Työaikakorvaukset yleistyöaika

Arkipyhän vaikutus viikon työaikaan
Lastenohjaajan leirityö
Lisätyö ja korvaus viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä
Menetetyn viikkolevon korvauksen huomioiminen lomapalkkaan ja -korvaukseen
Osa-aikatyö ja arkipyhät
Tarvittaessa työhön tulevan ylityö
Työajan keskeytyksen vaikutus viikon työaikaan
Työsopimussuhteisen nuorisotyöntekijän työaikakorvaukset
Vapaana annettavat työaikakorvaukset ja sairausloma
Yleistyöajassa olevien työaika arkipyhäviikolla

Arkipyhän vaikutus viikon työaikaan

Kolmen viikon jaksoa tekevän viranhaltijan säännölliset vapaapäivät ovat ma ja ti. Lyhentääkö arkipyhä työntekijän viikkotuntimäärää, jos arkipyhä sattuu tiistaille, joka on hänen säännöllinen vapaapäivänsä?

Vastaus:

Kun arkipyhä sijoittuu maanantain ja perjantain välille, se lyhentää viikon työaikaa. Työajan lyhennys toteutuu aina riippumatta siitä, mitkä ovat työntekijän vapaapäivät. Siten tässäkin tapauksessa tiistaille sattuva arkipyhä lyhentää viikolla tehtävää työaikaa. Koska työntekijän säännölliset vapaapäivät ovat ma ja ti, arkipyhän lyhentävä vaikutus otetaan huomioon työvuoroluetteloa tehtäessä siten, että viikon työaika on 30,60 tuntia.

Lastenohjaajan leirityö

Seurakunnan lastenohjaaja on retkellä sunnuntaina klo 8-18. Lasketaanko hänelle työaika sunnuntaityön vai leirityön mukaan? Jos leirityön, niin mitä korvauksia hän saa? Lastenohjaajan normaali viikkotyöaika on 30,5 tuntia.

Vastaus:

Retki rinnastuu leirityöhön. Työaikakorvauksiin leiriltä sovelletaan KirVESTES:n 164 §:ää (korvaus leirityöstä työsopimussuhteiselle hengellisen työn tekijälle). Kun lastenohjaaja on ilmeisesti tehnyt säännöllisen työaikansa jo ennen retkeä, retken työtunneista (10 tuntia) maksetaan korvaus tunti tunnista. Lisäksi menetetystä sunnuntain vapaapäivästä annetaan korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena 1/5 työntekijän säännöllisen viikoittaisen työajan mukaisesta palkasta. Muita korvauksia ei makseta.

Lisätyö ja korvaus viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä

Seurakuntamme emäntä on osa-aikaisesti lomautettuna 1.1.-30.4. siten, että työaika on 60 % ja työpäivät ovat kiinteästi keskiviikko, torstai ja perjantai. On kuitenkin muutama lauantai tänä lomautusaikana, jolloin tarvitsemme emäntää ja on sovittu, että nämä lauantait ovat ylimääräisiä työpäiviä. Onko oikein maksaa vain ylimääräisen työpäivän palkka normaalin 60 %:n lisäksi? Työhän on lisätyötä. Emännän mielestä tähän kuuluu maksaa ylimääräinen vapaapäiväkin. Olemme tästä eri mieltä. Työttömät päivät ovat maanantai ja tiistai.

Vastaus:

Työ on lisätyötä ja siitä maksetaan korvaus lisätyön mukaan, eli tunti-tunnista periaatteella (KirVESTES 186 §; lisätyöstä yleensä ks. 185 § ja lisätyöstä osa-aikatyössä erityisesti soveltamisohjeesta kohta 3).

Menetetystä vapaa-ajasta ei tällaisessa tapauksessa makseta erikseen korvausta. Korvausta viikkolevon menettämisestä (KirVESTES 154 § 3 mom.) maksetaan vain silloin, kun työntekijä ei ole saanut 1 momentissa säädettyä viikkolepoa (pääsääntö: 35 tuntia/vko, tai: 70 tuntia/2 vkoa ja kumpanakin viikkona väh. 24 tuntia). Viikkolepo katsotaan annetuksi, jos työntekijä on mistä syystä tahansa ollut poissa töistä vähintään tuon määrätyn ajan (ks. 154 § 1 mom. soveltamisohje).

Menetetyn viikkolevon korvauksen huomioiminen lomapalkkaan ja -korvaukseen

Onko viikkolepokorvaus sellaista ansiota, joka otetaan mukaan lomakorvauksen ja –rahan laskentaan?

Vastaus:

Tuntipalkkaisen lomapalkkaan lasketaan mukaan säännölliseltä työajalta maksetut korvaukset, joita voivat olla ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukset. Kun korvaus menetetystä viikkolevosta voi käytännössä tulla vain ylityöstä (joka ei ole säännöllistä työaikaa), ei sitä huomioida lomapalkkaa ja –korvausta laskettaessa.

Osa-aikatyö ja arkipyhät

Työntekijän työaika on 16 tuntia viikossa ja työt on sovittu vain viikonlopuiksi. Lyhentävätkö jouluviikolla olevat arkipyhät (jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä) hänen työaikaansa ja jos lyhentävät, niin minkä verran?

Vastaus:

Osa-aikatyössä arkipyhät lyhentävät viikon työaikaa siinä suhteessa kuin osa-aikatyö on täydestä työajasta. Arkipyhiä lyhentävään vaikutukseen merkitystä ei ole sillä, mihin työntekijän vapaapäivät sijoittuvat, vaan arkipyhän lyhentävä vaikutus todetaan laskennallisesti. Jos arkipyhät osuvat jouluviikolla ma-pe välille, työaikaa lyhentäviä arkipyhiä on kolme. Kun säännöllinen työaika on 16 tuntia viikossa, yksi arkipyhä lyhentää työaikaa (16:38,25)*7,65=3,2 tuntia. Kun arkipyhiä on kolme, työaika lyhenee yhteensä 9,6 tuntia.

Tarvittaessa työhön tulevan ylityö

Voiko tarvittaessa töihin tulevalle työntekijälle kertyä ylityötä?

Vastaus:

Tarvittaessa tuleva noudattaa yleistyöaikaa, säännöllistä työaikaa vain ei ole määritelty työsopimuksessa. Täysi työaika on 38,25 tuntia viikossa (yhden viikon jakso). On siis mahdollista, että tarvittaessa tulevalle kertyy ylityötä, jos hän tekee työtä yli 38,25 tuntia viikossa.

Työajan keskeytyksen vaikutus viikon työaikaan

Työntekijämme on yleistyöajassa 1 viikon jaksossa. Hän on ollut maanantain vuosilomalla, tiistai on ollut loppiainen, työntekijä on ollut työssä ke-to yhteensä 13,5 tuntia ja perjantaina hän on ollut saldoistaan ylityövapaalla. Paljonko hänen olisi pitänyt tehdä työtä tuolla viikolla? 15 tuntia 18 minuuttia vai 22 tuntia 57 minuuttia?

Vastaus:

Viikolla tehtävään työhön vaikuttaa tässä esimerkissä kolme normaalista työviikosta poikkeavaa asiaa: 1) työntekijälle annetaan yksi lomapäivä, 2) viikolla on arkipyhä ja 3) työntekijälle annetaan työaikakorvauksia vapaana.

Oletan, että kyseessä on sellainen yhden viikon jaksossa työskentelevä työntekijä, jonka työaika ei ole kiinteä viikon eri päivinä, vaan työpäivät vaihtelevat eri viikoilla. Tällöin sovelletaan työajan määrittämiseen KirVESTES 183 §:n 2 mom:n taulukkoa:

1. Taulukon mukaan, kun lomapäiviä on yksi, vuosilomaa kuluu yksi päivä ja viikon työajaksi jää 30 t 36 min.
2. Arkipyhä lyhentää työaikaa edelleen 7 tuntia 39 minuuttia, jolloin työajaksi jää 22 tuntia 57 minuuttia. Tämän verran tulisi siis tehdä työtä ko. viikolla.
3. Töitä on tehty ”vain” 13 tuntia 30 minuuttia, joten ilman muita järjestelyjä tehtäväksi jäisi vielä 9 tuntia 27 minuuttia. Työantajan olisi tullut järjestää vielä tämän verran töitä tai merkitä tämän verran tunteja annettavaksi vapaana jo aiemmin ansaituista työaikakorvauksista (eli ”saldoista”).

Jos työntekijän työpäivät ovat kiinteitä, niin maanantain lomapäivä vähentää viikolla tehtävää työtä maanantain säännöllisen työajan verran. Loppiainen lyhentää myös työaikaa tiistain säännöllisen työajan verran. Muina säännöllisinä työpäivinä tehdään niille vahvistettu säännöllinen työaika, jollei niitä järjestetä vapaaksi käyttämällä siihen työaikasaldossa olevia työaikakorvauksia.

Meillä on yleistyöajassa olevia työntekijöitä, jotka noudattavat neljän viikon jaksoa. Heillä on pääsääntöisesti kiinteät työpäivät maanantaista perjantaihin (joskus poikkeuksia) mutta päivittäinen työaika vaihtelee. Tasoittuu neljässä viikossa.

Kun heillä on ennalta tiedossa oleva keskeytys, katsotaanko sellaisen viikon työaika taulukosta (kun työaika vaihtelee) vaikka heillä työpäivät ovat kiinteät?

Toimiiko taulukko heidän kohdallaan? Esim. jos viikolla on kolme keskeytyspäivää (ma-ke), heidän viikon työajakseen tulisi taulukon mukaan 22 t 57 min, vaikka työpäiviä sillä viikolla on enää kaksi jäljellä?

Vai voiko heillä laskea työajan vähennyksen 7,65 tuntia kutakin keskeytyspäivää kohti?

Vastaus:

Jos työpäivät ovat kiinteitä (ma-pe), ei noudateta 183 §:n taulukkoa. Kun työpäivien työaika kuitenkin voi vaihdella eri viikoilla, työvuoroluetteloa suunniteltaessa työpäivän työaikana käytetään 7,65 tuntia. Keskeytys vähentää työaikaa 7,65 tuntia työpäivää kohden.

Työsopimussuhteisen nuorisotyöntekijän työaikakorvaukset

Miten laskemme työsuhteisen nuorisotyöntekijämme työajan, kun hänellä on ilta- ja viikonlopputöitä?

Vastaus:

Työsopimussuhteisen nuorisotyöntekijän työaikakorvaukset eivät poikkea muiden työsopimussuhteisten työntekijöiden työaikakorvauksista. Hän saa esim. ilta- ja sunnuntaityöstä tai ylityöstä normaalit työaikakorvaukset. Leirien osalta työaikakorvaukset kuitenkin lasketaan aina ns. tunti-tunnista periaatteella (lisä- ja ylityön osalta), ja ilta- tai sunnuntaityökorvausta ei makseta (KirVESTES 164 §). Leirityöskentelyä ja siitä maksettavia korvauksia on selostettu KiT:n yleiskirjeessä A1/2005. Yleiskirjeessä on viittaus vanhoihin palkkaluokkiin, 601 vaativuusryhmä on korvannut viittaukset palkkaluokkiin tältä osin.

Henkilö voidaan kirkkolain mukaan ottaa virkasuhteeseen myös virkaa perustamatta, mutta vain määräajaksi, jolloin täytyisi olla peruste määräaikaiselle palvelussuhteelle. Jos teillä on vakinainen tarve nuorisotyönohjaajalle, voisi olla syytä harkita viran perustamista.

Vapaana annettavat työaikakorvaukset ja sairausloma

Lastenohjaajat ovat keränneet lisä- ja ylityötuntejaan koulujen loma-ajoiksi, jolloin heitä ei ole tarvinnut lomauttaa (kun muuta työtä ei pystytä järjestämään) ja ovat halunneet säilyttää vuosilomapäiviänsä kesään.

Jos lastenohjaaja pitää vaikka joulun aikoihin vapaana näitä tunteja, miten menetellään hänen sairastuessaan?

Vastaus:

Vapaana annettavat työaikakorvaukset siirtyvät myöhemmin pidettäviksi, jos työntekijä sattuu sairastumaan niiden pitoajankohtana. Ks. KirVESTES 166 § 3 mom.

Yleistyöajassa olevien työaika arkipyhäviikolla

Kysymykseni koskee yleistyöaikaa tekevien työaikaa arkipyhäviikolla. KirVESTES:n 171 § 2 mom. todetaan, että täyden työviikon lyhennys pitäisi olla 7 tuntia 39 min. Meillä on kuitenkin sanottu, että pääsiäisviikon työajaksi tulisi 22,95 tuntia? Tätä on perusteltu seuraavasti:

Toimistotyöajassa arkipyhä (pitkäperjantai) lyhentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa kyseiselle viikonpäivälle vahvistetun työajan määrän. Koska perjantaille ei ole vahvistettu työaikaa ollenkaan, on pääsiäisviikon työaika toimistotyössä normaali 36,25 tuntia. Yleistyöajan piirissä olevilla täyttä työaikaa tekevillä pääsiäisviikon työaika on taulukon mukainen 22,95 tuntia.

Vastaus:

Yleistyöajassa on tilanteesta riippuen kaksi eri laskentasääntöä (KirVESTES 171 § 2 mom.):

• Jos työaika on sijoitettu kiinteästi eri viikonpäiville, kuten toimistotyöajassa, niin arkipyhä lyhentää viikon työaikaa kuten toimistotyössä eli ko. päivän verran.
• Muissa kuin kiinteän työajan tapauksissa kukin arkipyhä lyhentää työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia, eli keskimääräisen 1/5 täydestä työajasta (kokoaikatyössä).

Tuo 22,95 tuntia on ilmeisesti otettu virheellisellä tavalla 183 §:n taulukosta. Sitä pykälää ja sen taulukoita ei kuitenkaan pidä sekoittaa arkipyhäasiaan. Tuo taulukko ei koske arkipyhien vaikutusta työaikaan, vaan se koskee keskeytyneitä viikkoja (esim. ollaan viikolla 3 päivää vuosilomalla).