Uutiskirjeen kolumnit

Merkkivuosi 2024

1/2024

Alkanut vuosi on vaalivuosi (sekä tasavallan presidentin että EU-vaalit) Suomessa ja muuallakin maailmassa. Ukrainan sota ja Lähi-idän laajentumassa oleva konflikti lisäävät vaalien merkitystä aiempaan nähden. Työmarkkinoille ennustetaan kiihkeää kevättä 2024, joten Kirkon työmarkkinalaitoksessa ollaan erittäin tyytyväisiä saavutettuun sopimukseen vuoden 2023 puolella. Työrauha on taattu helmikuun loppuun 2025.

Työntäyteinen syksy on alkanut

3/2023

Kirkon työmarkkinalaitoksen syksyn tiivistyy neuvotteluiden ympärille, jotka ovat vuoden 2024 palkkaratkaisun osalta tarkoitus saada päätökseen marraskuun loppuun mennessä. Kyse on kirkon palkkakilpailukyvyn tarkastelusta. Kesätauon jälkeen neuvotteluja on jatkettu keväällä sovitun aikataulun mukaisesti.

Uusi hallitus, uusi aika

2/2023

Petteri Orpon johtamien hallitusneuvotteluiden ohjelma valmistui torstaina 15.6.2023 ja se julkistettiin 16.6.2023. Ohjelmaa on ehditty jo monin tavoin arvioida ja kritisoida mediassa. En tiedä, kuinka moni on koko ohjelman kokonaisuudessaan huolellisesti lukenut, mutta on selvää, että 215 sivuisessa (+ liitteet, yhteensä 243 sivua) riittää pohdittavaa koko hallituskaudeksi.

Edellisvuosien perintöä uudelle vuodelle 2023

1/2023

Kirkon pääsopijajärjestöt aloittivat joulukuun puolivälin tienoilla neuvottelut, joiden tavoitteena oli saada aikaan neuvottelutulos nk. kakkosvuodesta. Keväällä 2022 solmittu sopimushan on kaksivuotinen, mutta palkkojen tarkistuksista sovittiin maaliskuussa vain vuoden 2022 osalta. Sopimukseen kuului, että vuoden 2023 tarkistuksista oli sovittava vuoden 2022 loppuun mennessä, jonka jälkeen koko sopimus oli irtisanottavissa. 

Kirkon työmarkkinalaitoksen nettisivut ajan tasalle

4/2022

Kirkon työmarkkinalaitoksen tärkeä tehtävä on palvella ja tukea seurakuntia työnantajina. Meillä on töissä neljä juristia ja kaksi tukitehtävissä työskentelevää henkilöä. Seurakunnat voivat lähettää kirkon työmarkkinalaitokselle KirVESTES:iin ja yleisemmin työnantajana toimimiseen liittyviä kysymyksiä sähköpostiosoitteeseen kit@evl.fi ja tämä mahdollisuus onkin ahkerassa käytössä. 

Läsnä etänä – Etäisesti läsnä

3/2022

Syksy saapui ja korona on pandemiana jäänyt taakse. Osa meistä on ehkä jo ehtinyt unohtaa kulkutaudin, joka vaivasi maailmaa runsaat kaksi vuotta. Monia jälkiä se kuitenkin jätti. Työelämässä suuri harppaus tehtiin tietotekniikan etäyhteyksien käyttöönotossa. Samalla etätyön määrä, ensin pakotetusti ja sen jälkeen opittuna työskentelymuotona, nousi aivan uudelle tasolle määrällisesti.

Konsensus kunniaan

2/2022

Kevätlukukausi on saatu kouluissa päätökseen. Vaikkemme elä muutoin työelämässä lukukausittain, on kesäkuun alku hyvä ajankohta arvioida sekä kulunutta kevättä että lomien jälkeen alkavaa syksyä.

Sopu sijaa antaa

1/2022

Vuosi 2022 on jo pitkällä. Jos kirkko olisi yritys, päättyisi ensimmäinen kvartaali pian. Kun vuodenvaihteessa moni vielä mietti koronan omikronmuunnoksen vaikutusta arkeen ja työntekoon, varauduttiin toisaalla Euroopassa – näin jälkikäteen arvioiden – jo sotaan.

Terveysturvallista joulua ja uutta vuotta 2022!

6/2021

Kalenterivuoden lähestyessä loppuaan ja uuden kirkkovuoden jo alettua meitä jälleen koetellaan koronan vuoksi. Odotettu vapaus ei ollutkaan pitkäkestoista laatua, kun ilmeni, ettei reilun 80 % rokotekattavuus yli 12-vuotiailla riitä pitämään virusta siten aisoissa, etteikö terveydenhuollon kapasiteetti olisi jälleen vaarantumassa.

Työyhteisöt syksyllä 2021

5/2021

Koronapandemia muutti keväällä 2020 työelämää ja työntekemisen muotoja. Koronapandemia kasvatti myös kirkon sektorilla tehtävää etätyön määrää. Tällä hetkellä syksyllä 2021 valtiovalta on suunnittelemassa korona-suojaustoimien purkua ja katseet ovat kääntymässä siihen, että mitä sitten korona-exitin jälkeen? On muistettava, että korona-exit koskee myös työpaikkoja. Ovatko työpaikan uudet toimintatavat tulleet jäädäkseen?

Jo joutui armas aika

4/2021

Meillä kaikilla on takana haastava kevät ja edessä varmasti valoisa kesä. Syksyltä on jo nyt syytä toivoa rokotekattavuutta, nollaa ilmaantuvuutta ja olemattomia virusvariantteja. Vielä noin 1,5 vuotta sitten edeltävä lause olisi ollut kaikille tätä lukeville täyttä hepreaa. Kun taas kesäkuussa 2021 arvelen, että suurin osa lukutaitoisista suomalaisista ymmärtäisi täydellisesti ao lauseen.

CITIUS, ALTIUS, FORTIUS – koronasta olympialaisiin

3/2021

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin on olympialiikkeen voimaannuttava tunnuslause. Elämme olympiavuotta, vaikkei sitä varmaan moni tässä koronakurimuksessa muista. Kukin meistä on todennäköisesti seurannut tautitapausten määrää, sairaalahoidossa olevien lukumäärää ja rokottamisen edistymistä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Tuorein keskustelu julkisuudessa onkin käyty rokotejärjestyksestä, josta on esitetty monenlaisia käsityksiä. Yhteisesti ja yhtenäisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat syksystä lähtien pyrkineet vaikuttamaan sosiaali- ja terveysministeriöön, jotta työterveyshuolto otettaisiin mukaan rokotustalkoisiin.

Viestintä on vaikea laji

2/2021

Jälleen kerran on tullut kantapään kautta koettua, että viestintä on vaikea laji. Olemme koko alkuvuoden valmistelleet KiT:ssä ja pääsopijajärjestöjen kesken erityisesti työnantajan ja työntekijöiden edustajille tarkoitettujen Kirteko-tapaamisten toteuttamista. Olemme työstäneet Tulevaisuuden työelämä tehdään yhdessä -teemaa toteuttavan ja yhteiseen vuoropuheluun innostavan viiden tapaamisen sarjan. Niistä neljä ensimmäistä järjestetään webinaareina, aloitus on perjantaina 16.4., ja viimeinen toivottavasti livenä lokakuun lopulla. Olemme myös viestineet tapaamisista eri kanavissa.

Mitä kuuluu, Kirteko?

1/2021

Kirteko eli Kirkon työelämä 2020 -ohjelma on nyt Kirteko 2030 -hanke. Se perustuu tuttuun tapaan KirVESTES:n työelämäryhmää koskevaan kirjaukseen. Kirjauksen mukaan ryhmän ja siten myös Kirtekon tehtävänä on tukea ja vauhdittaa seurakuntatyöpaikkojen tuottavuutta ja työhyvinvointia edistäviä toimia ja vahvistaa työn murroksessa niiden yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria.

”Valon pisaroita vasten pimeää”

5/2020

Tämä vuosi on tuskin toteutunut missään seurakunnassa niin kuin vuosi sitten suunniteltiin ja niin kuin toimintaa- ja taloutta koskevat suunnitelmat hyväksyttiin. Mutta miten seurakunnat ovat työnantajina ja työyhteisöinä korona-ajasta selvinneet? Onko pimeää vasten nähtävissä valon pisaroita?

Kirkkolaki etenee

4/2020

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 20.10.2020 kirkkolakipaketin, jonka se antoi käsiteltäväksi marraskuun alussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle. Joku ehkä muistaa, että eduskunnassa oli jo viime keväänä käsittelyssä kirkkolain kodifikaatio, jolloin sama ”joku” voi ihmetellä, mistä tässä oikein on kysymys? Kerrataan siis hiukan aiempia prosessin (=kirkkolain valmistelun) vaiheita.

Aikamatka kirkon työmarkkina- ja työelämätoimintaan

3/2020

Kirkon taloon vuoden aikana rakenteilla olleet monitoimitilat ovat valmistumassa. On koittanut muuton aika. Tyhjensin siksi viime viikolla työhuonettani. Selasin mappikaupalla aineistoja, joita oli työvuosieni aikana huoneeseeni arkistoitunut. Sitä oli aika monta hyllymetriä. Valtaosa siitä joutui silppuriin tai muihin paperinkeräyslaatikoihin. Muutaman muuttolaatikollisen pakkasin uuteen tilaan siirrettäväksi. Ehkä sekin käy pian tarpeettomaksi, kun lähes kaikki materiaali on nykyisin sähköisessä muodossa tai siksi muutettavissa. Sähköinen aineisto on edellytys sille, että uusi työarki ilman omia työhuoneita ja työpisteitä tai etänä on sujuvaa.

Olettakaamme, että kaikki käy hyvin

2/2020

Kulunut kevät ja neuvottelukierros olivat monella tapaa poikkeukselliset ja vaativat. Vasta tulevaisuus näyttää, millaisia vaikutuksia sekä koronalla että sopimusratkaisullamme tarkkaan ottaen on. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että koronan ensimmäinen aalto on hyvää vauhtia tukahtumassa – ainakin Suomessa, mutta sen taloudelliset vaikutukset ovat edelleen epäselvät. Kova kolaus korona on maailmantaloudelle ollut ja nyt on syytä toivoa mahdollisimman nopeaa kasvu-uralle takaisin pääsyä.

Haastava kevät 2020

1/2020

Kirkon työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen sopimusneuvottelut jatkuvat perjantaina 3.4. koronavirushaasteiden keskellä. ”Nyt tarvitsemme konsensusta ja voimia luottaa toinen toisiimme”, toteaa kirkon työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen. Hän taustoittaa seuraavassa työtä, jotka Kirkon työmarkkinalaitoksessa on tehty keväällä neuvotteluissa ja koronaviruksen iskeydyttyä Suomeen.

"Ei tehrä tästä ny numeroo” - vai tehdäänkö sittenkin

5/2019

Sinikka Nopolan kirjoittaman (2003) kirjan ”Ei tehrä tästä ny numeroo”  mukaan  tämä lausahdus on hämäläisille tyypillinen. Siten on joskus taannoin voinut luonnehtia myös tapaamme antaa ja ottaa vastaan palautetta kirkon työpaikoilla. Mutta onneksi näin ei ole enää. Sillä palautteella on tutkimusten mukaan merkitystä työpaikan toimintojen ohjaamisessa ja ihmisten motivoimisessa.

Sopimuskierros häämöttää

4/2019

Vientialat alkoivat neuvotella uusista työehtosopimuksista elo-syyskuun vaihteessa. Samalla käynnistyivät spekulaatiot ns. yleisen linjan muodostavasta palkkaratkaisun tasosta. Sen ylittämistä on myös jo vaadittu kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön toimesta. Varsinaisesti julkinen sektori, kirkko mukaan lukien aloittaa neuvottelut vuoden vaihteen tienoilla. Ei siis ihme, että tulevasta neuvottelukierroksesta on povattu vaikeaa.

Luottamuksen varassa

3/2019

Ensi viikolla järjestettävillä Kirkkopäivillä julkaistaan kirja nimeltä: Laki, evankeliumi, KirVESTES – Johtajana kirkossa. Johtamista käsitellään muissakin yhteyksissä ao päivillä. Johtamiseen liittyy aina erilaisia, vaativia ja perusteltuja odotuksia. Kun niitä on paljon, pitäisi johtamisessakin priorisoida ja kirkastaa tärkeimmät tavoitteet. 

Tieto on valtaa

2/2019

Digitaalinen maailma yllättää meidät – tai ainakin minut – helposti. Se on edelleen jotain uutta ja sen mahdollisuudet ja ulottuvuudet ovat vielä osin tuntemattomat. Koko 2000-luvun on ollut selvää, että digitaalisen tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Erään määritelmän mukaan joka kolmas minuutti kasvua on saman verran kuin kaikki maailman tieto oli vuoteen 2003 asti. Myös työpaikoilla tietoa on entistä enemmän ja sitä tarvitaan johtamisessa.  On tärkeää huolehtia tiedon oikeellisuudesta ja luotettavuudesta 

Valoa kohti

1/2019

”Kaikki onnelliset työyhteisöt ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton työyhteisö on onneton omalla tavallaan.” Tolstoin Anna Kareninan aloituslause hiukan uudelleen muotoiltuna tiivistää melko hyvin ne haasteet, jotka mielestäni liittyvät työhyvinvoinnin kehittämiseen. Me kaikki tunnistamme helposti hyvinvoivat työyhteisöt; niissä vallitsee avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri, joissa haasteet kohdataan yhdessä toinen toistaan kuullen ja auttaen. Myös onnistumisista iloitaan yhdessä. Sen sijaan huonosti voivat työyhteisöt voivat huonosti mitä erilaisimmista syistä. Työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen edellyttääkin tarkkaa ongelmien tunnistamista, määrittelemistä ja yksilöintiä. Muutoinhan polkua parempaan ei voi rakentaa. Kun pyritään kohti hyvinvoivaa ja innostavaa työilmapiiriä eivät strategisen tason ihmettely ja kauniit puheet (tai kirjoitukset) auta. On oikeasti uskaltauduttava epämukavuusalueelle kohtaamaan vaikeudet ja on uskallettava johtaa.