Hyppää sisältöön

Usein kysyttyä kokemuslisästä

Yleinen palkkausjärjestelmä – kokemuslisä

Kokemuslisän suuruus, kun palvelussuhde muuttuu osa-aikaiseksi

Työntekijän palvelussuhde muuttuu osa-aikaiseksi vuoden 2020 alussa. Maksetaanko kokemuslisänä edellisen vuoden kokoaikainen vuosisidonnainen palkanosa vai pieneneekö se uuden työajan suhteessa?

Vastaus:

Kokemuslisä on osa varsinaista palkkaa. Osa-aikaiselle työntekijälle kokemuslisä maksetaan siinä suhteessa kuin on hänen työaikansa (KirVESTES 14 §). Kokemuslisä maksetaan siis osa-aikaprosentin mukaan, mutta osa-aikatyöntekijän kokemuslisän laskuperusteena käytetään vuoden 2019 lopussa olevaa vuosisidonnaisen palkan määrää, josta otetaan uuden osa-aikaprosentin mukainen määrä.

Tästä poikkeuksena on se tilanne, jossa täyden työajan mukainen vuosisidonnainen palkanosa vuoden lopussa on pienempi kuin vuoden 2020 voimaan tulevan KirVESTES liitteen 1.1. mukainen kokemuslisätaulukon mukainen kokemuslisä. 

Kokemuslisän suuruus, kun uusi vuosisidonnainen palkanosa olisi erääntynyt 1.1.2020 (tai sen jälkeen)

Työntekijälle kertyy vuosisidonnaista aikaa 31.12.2019 mennessä yhteensä 8 vuotta. Jos vuosisidonnaisesta palkanosasta ei olisi sopimuksessa luovuttu, hänelle olisi erääntynyt uusi vuosisidonnainen palkanosa 1.1.2020 lukien. Onko työntekijällä oikeus saada vuosisidonnaista palkanosaa koskevien määräysten mukainen euromäärä kokemuslisässään 1.1.2020 lukien?

Vastaus:

Kokemuslisämääräykset tulevat voimaan 1.1.2020, joten siitä lukien ei enää voida soveltaa vuosisidonnaista palkanosaa koskevia määräyksiä. Sen vuoksi työntekijä ei saa enää hyväkseen sellaista vuosisidonnaista palkanosaa, joka erääntyisi hänelle 1.1.2020 tai sen jälkeen. Vuoden vaihteesta lukien kokemuslisä määräytyy uusien sopimusmääräysten mukaisesti.

Kokemuslisän suuruus, kun määräaikainen työsuhde uusitaan vuoden 2020 alussa

Työntekijän määräaikainen työsuhde päättyy 31.12.2019. Työsuhdetta jatketaan välittömästi uudella työsuhteella 1.1.2020 alkaen. Määräytyykö kokemuslisä vuoden 2019 lopussa voimassa olleen vuosisidonnaisen palkanosan mukaan vai vuoden 2020 alusta voimaan tulevan kokemuslisätaulukon (KirVESTES liite 1.1.) mukaan?

Vastaus:

Kun palvelussuhde jatkuu keskeytymättömänä vuoden vaihteen yli, tulkintana on, että kokemuslisänä maksetaan edelleen vuoden vaihteessa voimassa ollutta vuosisidonnaista palkanosaa vastaava euromäärä (paitsi silloin kun kokemuslisätaulukon mukainen kokemuslisä on suurempi kuin voimassa ollut vuosisidonnainen palkanosa). Palvelussuhde tulkitaan siis tällaisessa tapauksessa palkanmaksun näkökulmasta yhdenjaksoiseksi.

Kokemuslisän suuruus, kun määräaikainen työsuhde uusitaan vuoden 2020 aikana katkon jälkeen

Työntekijän määräaikainen työsuhde päättyy 31.12.2019. Työntekijä otetaan vastaaviin tehtäviin työhön uudella työsopimuksella 1.3.2020 alkaen. Miten kokemuslisä määräytyy, vuoden 2019 lopussa voimassa olleen vuosisidonnaisen palkanosan mukaan vai vuoden 2020 alusta voimaan tulevan kokemuslisätaulukon (KirVESTES liite 1.1.) mukaan?

Vastaus:

Tässä tapauksessa palvelussuhde ei jatku keskeytymättömänä vuoden vaihteen yli. Tällöin kokemuslisänä maksetaan kokemuslisätaulukon mukainen kokemuslisä. Vaikka työntekijä ”palaa” samanlaiseen tehtävään, missä hän työskenteli vuoden 2019 puolella, työsuhde katsotaan uudeksi, jolloin kokemuslisä määräytyy kokemuslisätaulukon mukaan.

On siten mahdollista, että työntekijän varsinainen palkka pienenee verrattuna aiempaan työsuhteeseen. Toisaalta on otettava huomioon, että hänen on mahdollista saada työsuorituksensa perusteella suorituslisää. Sopimusmuutoksella on nimenomaan pyritty siirtämään rahaa kokemuslisistä suorituslisiin, jonka seurauksena kokemuslisän määrä uusissa palvelussuhteissa on yleensä pienempi kuin aiempi vuosisidonnainen palkanosa.

Sijaisuuden päättymisen vaikutus kokemuslisään

Seurakuntamme seurakuntapastori on kappalaisen sijaisena. Sijaisuus on alkanut 1.8.2019. Hän palaa omaan seurakuntapastorin tehtäväänsä 1.4.2020. Hänen peruspalkkansa on kappalaisen tehtävässä suurempi kuin omassa tehtävässä. Minkä suuruista kokemuslisää seurakuntapastorille maksetaan 1.1.2020, kun hän on kappalaisen sijaisena ja toisaalta 1.4.2020 lukien, kun hän palaa omaan tehtäväänsä?

Vastaus:

Tässä tapauksessa työntekijällä on samanaikaisesti voimassa kaksi palvelussuhdetta, joissa on eri peruspalkka. Tästä seuraa, että häntä koskien vuoden vaihtuessa on myös kaksi erisuuruista vuosisidonnaista palkanosaa, vaikka hänelle luonnollisesti maksetaan vain kappalaisen peruspalkkaan kuuluvaa vuosisidonnaista palkanosaa.

Vuoden vaihtuessa seurakuntapastorille tulee määritellä kaksi kokemuslisää, toinen jota maksetaan kappaisen sijaistuksen ajalta 1.1.-31.3.2020 ja toinen jota ruvetaan maksamaan, kun hän palaa seurakuntapastorin virkaansa. Peruspalkka kappalaisena on 3.200 euroa ja peruspalkka seurakuntapastorin virassa on 2.700 euroa. Seurakuntapastorin vuosisidonnainen palkanosansa yli 13 vuoden palveluksen perusteella on 15 %, joten vuosisidonnainen palkanosa kappalaisen tehtävässä on 480 euroa ja seurakuntapastorin tehtävässä 405 euroa. Vuoden vaihtuessa hänelle aletaan maksaa 480 euron suuruista kokemuslisää ja kun hän palaa omaan seurakuntapastorin virkaan 1.4.2020 kokemuslisä pienenee 405 euroon.

Työharjoittelun hyväksyminen kokemuslisään

Voidaanko työharjoittelu hyväksyä kokemuslisään? Kyseessä on työntekijä, joka on ollut pitkiäkin aikoja töissä seurakunnassa, mm. työvoimapoliittisessa työharjoittelussa, mutta ei työsuhteessa, vaan erilaisissa työllistämistoimenpiteissä.

Vastaus:

Kuukausipalkkaisen työntekijän, samoin kuin tuntipalkkaisen kokemuslisää määriteltäessä lähtökohtana on palvelussuhde johonkin työnantajaan (seurakunta tai muu työnantaja). Siten, jos esim. työharjoittelu on perustunut työsuhteeseen, se otetaan huomioon, muuten ei.

Päällekkäisten toimeksiantojen hyväksyminen kokemuslisään

Tiedottajamme on toiminut vakituisena avustajana seurakuntalehdessä vuosien ajan. Samaan aikaan hänellä on ollut useita vastaavia toimeksiantoja (vakituinen avustaja) muihin yhteisöihin. Hän on tehnyt juttuja erilaisiin lehtiin ja julkaisuihin. Hän ei ole ollut itsenäinen yrittäjä, toimeksiannot on hoidettu verokortilla palkkioperusteella.

Näistä tehtävistä voitaneen perustellusti ajatella, että niistä on olennaista hyötyä nykyisen määräaikaisen viran hoidossa mutta voidaanko näitä ottaa jollakin tavalla huomioon mahdollista kokemuslisää laskettaessa? Vastaavia tapauksia ei ole ollut aikaisemmin, joten linjauksia tällaiseen ei ole ollut.

Sivutoimia laskettaessa meillä on ollut tapana, että palvelusaikaan voidaan huomioida osa, esim. puolet ajasta, jos tehtävä on ollut selvästi nykyiseen työtehtävään/virkaan liittyvää työtä ja siitä on olennaista hyötyä.

Vastaus:

  1. Olennaisin asia tässä kokonaisuudessa on se, että yhdeltä kuukaudelta ei voi kertyä kokemuslisään oikeuttavaa aikaa enempää kuin yksi kuukausi. Nythän tehtäviä on ollut useita yhtä aikaa. Jos niitä hyväksytään ”päällekkäin”, on huolehdittava samalla tästä yleisperiaatteesta.
  2. Tiedottaja on ollut lehden avustajana vuodesta 2003 alkaen. Ilmeisesti avustaminen pitää katsoa luonteeltaan sivutoimiseksi tai enintään päätoimiseksi osa-aikaiseksi avustamiseksi, koska samaan aikaan on ollut muitakin toimeksiantoja. Työnantajalla on harkintavalta siitä, paljonko tästä palveluksessa olosta hyväksytään. Voidaan hyväksyä jopa kaikki mallilla kuukausi kuukaudesta, jos niin harkitaan ja jos se on seurakunnan päättämien periaatteiden mukainen. Jos näin tehtäisiin, nuo muut avustamistehtävät jäisivät kokonaan pois ainakin siltä osin kuin ne ajoittuvat samaan ajankohtaan kuin seurakunnan palvelus eli siis vuodesta 2003 lukien.
  3. Harkinta voidaan tehdä myös muulla tavalla, vaikkapa siten, että seurakunnan palveluksesta hyväksytään ”50 %” (prosentti valitaan noudattamanne linjan mukaan) ja sitten erikseen harkitaan, miten paljon muista palveluksista voidaan ottaa huomioon.
  4. Se, että avustamiset ovat tapahtuneet freelance-pohjalta, ei ole este ottaa aikoja huomioon kokemuslisän laskemisessa. Sekin on ”palveluksessa oloa”, joskin vapaamuotoisempaa kuin normaali virka-/työsuhde.

Kokemuslisän suuruus, kun työntekijän palkkaa tarkistetaan 1.1.2020 tai sen jälkeen

Työntekijän vaativuusryhmää on päätetty tarkistaa 1.1.2020 lukien vaativuusryhmän 502 mukaiseksi ja peruspalkka vaativuusryhmän alarajan mukaiseksi (2.345,76 €). Miten hänen kokemuslisänsä suuruus vahvistetaan, kun 31.12.2019 hänen vaativuusryhmänsä on 501, peruspalkka 2.280 € ja vuosisidonnainen palkanosa 342 € (15 %; vuosisidonnainen aika 17 vuotta 4 kk)?

Vastaus:

Vaativuusryhmässä 502, jota sovelletaan työntekijään 1.1.2020 lukien, kokemuslisän suuruus on kokemuslisätaulukon (KirVESTES liite 1.1.) mukaan 278,84 €. Koska tämä kokemuslisätaulukon mukainen kokemuslisä on euromäärältään pienempi kuin hänellä vuoden vaihteessa ollut vuosisidonnainen palkanosa 342 €, häneen sovelletaan edelleen kokemuslisänä vuoden vaihteessa maksettua vuosisidonnaisen palkanosan euromäärää. Kokemuslisä/vuosisidonnainen palkanosa ei siis pienene peruspalkkaan tehtävän tarkistuksen yhteydessä.

Sama periaate koskee myös sellaista palkantarkistusta, joka tehdään 1.1.2020 jälkeen. Työntekijälle 1.1.2020 alkaen maksettua kokemuslisää, joka pohjautuu ennen vuoden vaihdetta maksettuun vuosisidonnaiseen palkanosaan, ei pienennetä, vaikka palkantarkistuksen jälkeen kokemuslisätaulukon mukainen kokemuslisä olisi jo maksettua kokemuslisää pienempi. Vahvistettu vuosisidonnaiseen palkanosaan perustuva kokemuslisä ei siis pienene palkantarkistusten yhteydessä. Tämä periaate koskee niin vaativuusryhmän tarkistuksesta johtuvaa palkantarkistustilannetta kuin saman vaativuusryhmän sisällä tehtyä peruspalkan tarkistusta.

Kokemuslisän suuruus, kun työntekijä saavuttaa seuraavan kokemuslisäportaan 1.1.2020 jälkeen

Työntekijän vaativuusryhmä 31.12.2019 on 501 ja peruspalkka 2.280 €. Hänen vuosisidonnainen palkanosansa 31.12.2019 on määräytynyt 9 vuoden ja 10 kk:n vuosisidonnaisen ajan mukaan eli on ollut 8 % peruspalkasta (182,40 €). Työntekijälle erääntyy seuraava kokemuslisä, kun kokemuslisäaika saavuttaa 10 vuoden rajan 1.3.2020. Minkä suurunen kokemuslisä työntekijälle vahvistetaan?

Vastaus:

Työntekijä säilyttää 1.3.2020 sen euromäärän (182,40 €), joka oli hänelle vahvistettu kokemuslisäksi 1.1.2020 lukien, koska kokemuslisätaulukon (KirVESTES liite 1.1.) mukainen kokemuslisä vaativuusryhmässä 501 on tätä pienempi (eli 177,19 €).

Kun työntekijä aikanaan saavuttaa 15 kokemuslisävuoden rajapyykin, hänen kokemuslisänsä tarkistuu kokemuslisätaulukon mukaiseksi, koska tällöin taulukon mukainen kokemuslisän euromäärä ylittää hänelle maksetun kokemuslisän.