Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
1/2024
Alkanut vuosi on vaalivuosi (sekä tasavallan presidentin että EU-vaalit) Suomessa ja muuallakin maailmassa. Ukrainan sota ja Lähi-idän laajentumassa oleva konflikti lisäävät vaalien merkitystä aiempaan nähden. Työmarkkinoille ennustetaan kiihkeää kevättä 2024, joten Kirkon työmarkkinalaitoksessa ollaan erittäin tyytyväisiä saavutettuun sopimukseen vuoden 2023 puolella. Työrauha on taattu helmikuun loppuun 2025.
Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvät työelämälainsäädäntöä muuttavat tavoitteet hiertävät työmarkkinakenttää pahasti. Ehdotuksista on maalailtu julkisuudessa ehkä hiukan dramaattisempia kuin mitä ne toteutuessaan ovat. Esimerkiksi lakkojen suitseminen rajautuu nk. poliittisiin lakkoihin (ainoastaan 24 tunnin poliittiset lakot olisivat tulevaisuudessa sallittuja) ja nk. myötätuntolakkoihin. Itse klassiseen lakko-oikeuteen eli tes-ves -neuvotteluihin vaikuttamiseen lakolla painostuskeinona ei hallitus ole puuttumassa.
Valtakunnansovittelijan sovittelumahdollisuuksien rajaamisesta nk. vientilinjaan on käynnistymässä kolmikantainen lainvalmistelu. KiT on omassa lausunnossaan todennut säätämisen haasteelliseksi. Arvostamme myös valtakunnansovittelijainstituutiota itsessään, joten KiT:n tavoitteena kolmikantaneuvotteluissa on, että löydetään sellainen win-win -ratkaisu, jossa Suomen kilpailukyvystä pystytään huolehtimaan, muttei suotta hukata sovittelun mahdollisuuksia ja huononneta sopimisen ilmapiiriä. Vastaisuudessakin työmarkkinoilla sovitaan palvelussuhteen ehdoista, joten neuvotteluilmapiirin kiristäminen ei ole kenenkään etu.
Kirkon piirissä on monia asioita, joista neuvotellaan kuluvan vuoden aikana, jotta sopimuskauden lähestyessä loppuaan käytävät uuden ves-tes-ratkaisun neuvottelut sujuisivat kitkatta. Tätä jatkuvan neuvottelun periaatetta KiT pyrkii koko ajan vahvistamaan omassa toiminnassaan.
Oman toiminnan 50 vuotista taivalta on tarkoitus juhlistaa hieman etunojassa jo 18.4.2024 järjestettävässä juhlaseminaarissa. Seminaari pidetään kirkon talossa Etelärannassa, josta se tullaan striimaamaan, jotta osallistuminen olisi mahdollista kauempaakin. Tarkempaan ohjelmaan palataan myöhemmin.
Lait liittyen Kirkon sopimusvaltuuskuntaan ja virkaehtosopimusten neuvottelemiseen tulivat voimaan 1.1.1975. Kirkkohallitus oli antanut ao ehdotukset jo 1973 kirkolliskokouksen käsiteltäviksi. Katsomme siis, että vuonna 2024 voidaan hyvin juhlia 50 vuotista taivalta. Ja vapaaehtoisuuspohjalta syntyneitä sopimuksia oli laadittu jo 1970-luvun alkuvuosina. 50 vuotta on kelpo aikamatka. 1970-luvulla Suomessa elettiin Kekkosen vallan syvimpiä vuosia melko suljetussa yhteiskunnassa. Tulopoliittisten ratkaisujen neuvotteluihin osallistuivat myös MTK:n edustajat ja niissä ratkottiin usein verotuksellisia kysymyksiä. Neuvostoliiton hajoamista kukaan ei pitänyt mahdollisena, muttei sitä pidetty mahdollisena vielä 1980-luvun lopullakaan. Suomen liittyminen Euroopan unioniin 1995 ja euron käyttöönotto kaksivaiheisesti 2000-luvun alussa muuttivat työmarkkinoiden toimintaympäristön. 50 vuodessa on säädetty satoja ellei tuhansia sivuja työelämälainsäädäntöä, joten kehitys on kehittynyt.
Vaikka tällä hetkellä on monia, jotka pitävät työehtoneuvottelutoimintaa kankeana ja kehitystä hidastavana tapana toimia, voidaan perustellusti väittää, ettei se ainakaan ole täysin estänyt Suomea vaurastumasta.
Anna Kaarina Piepponen
työmarkkinajohtaja, Kirkon työmarkkinalaitos
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä