Korona-aikaa koskeva tutkimus

Tälle sivulle on koottu Koronatutkimusverkostossa kirkon työtä tarkastelevia tutkimuksia Covid-19 pandemian aikana. Verkostoon kuuluvat

• Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK (verkoston puheenjohtaja)
• Suomen ev.lut kirkon kirkkohallitus / Kirkon tutkimus ja koulutus sekä Kirkon diakonia ja yhteiskunta
• Itä-Suomen yliopisto
• Helsingin yliopisto
• Diakonian tutkimuksen seura DTS

Ahonen, Talvikki & Koponen, Ari & Metso, Pekka & Punkki, Mikko. Lähentymisiä ja etääntymisiä korona-aikaan (pdf). Selvitys Suomen ortodoksisen kirkon striimattuihin jumalanpalveluksiin ja poikkeusjärjestelyin toimitettuihin sakramentteihin osallistumisesta keväällä ja kesällä 2020.

Alakoskela, Anni. 2021. Nuorten sielunhoito koronapandemian poikkeusolojen aikana (pdf) Lapuan hiippakunnassa. Käytännöllisen teologian pro gradu opinnäytetyö. Itä-Suomen yliopisto.

Pro gradu -tutkielmassani tutkimustehtävänäni on tarkastella sitä, miten nuorten kanssa on toteutettu sielunhoitoa koronapandemian aiheuttamien vuoden 2020 poikkeusolojen aikana Lapuan hiippakunnassa. Tutkin, miten seurakuntien nuorisotyössä vastattiin haasteeseen, jonka koronan aiheuttama poikkeustilanne toi nuorten hyvinvointiin.

​​​Alppivuori Kristiina. 2021. Mitä kertovat ruoka-apua hakevat ihmiset. Espoolainen ruoka-apu, avun tarve ja palvelukokemukset ruoka-avun hakijoiden näkökulmasta. Espoon kaupungin julkaisuja.

Gävert, Titi. 2021. Koronaerityinen diakoniatyö vastasi ketterästi akuuttiin tarpeeseen. Diakonian tutkimus 2/2021.

Helisten-Heikkilä, Jaana. 2021. “Rukoilemme ajassa, jossa elämme” Yhteiset esirukoukset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa. Käytännöllisen teologian opinnäytetyö. Itä-Suomen yliopisto. Opinnäytetyössä tarkastellaan jumalanpalveluksen yhteisen esirukouksen teemoja. Yhtenä ajankohtaisena aiheena osassa esirukouksia esille nousi koronapandemian aiheuttama huoli ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

Juntunen, Tapio. 2021. Corona grievances. An analysis of criticisms of the utilization of COVID-19 precautions in the Orthodox Church. Systemaattisen teologian opinnäytetyö. Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus kohdistuu ortodoksisen kirkon piirissä kansainvälisesti esiintyvään koronatoimien kritiikkiin ja niiden teologis-hengellisiin perusteisiin.

Kallatsa, Laura & Mikkola, Sini. 2020. “Olimme kaikki osallisia ‘kaipuun sakramentista'” Ehtoollinen ja kirkkoherrojen kokemukset Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa koronakeväänä 2020. – Uskonnontutkija 9:2 (2020), 27 s.
Tutkimuksen mukaan kevään 2020 poikkeusoloilla oli merkittävät vaikutukset seurakuntien jumalanpalveluselämään, etenkin ehtoollisen viettämiseen. Yli puolessa seurakuntia ehtoollista ei vietetty lainkaan poikkeusolojen aikana, ei edes pääsiäisenä. Useimmat kirkkoherrat tahtoivat kulkea yhteisrintamassa koko seurakunnan kanssa, minkä vuoksi pienelle, rajatulle joukolle tarkoitettuja ehtoollisia ei valtaosin haluttu järjestää. Sen sijaan seurakunnat pyrkivät vahvistamaan seurakunnan yhteyttä esimerkiksi panostamalla jumalanpalvelusten striimaamiseen eli suoratoistoon.

Laihiala, Tuomo & Nick Reetta. 2020. Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun 2020. Tutkimus: Ruoka-avun tarve moninkertaistui koronakeväänä – Kirkkopalvelut

Metso, Pekka & Kallatsa, Laura & Mikkola, Sini & Ahonen, Talvikki. 2021. Kokemukset hengellisestä yhteydestä ja hengellisyyden muutoksesta koronapandemian aikana Suomen ortodoksisessa ja evankelis-luterilaisessa kirkossa. Diakonian tutkimus 2/2021. Tutkimus osoitti, että kokemus hengellisestä yhteydestä etäyhteyksien aikana oli jakaantunutta. Kun osa koki hengellisen yhteyden vahvistuvan, osa puolestaan koki lähinnä verkkoyhteyksien kautta tapahtuvan toiminnan vieraannuttavan heitä seurakuntayhteydestä. Hengellisyyden muuttuminen näkyy etenkin koronapandemian heijastumisena rukousaiheisiin sekä rukouselämän ja uskon syventymiseen.

Mikkola, Sini. 2020. Etäehtoollinen ja luterilainen ehtoollisteologia: mahdollinen yhtälö. – Vartija-lehti 03/2020.
Mikkolan mielestä etäehtoollisen tarjoaminen ei sodi luterilaisen ehtoollisteologian keskeisiä painotuksia vastaan, mitä hän perustelee lyhyesti ja yleistajuisesti oheisessa tekstissä.

Mikkola, Sini & Kallatsa, Laura. 2021. Elettyä teologiaa: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherrojen ja seurakuntalaisten suhtautuminen etäehtoolliseen koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. – Teologinen Aikakauskirja 4/2021, 39–59.
Artikkelissa Mikkola ja Kallatsa tarkastelevat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherrojen ja seurakuntalaisten näkemyksiä ja kokemuksia etäehtoollisesta. Aineistoa tarkastellaan eletyn uskonnon teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkimus osoittaa, että etäehtoollinen on sekä tutkimukseen osallistuneille seurakuntalaisille että kirkkoherroille erityisesti teologinen kysymys.

Mäenpää, Pasi & Grönlund, Henrietta. 2021. Julkista palvelua kirkon kautta. Helsinki-apu yhdisti kirkon ja kaupungin järjestöihin, yrityksiin ja kaupunkilaisiin.Kvartti. Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu. 1/2021.  Artikkeli liittyy laajempaan tutkimushankkeeseen, Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi ja sen segregaatio. Tutkimushanke tarkastelee Helsingin asuinalueiden yhteisöllistä resilienssiä koronaepidemian aiheuttamassa kriisissä.

Punkki, Mikko, Koponen, Ari, Metso, Pekka & Ahonen, Talvikki. 2021. Yhteydessä erilliset. Selvitys koronaepidemian vaikutuksista Helsingin ortodoksisen hiippakunnan jäsenten kokemuksiin jumalanpalveluselämästä”. Raporttia ei ole kokonaisuudessaan avoimesti saatavilla, mutta tämän linkin takaa löytyy raportin tulosten referaatti on saatavilla.

Saarelainen, S.-M., Inkilä, H., Oviedo, L., Anthony, F.-V., Seryczynska, B., Roszak, P., & Torralba Albaladejo, J. 2021. Elämän merkityksellisyyden ulottuvuudet ensimmäisen korona-aallon aikana. Diakonian tutkimus 2/2021.

Salmesvuori, Anni. 2020. ”Tapahtuipa ympärillä mitä tahansa, ihmisiä ei voi jättää kohtaamattaLinkki avautuu uudessa välilehdessä”: Koronapandemian merkitys Tampereen Messukylän seurakunnan diakoniatyössä vuonna 2020. Diak-opinnäytetyö.
Koronapandemian merkitys näkyi Messukylän seurakunnan diakoniatyössä vuonna 2020 etätyöhön siirtymisenä, kohtaavan toiminnan keskeyttämisenä ja uusien työtapojen opetteluna. Esimerkiksi puhelinpäivystys, Teams-palaverit, ruokajaon uudelleenjärjestelyt sekä striimaaminen veivät paljon aikaa ja vaativat uuden opettelua. Vuoden 2020 aikana keskeytettiin tai toteutettiin eri tavoilla sellaisia diakoniatyön toimintoja, jotka ovat aiemmin tuntuneet luovuttamattomilta. Poikkeuksellisesta vuodesta voidaan varmasti oppia paljon tulevaisuutta varten.

Salminen, Veli-Matti. 2021. Seurakuntatyö pitkittyneessä poikkeustilassa. Kirkon tutkimuskeskus.

Salomäki, Hanna. 2020. Seurakunnat ja koronakriisi. Kirkon tutkimuskeskus.

Salonen, Anna Sofia & Alppivuori, Kristiina. 2021. Kaupungin ja järjestökentän yhteistyö espoolaisen ruoka-avun kentällä koronakriisissä keväällä 2020: Näkökulmia vakiintuvaan ruoka-apuun. Diakonian tutkimus 1/2021.

Takala-Roszczenko, Maria. 2021. Kirkkokuorolaiset ja koronapandemia 2020. Ortodoksia 61. 100–119.

Vähäkangas, Auli. 2021. Tunteiden vuoristorataa korona-ajan hautajaisissa. Diakonian tutkimus 2/2021.