Usein kysyttyä palkkauksesta

Kesätyöseteli nuoren kesätyöntekijän palkkaamiseen

Kirkkohallitus on yleiskirjeessään 15/2021 ilmoittanut seurakunnille mahdollisuudesta hakea tukea nuorten lyhytaikaiseen palkkaamiseen seurakuntaan. Kirkkohallitus myöntää nuorten palkkaamiseen hakemuksesta 500 euron kesätyöseteleitä. Millaista palkkaa seurakunta voi maksaa tällaiselle työntekijälle ja millainen työaika työntekijälle vahvistetaan?

Vastaus:

Nuorten palkkaaminen työhön tutustumiseen kesätyösetelin avulla on suositeltavaa. Kesätyösetelin käyttö ei kuitenkaan vapauta seurakuntia noudattamasta KirVESTES:ä eikä sen palkkausmääräyksistä esimerkiksi KirVESTES liitteen 5 mukaista palkkahinnoittelua. Nuoren palkkaamisessa on otettava huomioon seuraavia periaatteita.

1. Jos seurakunta palkkaa kesätyösetelillä nuoren, mutta kuitenkin vähintään 17 vuotiaan työntekijän, palkka voidaan määritellä liitteen 5 mukaista palkkahinnoittelua tai vaihtoehtoisesti KirVESTES 33 §:n mukaista tuntipalkkahinnoittelua T3 käyttäen. Liitteen 5 perusteella työntekijälle maksettava tuntipalkka on vähintään 7,36 euroa. Palkka tulee käytännössä määritellä tuntipalkkana, koska KirVESTES 15 § 2 momentin mukaan enintään 12 kalenteripäivää kestävältä työsuhteelta palkka maksetaan aina tuntipalkkana. Kesätyösetelin arvon riittävyys palkkakuluihin sekä kahden viikon aikana teetettävien työtuntien määrään riippuu siitä, mikä tuntipalkkataso valitaan liitteestä 5 ja katetaanko kesätyösetelillä suorien palkkakulujen lisäksi sivukuluja. Kirkon työmarkkinalaitoksen mielestä seurakunta voi halutessaan harkita myös kesätyösetelin arvon ylittävien palkkamäärärahojen käyttämistä nuorten palkkaamiseen. Vaikka palkkakustannukset sivukuluineen ylittävät tällöin kesätyösetelin arvon, kesätyöseteli riittää kuitenkin kattamaan pääosan kustannuksista, jos työsuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää (10 työpäivää).
2. Jos seurakunta palkkaa kesätyösetelillä alle 17-vuotiaan työntekijän, työsuhde on selkeintä toteuttaa työelämään tutustumisena. Tällöin työ järjestetään luonteeltaan kevyempänä kuin vähintään 17-vuotiaita palkattaessa. Alle 17-vuotiasta palkatessaan seurakunta ei ole sidottu liitteen 5 hinnoitteluun eikä muihinkaan KirVESTES:n palkkahinnoitteluihin, vaan voi määritellä tällaisen nuoren palkkatason kahdeksi viikoksi siten, että kesätyöseteli riittää kattamaan kaikki työelämään tutustumisesta aiheutuvat kulut eli palkka- ja sivukulut sekä lomakorvauksen. Jos työsuhde sovitaan enintään kahden viikon mittaiseksi, työntekijälle ei synny lomaoikeutta eikä oikeutta lomarahaan, mutta hänelle syntyy oikeus saada työsuhteesta KirVESTES 105 §:n mukainen lomakorvaus (käytännössä 9,0 % maksetusta palkasta). Työelämään tutustuvan työntekijän palkka voi olla pienempi kuin 17-vuotta täyttäneellä ja tällöin työaika on syytä sopia työelämän tutustumisen idean mukaisesti kevyemmäksi kuin palkattaessa vähintään 17-vuotiaita. Työaika voi olla esimerkiksi 4 tai 5 tuntia päivässä, jolloin kahden viikon (10 työpäivän) työaika olisi yhteensä 40 tai 50 tuntia.
3. Jos seurakunta suunnittelee palkkaavansa useampia nuoria kesätyöseteleiden avulla, on huomattava nuorten yhdenvertainen kohtelu. Jos nuoret tekevät samaa työtä, 17-ikävuoden raja ei Kirkon työmarkkinalaitoksen mielestä oikeuta soveltamaan eri palkkatasoa nuoreen, joka on alle 17- vuotias verrattuna nuoreen, joka on jo 17-vuotias. Palkkatason tulee tällöin olla kaikille sama eli käytännössä liitteen 5 mukainen tuntipalkka.

Kirkon työmarkkinalaitos kiinnittää seurakuntien huomiota siihen, että jos ne palkkaavat nuoria tutustumaan työelämään, heille on järjestettävä asianmukainen perehdytys. Perusteltua on korona-epidemian vuoksi kiinnittää myös erityistä huomiota työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Kesätyö on nuorelle mahdollisesti ensimmäinen kosketus työelämään. On tärkeää, että nuori saa tästä myönteisen työkokemuksen sekä myös kokemuksen seurakunnasta vastuullisena ja työtekijästään välittävänä työnantajana. Vastuullisuuteen kuuluu myös se, että työntekijälle laaditaan kirjallinen työsopimus.

Ylimmän johdon sopimuskorotus 1.5.2021

Vaatiiko KirVESTES 2020-2022 allekirjoituspöytäkirjan kohdan 3.2 mukainen ylimmän johdon peruspalkkojen tarkistus 1.5.2021 lukien seurakunnan päätöstä, jos tarkistus toteutetaan yleiskorotuksena?

Vastaus:

Allekirjoituspöytäkirjan kohdassa 3.2 on sovittu, että ylimmän johdon palkkausjärjestelmään kuuluvan viranhaltijan peruspalkkaa tarkistetaan 1,6 %:n yleiskorotuksella 1.5.2021 lukien, jollei seurakunta päätä tarkistaa vastaavalla erällä ylimmän johdon peruspalkkoja johdolle aiemmin asetettujen tavoitteiden ja niistä suoriutumisen arvioinnin perusteella. Sovittu tarkoittaa käytännössä sitä, että yleiskorotusta ei voida panna täytäntöön ennen kuin seurakunnan asiassa toimivaltainen elin on ottanut kantaa yleiskorotuksen käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen sille vaihtoehtoisella eli suorituksen arviointiin perustuvalla tavalla. Kysymys on päätöksestä, jolla ratkaistaan tarkistustapa: yleiskorotus vai suoriutumisen arviointi. Se olisi tehtävä hyvissä ajoin, mahdollisesti jo alkusyksystä 2020, jotta suoriutumisen arvioinnin kannalle päädyttäessä sen vaatimalle prosessille jää riittävästi aikaa. Sopimuskorotusta ei voi jättää käyttämättä.

Lue lisää 1.5.2021 toteutettavasta tarkistuksesta KiT:n yleiskirjeestä 4/2020.

Usein kysyttyä suorituslisästä

Miten kausityöntekijöille kerrotaan suorituslisästä

Seurakuntaamme palkataan tulevana kesänä useita kymmeniä kuukausipalkkaisia hautausmaan kausityöntekijöitä. Olen saanut kausityön esimiehiltä palautetta, että suorituslisään liittyvät tavoitekeskustelut ovat hyvin työllistäviä. Onko tähän olemassa jotakin ratkaisumallia?

Vastaus:

Toistaiseksi voimassa olevassa palvelusuhteessa olevan viranhaltijan tai työntekijän työsuoritus arvioidaan kehityskeskustelussa ja samassa keskustelussa hänelle asetettaan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Silloin kun on kyse määräaikaisesta palvelussuhteesta, tavoitteet asetetaan palvelussuhteen alussa ja työsuorituksen arviointi tehdään ennen palvelussuhteen päättymistä. Etenkin suurissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä palkataan kesäajaksi paljon määräaikaisia työntekijöitä hautausmaalle. Tällöin suorituslisää koskevien keskustelujen käyminen jokaisen kesätyöntekijän kanssa palvelussuhteen alussa ja lopussa voi olla kuormittavaa. Tällaisia tilanteita varten kirkon sopijaosapuolet ovat antaneet seuraavan yhteisen ohjeen.

Työntekijälle on olennaista tietää, että seurakunnassa on käytössä suorituslisäjärjestelmä, jonka avulla hän voi vaikuttaa palkkaansa. Työntekijän tulee saada tieto suorituslisäjärjestelmän arviointiperusteista ja työntekijälle merkityksellisistä käytänteistä. Työntekijälle täytyy aina kertoa, mitkä ovat hänen työlleen asetetut tavoitteet.

Kun seurakunnassa on useita suorituslisän piirissä olevia samaa työtä tekeviä työntekijöitä, suorituslisää koskeva informaatio voidaan antaa työntekijälle ilman erillistä esimiehen ja työntekijän välistä keskustelua. Työntekijä voi saada suorituslisää koskevan kirjallisen info-materiaalin esimerkiksi siinä yhteydessä, kun hän käy allekirjoittamassa työsopimuksensa. Info-materiaalissa kerrotaan suorituslisäjärjestelmän perusperiaatteet, arviointiperusteet ja aikataulut. Tiivis materiaali, esim. yksi A4 riittää, kun siinä on kerrottu, mistä saa lisätietoa ja keneltä voi asiasta kysyä. Samassa yhteydessä työntekijä saa kirjallisena työlle asetetut tavoitteet.

Suorituslisästä voidaan kertoa myös yhteisessä info-tilaisuudessa. Kausityöntekijöille yhteinen tilaisuus tulisi järjestää mahdollisimman lähellä työntekijöiden palvelussuhteiden alkamisajankohtaa. Info-tilaisuudessa kerrotaan suorituslisäjärjestelmän perusperiaatteet, arviointiperusteet ja aikataulut. Materiaalia voidaan antaa myös kirjallisena.  Tilaisuudessa tulee myös kertoa, mistä työntekijät saavat asiasta lisätietoa. Tavoitteet tulisi antaa kullekin työntekijälle kirjallisena.

Työntekijän saamasta materiaalista tulee käydä selville, kuka työsuoritusta arvioi, ts. esimiehen nimi.

Työntekijän työsuoritus arvioidaan aina henkilökohtaisesti esimiehen ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa ennen palvelussuhteen päättymistä. Työntekijälle kerrotaan ennen palvelussuhteen päättymistä, saako hän suorituslisää. Samalla kerrotaan suorituslisän maksamistapa- ja ajankohta.

Suorituslisän maksaminen määräaikaisissa palvelussuhteissa

KirVESTES  26 §:n 6 momentissa lukee selkeästi, että määräaikaisessa palvelussuhteessa suorituslisä maksetaan palvelussuhteen päättyessä ja soveltamisohjeessa on viittaus kausityöntekijöihin. Meillä seurakunnassa on kausityöntekijöitä, joille on päätetty maksaa suorituslisää. Miten meidän pitää menetellä, että lisät menevät oikein? 

Vastaus:

Suorituslisä on osa varsinaista palkkaa (ks. KirVESTES 21 §). Siten se otetaan huomioon myös vuosilomapalkkaa, lomarahaa ja lomakorvausta laskettaessa (ks. KirVESTES 12 §:n sove, kohta 7). Tämä koskee myös kertasuorituksena maksettavaa suorituslisää.

Suorituslisän perusominaisuus on, että sitä maksetaan vasta sen jälkeen, kun työsuoritusta on ensin arvioitu. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa viranhaltijalle/työntekijälle asetetaan arviointikauden alussa tavoitteet ja arviointikauden päättyessä työsuoritus arvioidaan. Suorituslisä maksetaan arviointia seuraavan kalenterivuoden ajan kuukausittain, eli se on osa säännöllisesti maksettavaa varsinaista palkkaa. Sama periaate soveltuu myös arviointijaksoa (yleensä yksi vuosi) pidempiin määräaikaisiin palvelussuhteisiin.

KirVESTES:n suorituslisämääräysten piirissä ovat myös kaikki yleisen palkkausjärjestelmän piirissä olevat kuukausipalkkaiset määräaikaiset viranhaltijat ja työntekijät, joiden palvelussuhde on voimassa vähintään neljä kuukautta. Näiden palvelussuhteiden osalta on sovittu seuraava poikkeava menettely.

Suorituslisää ei voi maksaa, ellei työsuoritusta ole ensin arvioitu. Näin ollen esim. kausityöntekijöille ei voida maksaa suorituslisää ennen kuin palvelussuhteen lopussa. Suorituslisä on säännöllisesti palkanmaksukausittain maksettua palkkaa, mutta kausityössä ja muissakin määräaikaisissa palvelussuhteissa se maksetaan kertasuorituksena palvelussuhteen päättyessä. Jos työntekijä tulee töihin kesäkuun alussa ja on töissä syyskuun loppuun, hän on suorituslisämääräysten piirissä. Vielä kesäkuun palkassa hänelle ei kuitenkaan voida maksaa suorituslisää, koska ei tiedetä, onko hänellä siihen oikeus (koska työsuoritus pitää ensin arvioida).

Määräaikaisten, vähintään neljä kuukautta kestävien palvelussuhteiden osalta menetellään seuraavasti:

Määräaikaiselle viranhaltijalle/työntekijälle asetetaan tavoitteet palvelussuhteen alussa. Palvelussuhteen lopussa tehdään työsuorituksen arviointi ja jos arviointi sitä edellyttää, työntekijälle maksetaan suorituslisää. Suorituslisä maksetaan normaalimenettelystä poiketen jälkikäteen takautuvasti koko palvelussuhteen ajalta kertasuorituksena. Koska suorituslisä on osa varsinaista palkkaa, sen vaikutus mm. vuosilomapalkkaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan otetaan huomioon. Palvelussuhteen vajailta kalenterikuukausilta suorituslisä maksetaan KirVESTES:n 15 §:n mukaisesti. 

Esimerkki:
Kesätyöntekijän palvelussuhde kestää 1.6.-30.9. Hänelle on asetettu kesäkuussa tavoitteet ja syyskuussa esimies käy työntekijän kanssa kehitys-/arviointikeskustelun ja tekee sen jälkeen työsuorituksen arvioinnin. Seurakunnassa tehdään hallinnollinen päätös, että työntekijälle maksetaan suorituslisää 40 €/kk. Työntekijä saa suorituslisän 40 € joka kuukaudelta, mutta maksu tapahtuu takautuvasti kertasuorituksena (4 x 40 €) palvelussuhteen päättyessä. Koska suorituslisä on varsinaista palkkaa, se otetaan huomioon vuosilomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa maksettaessa.

Suorituslisän maksaminen, kun palvelussuhde muuttuu osa-aikaiseksi

Seurakunnassamme on mietitty seuraavaa asiaa. Työntekijän työsuoritusta arvioidaan vuoden ajan ja sen jälkeen päätetään maksaa hänelle suorituslisää hänen työsuorituksensa perusteella. Työntekijän palvelussuhde muuttuu kuitenkin osa-aikaiseksi kesken sen vuoden, kun suorituslisää maksetaan. Voimmeko kuitenkin maksaa hänelle suorituslisän täytenä, koska se on ansaittu silloin, kun työntekijä oli kokoaikainen?

Vastaus:

Suorituslisä on osa varsinaista palkkaa. Osa-aikaiselle työntekijälle palkka maksetaan siinä suhteessa kuin on hänen työaikansa (KirVESTES 14 §). Myös suorituslisä maksetaan siis osa-aikaprosentin mukaan.

Suorituslisän osalta kyse ei ole lisän ansaitsemisesta, vaan siitä, että työntekijän työsuoritusta arvioidaan vuoden verran ja lisää maksetaan seuraavan kalenterivuoden ajan kuukausittain maksettavan palkan osana.

Suorituslisän maksaminen palvelussuhteen päättyessä

Meidän seurakunnassamme on työntekijä, jonka työsuoritusta on arvioitu ja hänelle tullaan maksamaan suorituslisää seuraavan vuoden ajan. Työntekijän palvelussuhde päättyy kuitenkin kesken vuoden, syyskuun lopussa. Maksammeko loppuvuoden suorituslisän hänelle kertasuorituksena?

Vastaus:

Suorituslisä on osa varsinaista palkkaa. Työntekijän työsuoritusta arvioidaan vuoden verran ja lisää maksetaan seuraavan vuoden ajan kuukausittain. Jos palvelussuhde päättyy kesken vuoden, myös suorituslisän maksaminen päättyy. Suorituslisää voidaan maksaa vain niin kauan kuin palvelussuhde on voimassa. Näin säästyneet suorituslisät jäävät jakamatta.

Suorituslisäpäätösten antaminen tiedoksi esimiehille

Onko kaikki seurakunnan suorituslisäpäätökset annettava tiedoksi kaikille esimiehille?

Vastaus:

Suoristuslisien saajien nimet annetaan tiedoksi vain näiden työntekijöiden omille esimiehille. Kullakin esimiehelle annetaan tiedot vain niistä työntekijöistä, jotka ovat hänen alaisiaan.