaan oli kiinnostunut rituaalimagian ja psykoanalyyttisten menetelmien integroimisesta. Golden Dawn perinne on antanut vaikutteita yhtä lailla Aleister Crowleyn luomaan thelema-perinteeseen, Dion Fortunen näkemyksiin ja moderniin uuspakanuuteen.

Nykyään löytyy eri puolilta maailmaa järjestöjä, jotka ovat elvyttäneet Golden Dawnin perinnettä ja käyttävät Golden Dawn -nimeä.  Golden Dawn -kirjallisuus on ollut se väylä, jota kautta liikkeen näkemykset ja käytännöt ovat levinneet esoteerisesta uskonnollisuudesta ja henkisyydestä kiinnostuneiden pariin aina näihin päiviin saakka.  Suomessa ei ole toiminut koskaan Golden temppeliä (lähin temppeli on Ruotsissa), mutta erilainen Golden Dawn
-perinteen materiaali ja sitä kautta saadut vaikutteet ovat läsnä myös tämän päivän suomalaisessa esoteerisessa uskonnollisuudessa.

Kirjallisuutta

Bogdan, Henrik (2003): From Darkness to Light. Western Esoteric Rituals of Initiations. Göteborg: Göteborg University: Department of Religious Studies.

Butler, Alison (2011):  Victorian Occultism and the Making of Modern Magic. Invoking Tradition. Hampshire & New York: Palgrave Macmillan.

Cicero, Chic & Sandra Tabitha, Cicero (2003):  The Essential Golden Dawn. An Introduction to High Magic. Minnesota: Llewellyn Publications.

Gilbert A. Robert (2005): Hermetic Order of the Golden Dawn Hanegraaff, Teoksessa Hanegraaff, J. Wouter in Collaboratoin with Faivre, Antoine, van den Broek Roelof & Brach, Jean-Pierre (ed.)  Dictionary of Gnosis & Western Esotericism. Leiden: Brill.  544–550.

Howe, Ellic (1972): Magicians of the Golden Dawn. A Documentary History of a Magical Order 1887 – 1923. London: Routledge & Kegan Paul.

Kirjoittaja:

Jussi Sohlberg

Tutkimuskoordinaattori, Kirkon tutkimus ja koulutus