Valikko

Hyppää sisältöön

Kirkkolaki etenee

4/2020

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 20.10.2020 kirkkolakipaketin, jonka se antoi käsiteltäväksi marraskuun alussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle. Joku ehkä muistaa, että eduskunnassa oli jo viime keväänä käsittelyssä kirkkolain kodifikaatio, jolloin sama ”joku” voi ihmetellä, mistä tässä oikein on kysymys? Kerrataan siis hiukan aiempia prosessin (=kirkkolain valmistelun) vaiheita.

Kirkkohallitus antoi esityksen uudeksi kirkkolaiksi ja kirkkojärjestykseksi keväällä 2017. Kirkolliskokous päätti asiasta toukokuussa 2018. Tämän jälkeen esitys eteni hallituksen esityksenä eduskuntaan, jossa sen käsittely kuitenkin hallintovaliokunnassa keskeytettiin keväällä 2020. Keskeyttämispäätös perusteltiin perustuslakivaliokunnan asiassa antamalla lausunnolla. Lausunnossa painotettiin, että perustuslain 76 §:n mukaan, jossa määritellään kirkkolain ala, kirkkolaissa pitäisi säätää vain evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta ja että ao. pykälää on tulkittava suppeasti. Eduskunnan hallintovaliokunta lähetti kirkkohallitukselle asiassa kirjeen, joka annettiin tiedoksi elokuun 2020 kirkolliskokoukselle.

Loppukeväästä 2020 lähtien on kirkkohallituksessa valmisteltu kirkkolain uudelleenkirjoitusta siten, että perustuslaki- ja hallintovaliokunnan tekemät huomautukset toteutetaan. Tämä tarkoittaa käytännössä ja vahvasti yleistäen seuraavaa: kirkkolakiin sisällytetään vain asiat, jotka perustuslain mukaan suppeasti tulkiten sinne kuuluvat (ks. edellä), uskonnonharjoittamiseen liittyvä siirretään kirkkojärjestykseen ja muut kirkon alaan kuuluvat, mutta eivät suoraan kirkkolakiin kuuluvat asiakokonaisuudet, irrotetaan omiksi laeikseen tai siirretään asianomaiseen lakiin, jossa asiasta jo muutoinkin säädetään (laki tuomioistuinten ilmoitusvelvollisuudesta). Valmistelussa olleet erillislait ovat laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta, laki evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta ja laki evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta. Erityisesti laki kirkon työmarkkinalaitoksesta on käytännössä täysin sama aiempi laki, jonka sääntely siirrettiin osaksi kirkkolakia vuonna 2015. Samoin laki kirkon viranhaltijasta on lähes samaa sääntelyä kuin mitä tällä hetkellä on kirkon viranhaltijoista ja osin työsuhteisista säädetty kirkkolain henkilöstöä koskevassa luvussa. Koska kyse on itsenäisestä laista, on lakiin tuotu soveltamisalapykälä ja muutoinkin on pyritty noudattamaan soveltuvin osin samantyyppistä sääntelyä kuin mitä laissa kunnallisesta viranhaltijassa tai valtion virkamieslaissa on.

On varmaa, että kirkolliskokouksen lakivaliokunta käsittelee edellä esitetyn lakipaketin huolellisesti. Aikataulullisesti on mahdollista, että lakivaliokunnan mietintö valmistuu toukokuun kirkolliskokoukseen 2021. Toki korona-ajan tuomat haasteet voivat jo yksin viivästyttää käsittelyä. Jos edellä mainittu aikataulu toteutuu, on mahdollista, että kirkolliskokous antaa uuden esityksensä kirkkolaiksi, kirkkojärjestykseksi ja edellä mainituiksi laeiksi toukokuun istunnossaan 2021. Tämän jälkeen eteneminen asiassa liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön sekä eduskunnan käsittelyaikatauluihin.

Oleellista on tietää, että tällainen kokonaisvaltainen säädösten järjestely on meneillään, mutta mitään valtavan nopeaa toimintaahan lakien ja erityisesti kirkkolain valmistelu ei ole. Jos kaikki etenee tiukimmassa mahdollisessa aikataulussa, voisivat uudet lait tulla voimaan vuoden 2022 aikana.

Marraskuun kirkolliskokouksen lähetekeskustelu viitoittanee prosessin etenemistä. Kirkon työmarkkinalaitoksen työ henkilöstöasioiden parissa jatkuu aivan normaalisti eivätkä valmistelussa olleet muutokset ole suuren suuria. Koronapandemian aikana muutospaineita on valtavasti työntekotapoihin, työturvallisuuteen ja resursseihin liittyen, joten nyt voi ehkä jo todeta, että elävä elämä on aina jotain muuta kuin toimintaamme sääntelevät sadat lainpykälät. Lakeihin nojautuen kirkon työ kuitenkin järjestyy ja tämän vuoksi sääntelyn on hyvä olla mahdollisimman selkeää ja tukea itse toimintaa ja sen tarpeita.

Työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen