Digitaalinen turvallisuus ja yksityisyyden suoja

Seurakunnan tulee olla turvallinen paikka kaikissa mahdollisissa toimintaympäristöissä. Digitaalisen ja muun elämän välinen raja on varsinkin lasten ja nuorten näkökulmasta usein häilyvä, eikä sellaista rajaa välttämättä ole kaikkien digiaikana kasvaneiden seurakuntalaisten näkökulmasta edes olemassa. On silti huomionarvoista, että lapset eivät synny valmiina diginatiiveina, eivätkä ilman aikuisen ohjausta välttämättä opi suojautumaan tietoturvauhkilta tai muilta digimaailman haittailmiöiltä.

Digitaalisesta turvallisuudesta huolehtimalla suojataan lapsen, nuoren ja aikuisen yksityisyyttä digitaalisessa maailmassa.

Myös lapsella on oikeus tutkia nettiä ja erilaisia puhelinsovelluksia, nuorista ja aikuisista puhumattakaan. Älylaitteiden kautta avautuu kuitenkin maailma, jossa varsinkin lapset tarvitsevat tietoja, taitoja ja harkintakykyä sekä vanhemman tukea ja turvaa. Seurakunnan toiminnassa tukea, turvaa ja ohjausta voi olla tarpeen tarjota myös seurakunnan työntekijän tai vapaaehtoisen toimesta. Digiturvataitojen oppiminen on tärkeää juurruttaa osaksi arkea ja elämää, jotta lapsi osaisi toimia turvallisesti yhä paremmin myös omatoimisesti.

Käytännön turvatoimia

Esimerkkejä turvatoimista, joilla aikuiset voivat lisätä digitaalista turvallisuutta alaikäisten suojaksi. (Pohjalähde: Telia, Digitaalinen vanhemmuuspakkaus)

Tutustuminen yhdessä lapsen kanssa hänen käyttämäänsä laitteeseen ja sovelluksiin
Ikärajoitusten asettaminen tarviittaessa sisältöjen näkyvyyksille ja ikärajoihin sopimattomien sovellusten asentamiselle (tämä on huoltajan vastuulla)
Keskusteleminen alaikäisen kanssa ja kertominen hänelle, miten omia tietoja ja käyttäjätiliä voi suojata.
Ruutuajan rajaaminen (tämä on huoltajan vastuulla, joskin seurakunnan leireillä ja tapahtumissa voidaan soveltaa kyseiseen leriin tai tapahtumaan linjattuja sääntöjä).
Esimerkkinä toimiminen ja avoimen keskustelun ylläpitäminen digitaalisessa maailmassa toimimisesta yhdessä alaikäisen kanssa.

Häirintä netissä

Häirintä voi digimaailmassa olla monenlaista: kiusaamista, syrjintää, vihapuhetta tai houkuttelua. Netissä on helppoa toimia anonyymisti tai tekaistulla profiililla, jonka kautta esimerkiksi aikuinen voi päästä ujuttautumaan osaksi lapsen tai nuoren elämää.

Pelastakaa Lapset ry:n kokoamaa tietoa netissä lapsiin kohdistuvista rikoksista, ja miten välttyä niiltä:

Maailman tapahtumat

Maailmanlaajuiset tilaneet tai kriisit, kuten sota, suuronnettomuus, luonnonkatastrofit tai väkivallanteot, voivat altistaa ihmisen törmäämään aihetta koskeviin ahdistaviinkin uutisointeihin ja keskusteluihin varsinkin älypuhelimella. Varsinkin lapset ja nuoret ovat alttiina näille sisällöille ja voivat huolestua omasta tai läheistensä turvallisuudesta.

Vinkkejä maailman tilanteesta ja kriiseistä puhumiseen lapsen kanssa (video: Telia, Digitaalinen vanhemmuuspakkaus):

Pelaaminen

Suuri osa lapsista ja nuorista pelaa jotakin digitaalista peliä. Pelaamisen avulla voi oppia uusia asioita ja taitoja sekä verkostoitua samanhenkisten kavereiden kanssa maantieteellisistä rajoista riippumatta. Pelaamalla voi luoda jopa uraa. “Osalle pelit ovat tärkeä harrastus, toiselle yhteistä aikaa ystävien kanssa, kolmannelle ajanvietettä” (lainaus Telian Digitaalisesta vanhemmuuspakkauksesta). Ymmärtäminen lasta ja nuorta siinä, miksi hän pelaa tiettyä peliä, on avain hänen tukemiseensa digitaalisen turvallisuuden kartuttamiseksi.

Vanhemman opas lasten ja nuorten pelaamisesta: Lapset pelaamassa -opas (oppaan ovat toimittaneet Telia & Pelastakaa lapset ry)

Lapsen oikeudet digimaailmassa

“Lapsella on oikeus yksityisyyteen, tietoon ja osallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä suojeluun ja oppimiseen myös digitaalisissa ympäristöissä. Aikuisten tehtävänä on huolehtia lapsen nettiturvallisuudesta ja tasapainoisesta verkkoarjesta.” (Lähde: Telia, Digitaalinen vanhemmuuspakkaus)

Mitä lapset ja nuoret toivovat aikuisilta paremman nettikulttuurin edistämiseksi? Lue vetoomus (lähde: Telia)
Tärkeimmät huomioitavat asiat kasvattajalle lasten oikeuksien toteutumiseksi digimaailmassa (lähde: Telia)
- Lapsella on oikeus yksityisyyteen
- Lapsella on oikeus terveyteen ja hyvinvointiin
- Lapsella on oikeus tietoon, oppimiseen ja osallisuuteen
- Lapsella on oikeus suojeluun
- Lapsella on oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan
- Lue lisää aiheesta: Lapsen oikeudet digiarjessa (lähde: Telia, Digitaalinen vanhemmuuspakkaus)
Tärkeimmät huomioitavat asiat päättäjälle lasten oikeuksien toteutumiseksi digitaalisissa ympäristöissä (lähde: Telia)
- Vahvistetaan yksityisyyttä ja varmistetaan, että tieto on lapselle sopivaa.
- Vahvistetaan lapsen osaamista.
- Tarjotaan lapselle suojelua ja turvallisempaa digiarkea.
- Lue lisää aiheesta: Tehdään yhdessä digiloikka, joka huomioi lapsen oikeudet (lähde: Telia, Digitaalinen vanhemmuuspakkaus)

Turvatoimia erityisesti seurakunnan näkökulmasta

Teknologisella turvallisuudella tarkoitetaan laitteiden turvallisuutta ja esimerkiksi sitä, että niissä on asianmukaiset suojaukset viruksia ja haittaohjelmia vastaan. Seurakunnan omien laitteiden osalta on noudatettava seurakunnan it-alueen ohjeita. Seurakuntalaisten omat laitteet ja niiden digitaalinen turvallisuus taas on laitteen omistajan omalla vastuulla, vaikka laitteita käytettäisiin seurakunnan toiminnassa. Alaikäisten henkilökohtaisten älypuhelinten, tablettien ja muiden laitteiden, joita he käyttävät seurakunnan toiminnassa, tietoturva ja tarpeelliset päivitykset ovat aina huoltajan tai laitteen/liittymän omistajan vastuulla.

Seurakunta kuitenkin voi – ja seurakunnan kannattaa – omassa mediakasvatustoiminnassaan rohkaista lapsia ja nuoria käyttämään laitteitaan turvallisesti, positiivisiin tarkoituksiin. Seurakuntakin voi olla mediakasvatusta tarjoava yhteisö. Laite on lapselle ja nuorelle usein luonteva väline luovuuden harjoittamiseen. Leireillä ja muissa tapahtumissa voidaankin toteuttaa esimerkiksi valokuvauskierroksia, digitaalisia rastiratoja maastossa ja tuottaa yhdessä työntekijöiden kanssa sisältöjä seurakunnan somekanaviin.

Seurakunnan läsnäolo somessa & kuvausluvat

Seurakunnan läsnäolo somen palveluissa ja keskusteluissa lisää osallisuutta ja vahvistaa seurakunnan roolia ihmisten arjessa. Tärkeänä osana sosiaalisen median toimintoja ovat kuvat ja videot tapahtumista. Seurakuntalaisia koskevista valokuvaus- ja videokuvauskäytännöistä sekä julkaisuluvista on sovittava tapahtumiin, tilaisuuksiin tai ryhmiin osallistujien kanssa varsinkin silloin kun kuvissa tai julkaisuissa esiintyy alaikäisiä. Kuvien julkaisulle on henkilötietolain mukaan aina pyydettävä asianomaisen lupa. Alle 18-vuotiaiden osalta lupa kuvaamiseen on aina kysyttävä huoltajalta.

Kuvausluvat, jotka käsittävät julkaisuoikeudet seurakunnan kaikissa sosiaalisen median kanavissa ja verkkopalveluissa, ovat lasten ja nuorten kanssa toimittaessa erityisen tärkeitä. Huoltajan on lupaa antaessaan oltava tietoinen siitä, missä kaikissa viestimissä – ja miten – lapsesta otettuja kuvia, videoita tai muuta sisältöä voidaan käyttää sekä missä ja kuinka kauan materiaali taltioidaan. Kuvausluvat kannattaa siis päivittää niin, että niistä selviävät myös kaikki digitaaliset ympäristöt, joissa seurakunta voi käyttää materiaalia. Kuvauslupa voidaan sisällyttää tilaisuuskohtaiseen osallistujakorttiin tai pyytää se erillisenä, jolloin sitä voidaan taltioida osallistujakorttia pitempään.

Seurakunnan arvomaailmasta nousevaa mediakasvatusta

Nykyajan digitaalisessa todellisuudessa toimii laadukas mediakasvatus paremmin kuin kiellot, niin aikuisille kuin lapsille ja nuorille. Kun ihminen ymmärtää oman ainutlaatuisuutensa (tässä seuraukntien ammattikasvattajat ovat jo arvopohjasta nousten taitavia ja ammattimaisia) ja yksityisyytensä, ohjaa terve käytös luontevasti omaa toimintaa myös digitaalisessa maailmassa. Ihminen ei tällöin esimerkiksi paljasta itsestään yksityiskohtaista tietoa toiselle henkilölle, jota hän ei tunne, eikä julkaise itsestään arkaluontoista sisältöä digitaalisissa ympäristöissä.

Digitaalinen maailma on täynnä mahdollisuuksia ja lukemattomia tapoja toteuttaa luovuutta, itseilmaisua ja yhteisöllisyyttä. Digitaalinen turvallisuus toteutuu parhaiten asennekasvatuksella ja konkreettisella mediakasvatuksella. Digitaalisesta turvallisuudesta puhuttaessa olisi tärkeää käsitellä asiaa positiivisen kautta: mitä kaikkea somessa ja digiympäristöissä saa ja voi tehdä, ja mitä hyötyä ja iloa siitä voi itselle, kavereille, läheisille ja maailmalle olla. Jos taas asiaa lähestytään kieltojen ja vaarojen kautta, syntyy digitaalisesta turvallisuudesta helposti peikko, joka rajoittaa elämää ja yhteisöllisyyttä, ja saattaa myös houkutella kokeilemaan rajoja itselleen ja ympäristölleen haitallisilla tavoilla. Kiellot ja rajoitukset ovat osa mediakasvatusta, mutta parhaat tulokset saadaan, kun ne tuodaan pedagogisesti innostavalla tavalla esiin.

Seurakuntalaisten digitaalisesta turvallisuudesta voidaan huolehtia samoin periaattein kuin muustakin turvallisuudesta; tukemalla seurakuntalaisen minäkuvaa ja itsetuntoa, rohkaisemalla tukemaan ja auttamaan toisia ja puhumalla jyrkästi kiusaamista ja syrjintää vastaan. Digitaalisen ympäristöt laajentavat ja syventävät parhaimmillaan seurakuntalaisten yhteisöllisyyttä ja tekevät seurakunnasta saavutettavamman.