Valoa kohti

Kolumni 1/2019

”Kaikki onnelliset työyhteisöt ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton työyhteisö on onneton omalla tavallaan.” Tolstoin Anna Kareninan aloituslause hiukan uudelleen muotoiltuna tiivistää melko hyvin ne haasteet, jotka mielestäni liittyvät työhyvinvoinnin kehittämiseen. Me kaikki tunnistamme helposti hyvinvoivat työyhteisöt; niissä vallitsee avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri, joissa haasteet kohdataan yhdessä toinen toistaan kuullen ja auttaen. Myös onnistumisista iloitaan yhdessä. Sen sijaan huonosti voivat työyhteisöt voivat huonosti mitä erilaisimmista syistä. Työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen edellyttääkin tarkkaa ongelmien tunnistamista, määrittelemistä ja yksilöintiä. Muutoinhan polkua parempaan ei voi rakentaa. Kun pyritään kohti hyvinvoivaa ja innostavaa työilmapiiriä eivät strategisen tason ihmettely ja kauniit puheet (tai kirjoitukset) auta. On oikeasti uskaltauduttava epämukavuusalueelle kohtaamaan vaikeudet ja on uskallettava johtaa.

Viime vuoden lopulla julkistettiin KEVAn tutkimus julkisen sektorin työhyvinvoinnistaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Siihen on hyvä kaikkien tutustua, vaikka oma työyhteisö kuuluisikin hyvinvoivien enemmistöön. Hyvääkin voi aina kehittää ja vähintään on pidettävä samaa hyvää tasoa yllä. Huonovointisille työyhteisöille yritämme alkaneen vuoden aikana tarjota konkreettisia välineitä kehittymisen tueksi. Kaikissa seurakunnissa olisi tärkeää seurata systemaattisesti työhyvinvoinnin kehittymistä ja ottaa käyttöön myös varhaisen tuen malli. Muut suunnitelmamme liittyvät koulutussisältöjen kehittämiseen ja Kirteko verkoston käyttämiseen tässä asiassa.

Usein jo se, että asioista puhutaan avoimesti niiden oikeilla nimillä, on ensiaskel parempaan toimintakulttuuriin. Loppujen lopuksi kyse on siitä, miten me arjessa kohtaamme toisemme. Voimme itse kukin katsoa peiliin ja kysyä, kuuntelenko ja kuulenko minä todella, mitä työtoverit minulle viestivät? Jos me kaikki pyrkisimme juuri tänä vuonna elämään kuten meille on opetettu eli kohtelisimme toisiamme niin kuin toivomme itse tulevamme kohdelluiksi uskoisin Kirkon kokonaisuutena olevan askeleen lähempänä kovaa tavoitetta; olla Suomen paras työpaikka vuonna 2020.