Työnantajuus kirkossa

Kirkon työnantajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työnantajilla. Niiden on noudatettava henkilöstöä koskevassa päätöksenteossaan ja toiminnassaan kirkkolain ja -järjestyksen lisäksi esimerkiksi työsopimuslakia, työturvallisuuslakia, yhdenvertaisuuslakia sekä lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.  

Kirkon työnantajien etuja työmarkkina-asioissa ajaa Kirkon työmarkkinalaitos. Työnantajatoimivaltaa on lisäksi kunkin hiippakunnan piispalla ja tuomiokapitulilla oman alueensa pappeihin nähden. 

Strateginen johto

Seurakunnissa ylimpänä työnantajan edustajana ja ylimpänä työnantajavallan käyttäjänä toimii kirkkovaltuusto, seurakuntayhtymissä yhteinen kirkkovaltuusto. Se päättää strategiasta ja tarvittavista resursseista sekä linjaa noudatettavan henkilöstöpolitiikan sekä muun muassa perustaa ja lakkauttaa virat. Käytännössä työnantajavaltaa käyttää seurakunnan kirkkoneuvosto tai seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkoneuvosto, joka valmistelee henkilöstöpoliittiset päätökset kirkkovaltuustolle/yhteiselle kirkkovaltuustolle. Kirkkoneuvoston ohjesäännöllä neuvoston ratkaisuvaltaa henkilöstöasioissa voidaan siirtää niin haluttaessa ylimmälle johdolle tai muille johtaville viranhaltijoille.  

Operatiivinen johto

Ylimpään johtoon kuuluvat kirkkoherra/kirkkoherrat ja työnantajaa edustavan johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltija, jonka virkanimikkeenä on yleensä hallintojohtaja, talousjohtaja tai talouspäällikkö. Ylin johto valmistelee henkilöstöpoliittiset päätökset kirkkoneuvoston päätettäväksi. Se myös toteuttaa henkilöstöpolitiikkaa ja edustaa työnantajaa palvelussuhdeasioista paikallisesti neuvoteltaessa ja huolehtii muusta operatiivisen, arjen henkilöstöjohtamisen toteutumisesta yhteistyössä muiden mahdollisten johtavien viranhaltijoiden ja (lähi-)esimiestehtävissä toimivien kanssa. 

Kirkkoherra on seurakunnan hengellistä työtä tekevän henkilöstön sekä kirkkoherranviraston henkilöstön ylin esimies, jollei välitöntä esimiestyötä ole delegoitu osittain väliportaan esimiehille.  Kirkkoherran erityinen rooli seurakunnan johdossa ilmenee hänen asemastaan kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Tässä asemassa kirkkoherra on velvollinen valvomaan kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa sekä taloudenhoidossa. Neuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo myös seurakunnan taloushallinnosta vastaavan viranhaltijan viranhoidon laillisuutta, vaikka hän ei yleensä ole tämän viran haltijan esimies. 

Taloushallinnon ylin viranhaltija on usein myös henkilöstöasioista vastaava henkilö palkka-asiamiehen ominaisuudessa ja työsuojelupäällikkönä, johon hänet tulisi nimetä Kirkon yhteistoimintasopimuksen nojalla. Hän on yleensä myös toimisto-, hautausmaa-, kiinteistö- ja kirkonpalveluhenkilöstön esimies. Suurissa seurakuntatalouksissa välitöntä esimiestyötä on usein delegoitu väliportaan esimiehille. 

Seurakuntatyönantajan linjausten ja tavoitteiden samansuuntaisuus päättäjistä ylimpään johtoon ja yksittäisiin esimiehiin saakka voidaan varmistaa linjausten ja tavoitteiden yhteisellä määrittelyllä sekä huolehtimalla toimivasta vuoropuhelusta työnantajatahojen kesken. Työntekijöiden kanssa tapahtuvasta asioiden käsittelystä määrätään Kirkon yhteistoimintasopimuksella.

• Kirkon yhteistoimintasopimus
• Mallisäännöt seurakunnille

Seurakunnan työnantajatahot